Toiminnot

Pääsiäisen ajankohdan määräytyminen

Kohteesta Ortodoksi.net

LUKU VI kirjasta rovasti N. Valmo "Suomen ortodoksinen Arkkipiispakunta", 1935, Helsinki

l. Yleisortodoksisen kokouksen päätökset kirkollisesta ajanluvusta

Konstantinopolin Patriarkaatin virallisesta lehdestä ”Ekklesiastike Aletheia” 9. kesäkuuta 1923

Pyhät ajat (P. A.).

I

Yleisortodoksinen kokous Konstantinopolissa kokoontuneena Hänen Korkeimman Pyhyytensä Ekumenisen Patriarkan hra Meletios IV:n esimiehyydellä.

Todeten, että uskonnollisen ja valtiollisen ajanluvun välisen eron poistaminen on ehdottomasti välttämätön ja että mitään kanonista estettä ei ole käytännössä olevan kirkollisen ajanluvun korjaamista vastaan tähtitieteen tulosten mukaan, päättää yksimielisesti julianisen ajanlaskun korjaamsen seuraavalla tavalla:

1.

Julianisen ajanluvun 13 päivää, jotka muodostavat sen eron verrattuna aurinkovuosiin ensimmäisestä ekumenisesta synodista Nikaiassa tähän päivään asti, pyyhitään pois. Niin muodoin 1 päivää lokakuuta 1923 on pidettävä 14 päivänä lokakuuta 1923.

2.

Poispyyhittyjen päivien kirkkojuhlat vietetään joko kaikki samalla kertaa 14 päivänä lokakuuta 1923 taikka niin kuin hiippakunnan piispa tämän päättää.

3.

Kaikki vuoden kuukaudet tulevat säilyttämään saman määrän päiviä, kuin niillä nyt on. Karkausvuosina helmikuussa tulee niin kuin nytkin olemaan 29 päivää.

...

6.

Liikkumattomilla juhlilla on oleva sama päivämäärä, mikä niillä on ollut tähän saakka.

7.

Liikkuvat juhlat määrätään pääsiäisjuhlan mukaan. Kanonisten sääntöjen mukaan, jotka säilyvät koskemattomina, on pääsiäinen vietettävä sunnuntaina, joka seuraa ensimmäistä täyttäkuuta kevätpäiväntasauksen jälkeen.

8.

Pääsiäisen täydenkuun määrääminen tapahtuu tähtitieteellisten laskelmien perusteella, ottamalla aina huomioon tieteen suorittamat edistykset. Pääsiäisen päivämäärän määrääminen taas tapahtuu Jerusalemin Pyhän kaupungin ajan mukaan.

9.

Ekumeenisen patriarkan istuimen tulee pyytää Ateenan, Belgradin, Bukarestin ja Pulkovan (Pietarin) tähtitorneja tai yliopistojen tähtitieteellisiä osastoja laatimaan pitkäaikaisia pääsiäistaulukkoja, jotka se sitten tekee tiettäväksi kaikille ortodoksisille kirkoille.

10.

Tämän juliaanisen ajanluvun muutos ei saata muodostaa estettä sen myöhemmälle muuttamiselle, jonka kaikki kristityt kirkot tahtovat hyväksyä.

Muistutuksissa 5 §:ään Uusi ajanluku on tarkempi kuin gregoriaaninen, jonka mukaan vuoden keskimääräinen pituus eroaa 24 tai 26 sekuntia aurinkovuodenkeskimääräisestä pituudesta. Ero uuden ajanluvun ja gregoriaanisen ajanluvun siviilivuosien pituuden välillä on niin pieni, että vasta 877 vuoden päästä on huomattavissa ero päivämäärässä. ... Eroavuus esiintyy siis vasta vuonna 2800.

Yllä olevassa (kohta 7) puhutaan pääsiäisen ajankohdan suhteen kanonisista säännöistä. Kuitenkaan kanoneissa ei ole mainintaa pääsiäisen ajankohdasta tai ainakaan en löytänyt. Joka tapauksessa määritelmään tulisi lisätä kevätpäiväntasauksen jälkeen: pohjoisen pallonpuoliskon mukaan.

Metropoliitta Damaskinos artikkelissa Kohti yhteistä pääsiäisen ajankohtaa, kertoo Esisynodin näkemyksistä:

Ottaen huomioon ortodoksisen kirkon toiveen, että pääsiäisjulaa voitaisiin viettää yhteisesti kaikkien kristittyjen kanssa, mutta haluamatta myöskään jättää huomiotta tiettyjen paikalliskirkkojen sielunhoidollisia vaikeuksia enempää kuin lännessä olevien ortodoksisten sielunpaimenten sielunhoidollisia tarpeitakaan täytyy ortodoksien ratkaista tämä kysymys kaikessa rauhassa. Siksi ehdotamme, että asia tutkittaisiin ensin perusteellisesti ja vastuuntuntoisesti. Tätä tarkoitusta varten pitäisi Suurta ja Pyhää Synodia valmisteleva sihteeristö velvoittaa kutsumaan niin pian kuin mahdollista koolle vastuullisten sielunpaimenten, kirkko-oikeuden asiantuntijoiden, tähtitieteilijöiden, historiantutkijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden neuvottelu. Heidän tehtävänsä on esittää työnsä tulokset sihteeristön välityksellä seuraavalle yleisortodoksiselle esisynodille.

Kokous pidettiin Ekumeenisen Patriarkaatin Ortodoksisessa keskuksessa Chambésyssä 28.6. - 3.7.1977.

