Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 4
Ortodoksi.netista
Silmä kolmion sisällä. Miksi uskonnollinen symboli ei ole persoonan ikoni?
Miksi esittelemme tämänkin kuvan?
Ortodoksi.net on käsitellyt aiemmin kolmikasvoista Kolminaisuuden kuvaa, Isyys-nimistä esitystä sekä Kaikkinäkevän silmän monimutkaista sommitelmaa. Nyt tarkastelemme huomattavasti yksinkertaisempaa merkkiä: kolmion keskellä olevaa silmää, jota ympäröivät valonsäteet.
Myös tästä käytetään nimitystä kaikkinäkevä silmä (Всевидящее око). Nimestään huolimatta se on eri esitystapa kuin edellisessä artikkelissa käsitelty sisäkkäisten kehien, kasvonpiirteiden ja pyhien hahmojen kokonaisuus.
Julkaisemme näitä kuvia tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Emme esittele niitä kanonisen ikonimaalauksen malleina. Tämän aiheen kohdalla on erityisen tärkeää erottaa toisistaan kristillistä ajatusta ilmaiseva symboli ja kuvattuun persoonaan viittaava ikoni. Kaiken kirkollisessa ympäristössä esiintyvän kuvallisen aineiston ei tarvitse olla ikoneja.
Mitä silmä, kolmio ja säteet tarkoittavat?
Silmä viittaa Jumalan kaikkitietävyyteen ja hänen huolenpitoonsa ihmisestä. Kolmio on kristillisessä tulkinnassa Pyhän Kolminaisuuden vertauskuva. Säteet ilmaisevat jumalallista valoa ja kirkkautta.
Venäläisen museon virtuaalihankkeen aihetta käsittelevä esittely selittää sommitelman juuri näin: kolmio viittaa kolmiyhteiseen Jumalaan, silmä Jumalan kaitselmukseen ja säteily hänen kirkkauteensa. Kyse on kuvallisesta vertauksesta, jolla pyritään ilmaisemaan Jumalaa koskevia hengellisiä totuuksia.
Silmä ei siis tarkoita, että Jumalalla olisi yksi suuri, ihmisen silmää muistuttava näköelin. Myöskään kolmio ei kuvaa Jumalan olemuksen muotoa. Molemmat ovat merkkejä, joiden merkitys edellyttää tulkintaa.
Jumalan kaikkinäkevyyttä voi lähestyä myös lohdullisesti: ihmisen elämä, surut ja avuntarve eivät jää häneltä huomaamatta. Silmä voidaan ymmärtää huolenpidon vertauskuvaksi, vaikka se saattaa herättää katsojassa myös kokemuksen ankarasta valvonnasta.
Miten symboli tuli ortodoksisiin kirkkoihin?
V. V. Filatovin ikonimaalauksen sanakirjan (Словарь изографа) mukaan silmä kolmion sisällä omaksuttiin katolisesta kuvaperinteestä. Sitä alettiin sijoittaa ortodoksisten kirkkojen kupolien ja muiden holvien yläosiin 1700-luvulla. Filatov luonnehtii esitystä ei-kanoniseksi.
Symbolin esiintyminen ortodoksisessa kirkossa kertoo siten myös kirkkotaiteen historiallisista vaikutteista. Kirkkojen rakentamisessa ja koristelussa on eri aikoina omaksuttu aineksia ympäröivästä taiteesta, arkkitehtuurista ja kuvakielestä.
Läntinen alkuperä ei kuitenkaan yksin ratkaise kuvan teologista hyväksyttävyyttä. Olennaista on se, mitä kuva ilmaisee ja millainen tehtävä sille annetaan. Holvikoristeena toimivaa vertauskuvaa ja rukousikoniksi tarkoitettua kuvaa ei pidä arvioida täysin samana asiana.
Museokuva havainnollistaa symbolin läntistä taustaa
Artikkelin kuvituksena on Daniel Nikolaus Chodowieckin vuonna 1787 valmistama etsaus Kaitselmuksen silmä (Oog van voorzienigheid). Teos kuuluu Amsterdamin Rijksmuseumin kokoelmiin.
Museon aiheluettelossa mainitaan kaikkinäkevä silmä kolmion sisällä, pilvet ja siivekkäät lapsenpäät. Teos havainnollistaa sitä länsieurooppalaista kuvakieltä, jonka yhteydessä symbolia käytettiin.
Kyseessä ei ole ortodoksisesta kirkosta peräisin oleva kuva eikä ortodoksinen ikoni. Sen tehtävänä tässä artikkelissa on näyttää tarkasteltava symboli ja auttaa ymmärtämään sen taidehistoriallista taustaa.
Miksi symboli ei ole persoonan ikoni?
Silmä kolmion sisällä ei sellaisenaan kuvaa tunnistettavaa persoonaa. Se ilmaisee ajatuksen Jumalan kaikkitietävyydestä ja kaitselmuksesta.
Kristuksen ikonissa kuvataan ihmiseksi tullutta Jumalan Poikaa. Jumalansynnyttäjän ja pyhien ikoneissa kuvataan nimettyjä persoonia. Kolmion sisällä olevan silmän muodostamassa symbolissa hengellinen ajatus muutetaan geometriseksi ja kuvalliseksi merkiksi.
