Toiminnot

Ivan Gluhov

Kohteesta Ortodoksi.net

Gluhov kirjasta.jpg

Ivan Aleksandrovitš Gluhov (1927-1999) syntyi Kulešovon kylässä Suvorovskin piirissä Tulan alueella hurskaaseen talonpoikaisperheeseen. Hänet kasvatettiin ortodoksisen uskon, vaatimattomuuden, työteliäisyyden ja hyväntahtoisuuden hengessä. Hänen persoonallisuutensa muovautumiseen vaikutti erityisesti hänen äitinsä Jevdokia Sergejevna, jota hän rakasti ja kunnioitti koko elämänsä ajan. 1930-luvulla perhe muutti Moskovaan, jossa Ivan päätti koulunsa vuonna 1945 ja valmistui rakennusalan teknikumista vuonna 1948. Sen jälkeen hän työskenteli teknikkona Moskovan asuntohallituksessa. Hän oli Aleksejevskojen kylässä sijaitsevan Tihvinän Jumalanäidin kirkon aktiivinen seurakuntalainen, ja palveli myös alttariapulaisena.

Gluhov halusi opiskella teologiaa ja aloitti opinnot Moskovan hengellisessä seminaarissa, josta valmistui hyvin arvosanoin vuonna 1955. Tämän jälkeen hän jatkoi opintojaan Moskovan hengellisessä akatemiassa ja valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1959. Hänen opinnäytetyönsä aihe oli "Kristillinen oppi pahasta ja sen ilmenemismuodoista". Akatemian neuvoston päätöksellä hän jäi akatemiaan professorin stipendiaatiksi, ja hänet nimitettiin apulaistarkastajaksi. Hän alkoi opettaa katekismusta ja Venäjän kirkon historiaa seminaarissa, ja vuodesta 1972 lähtien hän opetti myös sektologiaa eli lahkotiedettä akatemiassa. Samana vuonna hänelle myönnettiin dosentin arvo.

Kirkko arvosti Ivan Gluhovin tekemää työtä ja palkitsi hänet Pyhän ruhtinas Vladimirin 1. luokan ja Pyhittäjä Sergei Radonežilaisen 2. ja 3. luokan kunniamerkeillä sekä Patriarkan kunniakirjalla. Vuonna 1995 hän teki pyhiinvaellusmatkan Pyhään maahan. Elämänsä viimeisinä vuosina Ivan Gluhov oli vakiokävijä Moskovan Kaikkien pyhien kirkossa. Siellä tapahtui myös hänen hautaan siunaamisensa. Ivan Aleksandrovitš on haudattu Blagoveštšenskin kylään.

Ivan Gluhov oli vaativa opettaja ja ankara tentaattori, joka edellytti opiskelijoilta hyvin syvällistä paneutumista opintoihin. Heidän piti esimerkiksi opetella ulkoa useita satoja Raamatun lauseita. Seminaarin ensimmäisellä vuosikurssilla hän luennoi katekismusta, joka on ortodoksisen maailmankatsomuksen muodostumisen kannalta keskeisen tärkeä oppiaine. Hänen opettamanaan se nousi monen opiskelijan lempiaineeksi. Siihen perehtymisen jälkeen oli helppo opiskella muita aineita. Opiskelijat vertasivat hänen oppiainettaan liikennesääntöihin, joiden tunteminen auttaa lähtemään turvallisesti elämän mutkaiselle tielle. Gluhov katsoi luentojensa tarkoituksena olevan perehdyttää kuulijoitaan ortodoksiseen uskonoppiin, vedoten samalla heidän parhaisiin piirteisiinsä ja suunnaten heitä kohti totuutta. Hän pysyi aina tiukan uskollisena pyhien kirkkoisien aloittamalle perinteelle, mikä tuli erityisen hyvin esille muiden kristillisten kirkkokuntien ja muiden uskontokuntien edustajien kanssa käytyjen keskustelujen aikana. Ne, jotka kuuntelivat Gluhovin luentoja, muistelevat häntä paitsi myötätuntoisena ja huomaavaisena ihmisenä, myös merkittävänä, suorastaan loistavana pedagogina, joka itse omasi laajat tiedot ja jakoi niitä auliisti oppilailleen.

Gluhovin teksteihin perustuva "Ortodoksinen katekismus" on yksityiskohtainen opas ortodoksisen uskonopin ymmärtämiseen. Se johdattaa oppiin uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Kristinopin ydinkohdat ovat tiivistettyinä uskontunnustuksessa, jossa kaikki kristinuskon keskeisimmät totuudet yhtyvät kuin polttopisteessä. Oppi kristillisestä toivosta sisältyy esimerkiksi Herran rukoukseen ”Isä meidän”, muihin rukouksiin, sekä Autuuden lauseisiin. Oppi kristillisestä rakkaudesta on esitetty Jumalan laissa eli Kymmenessä käskyssä.

Gluhovin Ortodoksinen katekismus ohjaa lukijat ortodoksisuuden perusteisiin pyhien isien opetuksia tarkasti noudattaen. Samalla se kuvastaa tekijän persoonan syvyyttä, hänen omaa uskoaan, toivoaan, ja rakkauttaan Jumalaa kohtaan sekä palavaa halua herättää ja vahvistaa niitä lukijoissa.

(Lähde: "Ortodoksinen katekismus)