Toiminnot

Pavlin (igumeni)

Kohteesta Ortodoksi.net

Igumeni Pavlin
(Kuva Valamon luostarin kuvakokoelmista / Ortodoksi.net)
Viimeisiä Laatokan Valamon saarella toimineita Valamon luostarin igumeneja oli, igumeni Pavlin (siviilinimeltään Petr Mešalkin). Hän syntyi Tverin läänissä 1865 ja kuoli Laatokan Valamon saarella 1935.

Petr Mešalkin tuli Laatokan saarella sijainneeseen Valamon luostariin 1893 kahdenkymmenen kahdeksan vuoden ikäisenä. Hänet vihittiin munkiksi nimellä Pavlin 1898 ja pappismunkiksi pari vuotta myöhemmin 1900. Luostarin varajohtajaksi hänet valittiin 1908 ja viimein igumeniksi, aiemman igumeni Mavrikin (Mihail Baranov) kuoleman jälkeen 1918.

Luostarin ja Suomen valtion välillä syntyneen kalenterikiistan aikaan, hän luostarin johtajana joutui vaikeaan välikäteen hyväksyessään pakon edessä uuden kalenterin käyttöön oton luostarissa ehtona luostarin säilymiselle Suomessa. Tämä sen aikaisten ulkoisten ja sisäisten paineiden vuoksi syntynyt tilanne aiheutti laajalti riitaisuutta ja eripuraa veljestön kanssa ja häntä kutsuttiin jopa "petturiksi ja luostarin kavaltajiksi".

Valamon tilanne oli vaikea Venäjän rajan sulkeutuessa, armeijapalvelukseen Venäjälle määrättyjen veljestön jäsenien jäädessä pääosin palaamatta luostariin ja venäläisen taloudellisen tuen loppuessa. Kun samaan aikaan sattunut ajanlaskuriita lisäksi repi yhteishenkeä, huolien ja murheiden väsyttämä igumeni Pavlin pyysi eroa luostarin johtamisesta.

Eron saadessaan hänelle myönnettiin samalla arkkimandriitan arvo ja hän vetäytyi hiljaisuuteen vihkiytyen pian myös ns. suureen skeemaan, jolloin hän sai uuden nimen: Paavali. Marraskuussa 5. päivän aamulla vuonna 1935 hän kuoli rakastamassaan luostarissa Valamon saarella.

HAP, 21.9.2021