Paastoa oikein (opetuspuhe)
Ortodoksi.netista
Romanian patriarkka: Paasto on rakkauden teko Jumalaa kohtaan, ei julkinen näyttö
"Me emme paastoa siksi, että ihmiset näkisivät tai ylistäisivät meitä, vaan me paastoamme rakastaaksemme Jumalaa enemmän," sanoi Romanian patriarkka Daniel sovintosunnuntaina jumalallisessa liturgiassa Pyhän Suurmarttyyri Georgioksen historiallisessa kappelissa patriarkaalisessa residenssissä.
Paastoamisesta itsestään patriarkka selitti, että sunnuntain evankeliumi Aadamin paratiisista karkottamisesta – viimeinen ennen suurta paastoa – opettaa, että "meidän ei pidä paastota surussa, vaan ilossa."
"Paastoaminen on itsensä uhraamista Jumalalle kiitollisuudessa elämän lahjasta ja halusta sielun ja ruumiin pyhittämiseen. Paastoaminen, joko vähentämällä tai pidättäytymällä ruoasta ja juomasta, on hurskauden ja rakkauden Jumalaa kohtaan motivoimaa." - "Me paastoamme, koska rakastamme Jumalaa, Antajaa, enemmän kuin Hänen aineellisia lahjojaan, joita kulutamme," patriarkka lisäsi.
Paasto tukee rukousta
Patriarkka Daniel korosti myös, että paasto ylläpitää rukousta uskovilla, "jotka pitävät suhdettaan Jumalaan sielunsa keskipisteenä, valona ja ravintona."
"Tästä syystä se, joka paastoaa mutta ei rukoile, ei pyhity, sillä hän ei kerää hengellistä valoa sieluunsa. Se, joka paastoaa ilman rukoilemista, harjoittaa pelkästään biologista ja psykologista harjoitusta."
Oikea paasto
Sunnuntain saarnassaan patriarkka korosti oikean paaston syvällistä merkitystä, joka ei ole pelkästään tiettyjen ruokien ulkoinen hylkääminen, vaan paasto pyrkii kohottamaan ihmisen aineellisten huolien yläpuolelle vastaanottamaan hengellisiä lahjoja.
"Oikea paasto pyrkii kohottamaan ihmisen maallisten omaisuuksien yläpuolelle hankkimaan taivaallisia hengellisiä aarteita. Tässä mielessä Herramme Jeesus Kristus kehottaa meitä: 'Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ' eli missä asiat menettävät arvonsa, 'ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat,' eli missä mikään ei ole turvallista tai vakaata, vaan kaikki on ohimenevää ja arvaamatonta." (Matt.6:19)
"Vapahtaja kutsuu ihmisiä elämän muuttumiseen tai uudistumiseen, eli nousemaan biologisen olemassaolon tasolta taivaalliseen tai hengelliseen elämään."
Sielun todelliset aarteet
Laajentaen tätä ajatusta patriarkka Daniel selitti, että todelliset inhimilliset aarteet eivät ole aineellisia.
"Kun Herra sanoo: 'Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi,' (Matt. 6:21) Hän vahvistaa, että aarteen ja sydämen välillä on yhteys. Tämä viittaa hengellisiin aarteisiin, jotka eivät koskaan menetä arvoaan tai katoa," patriarkka totesi.
Vetäen rinnastuksen apostoli Paavalin Galatalaiskirjeeseen, Romanian patriarkka tunnisti nämä aarteet Pyhän Hengen lahjoiksi: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä (Gal. 5:22-23).
"Nämä hengelliset aarteet on kerättävä erityisesti suuren paaston aikana sielun valoiksi, jotka on suunnattu ylösnousemukseen. Jos ihmisen sydän kiinnittyy liikaa rajallisiin ja katoaviin maallisiin asioihin, se orjuutetaan niiden kautta. Kuitenkin, jos se etsii ikuisia taivaallisia lahjoja, se saavuttaa vapauden tulla rikastetuksi jatkuvasti Jumalan äärettömällä ja ikuisella rakkaudella."
"Vapahtaja hylkää kaikki itsekkään inhimillisen vahvistamisen houkutukset, jotka johtavat vieraantumiseen Jumalasta tottelemattomuuden ja Hänen unohtamisensa kautta. Siksi Herra opettaa meille, että ihminen voi saavuttaa pelastuksen vain nöyrän rakkauden kautta Jumalaa ja lähimmäisiään kohtaan," patriarkka Daniel päätti puheensa.
(lähde: balilica.ro - kuva: sanomalehti: Lumina)