Ero ei tarkoita, että symbolit olisivat ortodoksiselle perinteelle vieraita. Ikoneissa ja kirkkotaiteessa käytetään runsaasti vertauskuvallisia värejä, muotoja ja yksityiskohtia. Symboliikka voi syventää kuvan merkitystä. Se ei kuitenkaan yksin tee erillisestä tunnuskuvasta persoonan ikonia.
Tässä yhteydessä sana ei-kanoninen onkin ymmärrettävä täsmällisesti. Filatovin arvio koskee esitystavan asemaa ikoniperinteessä. Siitä ei seuraa, että jokainen kolmion sisään maalattu silmä pitäisi tulkita tietoiseksi väärän opin julistukseksi. Kuvan käyttötarkoitus ja sille annettu selitys ovat olennaisia.
Sama nimi, erilainen teologinen ongelma
Edellisessä artikkelissa käsitelty Kaikkinäkevän silmän monihahmoinen sommitelma sisältää tavallisesti Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja Isäksi Jumalaksi tarkoitetun vanhushahmon. Sen keskeinen teologinen ongelma liittyy Isän esittämiseen ihmishahmossa. Sama kysymys nousi esiin myös aiemmin käsittelemässämme Isyys-kuvassa.
Yksinkertaisessa silmän ja kolmion muodostamassa symbolissa tällaista vanhushahmoa ei ole. Siksi siihen ei pidä sellaisenaan siirtää kaikkia edellisten kuvatyyppien perusteluja.
Tässä kysymys koskee ennen kaikkea vertauskuvan ja henkilökuvan eroa. Jumalan ominaisuutta kuvaava merkki ei ole sama asia kuin Jumalan ilmoitukseen perustuva persoonan ikoni. Toisaalta kirkon koristelussa oleva symboli ei välttämättä edes pyri olemaan tällainen ikoni.
Onko kyse vapaamuurarien tunnuksesta?
Silmä kolmion sisällä tunnetaan myös vapaamuurarillisesta kuvastosta. Tämä yhteys voi herättää epäilyksiä, jos saman merkin huomaa kirkon seinällä tai holvissa.
Pelkkä kuvion samankaltaisuus ei kuitenkaan osoita, että kirkollinen kuva olisi tarkoitettu vapaamuurarilliseksi tunnukseksi. Sama merkki voi esiintyä erilaisissa yhteyksissä ja saada niissä erilaisia merkityksiä. Venäläisen museon virtuaalihankkeen esittely torjuu käsityksen, että tämän kristillisen kuvion alkuperä olisi sellaisenaan johdettava vapaamuurariudesta.
Kirkollista kuvaa arvioitaessa on siksi tarkasteltava sen historiaa, sijaintia ja selitystä. Vapaamuurarillisia merkityksiä ei pidä liittää siihen automaattisesti. Yhtä lailla on vältettävä merkin käsittelemistä talismaanina, jolla olisi omaa suojelevaa voimaa.
Mitä tämä kuva auttaa ymmärtämään?
Aiemmissa artikkeleissamme olemme tarkastelleet sitä, kuinka kuvallinen esitys voi vääristää käsitystä Kolminaisuudesta tai antaa Isälle Jumalalle ihmiskasvot. Silmä kolmion sisällä nostaa esiin toisenlaisen kysymyksen: milloin puhumme ikonista ja milloin uskonnollisesta symbolista?
Kaikkea kirkossa olevaa kuvallista koristelua ei tarvitse kutsua ikoniksi. Symboli voi muistuttaa Jumalan huolenpidosta, vaikka se ei olisi kanoninen rukousikoni. Vastaavasti kuvan esiintyminen kirkossa ei yksin ratkaise sen asemaa ikoniperinteessä.
Silmä kolmion sisällä on tästä havainnollinen esimerkki. Se voi kertoa kristillisestä ajatuksesta, mutta Jumalan kaikkitietävyyden vertauskuva ei ole Jumalan kasvojen kuva.
Kuvatiedot: Kaitselmuksen silmä (Oog van voorzienigheid). Daniel Nikolaus Chodowiecki, Berliini, 1787. Etsaus paperille, laatanjälki 12,8 × 10,2 cm. Rijksmuseum, Amsterdam, Alankomaat. Kokoelmatunnus RP-P-OB-14.920. Kuva: Rijksmuseum. Käyttöoikeusmerkintä: Public Domain.
Lähteet
- V. V. Filatov: Kaikkinäkevä silmä (Всевидящее око), teoksessa Ikonimaalauksen sanakirja (Словарь изографа). Symbolin määritelmä, esiintyminen ortodoksisten kirkkojen holveissa ja arvio ei-kanonisuudesta.
- Venäläinen museo: virtuaalinen sivutoimipiste. Kaikkinäkevä silmä ikonografiassa (Всевидящее око в иконографии). Hankkeen Kiovan toimipisteen esittely symbolin merkityksestä ja siirtymisestä kirkolliseen kuvakulttuuriin.
- Foma: «Недремлющее Око», «Всевидящее Око» и «Недреманное Око»: какая икона имеется в виду? Samankaltaisesti nimettyjen kuvien erottelu sekä symbolien käyttöä koskeva ortodoksinen keskustelu, 20.5.2025.
- Rijksmuseum: Kaitselmuksen silmä (Oog van voorzienigheid). Daniel Nikolaus Chodowiecki, 1787. Artikkelin kuvituksena käytettävän teoksen tiedot ja käyttöoikeusmerkintä.
- Rijksmuseum: Information and Data Policy. Museon digitaalisten aineistojen käyttöehdot.