Kohdassa kaksi todetaan: Nykyiset pääsiäisen ajankohdan laskelmat, jotka perustuvat vanhaan juliaaniseen kalenteriin, ovat epätarkkoja, sillä tämä kalenteri on jäänyt 13 päivää jälkeen aurinkoajanlaskuun nähden. Kevätpäiväntasaus sattuu tämän kalenterin. (Sitten tekstissä on virhe.) Sama pätee myös pääsiäisen ajankohtaa määrääviin kuutaulukoihin. Täydenkuun ajankohta määräytyy yhä niiden mukaan, vaikka niihinkin sisältyy viiden päivän viive. Ei saa myöskään unohtaa, että ajan myötä viive yhä suurenee.

Siksi kokous suosittelee seuraavalle yleisortodoksiselle esisynodille yksimielisesti, että se antaisi tähtitieteilijöistä koostuvalle toimikunnalle tehtäväksi laskea pitkäksi ajaksi tästä eteenpäin, milloin kunakin vuonna on kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

Kokous pitää tätä ortodoksisen kirkon aloitetta askeleena pääsiäisen ajankohdan yleismaailmalliseen määrittelyyn koko kristikuntaa varten.

Kohdassa 4 kokous käsitteli myös diasporan ja ortodoksisten vähemmistökirkkojen ongelmaa. Kokouksen osanottajat olivat sitä mieltä, että vähemmistöjen tilanne ei oikeuta mihinkään erityiskannanottoihin sen puolesta, että ortodoksisille seurakunnille suotaisiin mahdollisuus mukautua paikkakunnan enemmistön käytäntöön. Tämä päinvastoin vaarantaisi koko ortodoksisen kirkon keskinäistä yhteyttä.

Tässä on jyrkempi kannanotto kuin esisynodilla diasporan tarpeisiin ja kristilliseen yhteiseen todistukseen tietyllä alueella. (Tepponen)

Hänen Eminenssinsä Kalkedonin metropoliitta Meliton ilmaisi vakaumuksenaan:

”Ei ole mitään järkevää syytä jättää tämän tähtitieteilijätyöryhmän koolle kutsumista seuraavaan yleisortodoksiseen esisynodin tehtäväksi vain siitä syystä, että ensimmäinen esisynodi valtuutti Synodin valmistelusihteeristön kutsumaan koolle vain sellaisen kokouksen, joka pohtii kysymyskompleksia koko laajuudessaan. ...” (Asia eteni.)

Tähtitieteilijöistä koostuva työryhmä kokoontui 3.2.1979 Ortodoksisessa Keskuksessa. B-kohdassa:

Myös täydenkuun ajankohdaksi otetaan tarkka astronominen hetki, so. se hetki, jolloin auringon ja kuun välinen kulma on 180° sen sijaan että otettaisiin jokin päivämäärä, joka - kuten kirkollisen laskutavan mukaan – saadaan syklisten laskelmien perusteella.

C-kohdassa:

On valittava määrätty meridiaani, jonka mukaan nämä tähtitieteelliset ilmiöt määritellään, sillä on tärkeää, sattuuko täydenkuun hetki keväällä ennen vai jälkeen lauantain ja sunnuntain välistä keskiyön hetkeä.

Oli kaksi ehdotusta. Ensimmäinen oli tri T. Lederlen (Astronomisches Recheninstitut, Heidelberg), ja se perustui Jerusalemin meridiaaniin – 35° 11' itään Greenwichistä – ja oli laskettu vuosiksi 1969 – 2500. Tämä taulukko todettiin oikeaksi. Vuonna 2120 on Jerusalemin meridiaanilla täydenkuun hetki sunnuntaina huhtikuun 14. päivänä klo 00.46, pääsiäinen 21.4. mutta Greenwichin meridiaanilla lauantaina huhtikuun 13. päivänä klo 22.25, pääsiäinen 14.4.

Seuraavan yleisortodoksisen esisynodin tehtävänä on päättää yhteisestä pääsiäisen vieton ajankohdasta. Haluamme toivoa, että sitten kaikki kristityt voivat viettää pääsiäistä yhdessä niin pian kuin mahdollista. Näin toteaa metropoliitta Damaskinos. Teksti on teoksesta Isä Kristuksessa, Arkkipiispa Paavalin juhlakirja 28.8.1979. Tästä tulisi sopia kesäkuussa Kreetalla.

Nyt tulevana vuonna 2017 onkin yhteinen pääsiäisaika 16.4. Tästä eteenpäin se voisi olla tähtitieteellisesti lasketun taulukon mukainen eli 2018 pääsiäinen olisi 1.4 koko kristikunnassa eikä 8.4. epätäsmällisen laskutavan vuoksi. On huomattava, että Konstantinopolin Synodi vuonna 1923 asettui patriarkka Meletios IV johdolla astronomisesti oikean ajanlaskun kannalle.

16.3.2016

Timo Tepponen

Katso myös

  • Pääsiäisen ajankohta - Referaatti metropoliitta Damaskinoksen artikkelista kirjassa ”Isä Kristuksessa – Arkkipiispa Paavalin juhlakirja” (Ortodoksisten Pappien Liitto ja Valamon luostari, 1979)
  • Ilie Cleopan kirjan luku 33, osa I - Arkkimandriitta Ilie Cleopan kirjasta "Ortodoksisesta uskosta" pois jätetty ja julkaisematta jäänyt viimeinen luku.

Tässä on sen ensimmäinen osa, joka käsittelee kalentereita.