Rafael, Nikolaos ja Irene Lesbokselaiset
Ortodoksi.netista
Pyhät marttyyrit Rafael, Nikolaos ja Irene Lesbokselaiset
Pyhät marttyyrit Rafael, Nikolaos ja Irene kuuluvat ortodoksisen kirkon poikkeuksellisimpiin pyhiin. Heidän nimensä ja elämänsä olivat täysin tuntemattomia lähes viiden vuosisadan ajan, eikä heistä ole säilynyt aikalaistodistuksia tai kirjallisia lähteitä heidän elinajaltaan. Heidän kunnioituksensa perustuu 1900-luvulla Lesboksen saarella koettuihin lukuisiin, toisistaan riippumattomiin ilmestyksiin, joissa he itse ilmoittivat nimensä, elämänvaiheensa, marttyyrikuolemansa ja hautojensa sijainnin.
Nämä ilmestykset alkoivat vuonna 1959 Thermin kylässä Lesboksen saarella ja johtivat tapahtumaketjuun, jonka seurauksena pyhien reliikit löydettiin ja heidän kunnioituksensa levisi nopeasti koko Kreikkaan ja laajemminkin ortodoksiseen maailmaan.
Karieksen kukkula ja vanha perimätieto
Thermin kylän läheisyydessä sijaitsee öljypuiden peittämä kukkula, jota kutsuttiin nimellä Karies. Paikalla oli nähtävissä vanhoja kiviraunioita, joiden arveltiin kuuluneen muinaiseen kirkkoon tai luostariin. Kyläläiset olivat jo pitkään käyneet sytyttämässä kynttilöitä raunioiden luona, ja pääsiäisen jälkeisenä kirkkaana tiistaina siellä toimitettiin vuosittain liturgia, vaikka kukaan ei osannut selittää tavan alkuperää.
Kukkulaa kutsuttiin myös nimellä Kalogeros eli ”munkki”. Kansanperinteessä eli hämärä käsitys siitä, että paikalla olisi joskus ollut luostari, jonka asukkaat oli surmattu turkkilaisten toimesta. Samalla alueeseen liitettiin pelonsekaisia kertomuksia: jotkut olivat nähneet öisin puiden keskellä pitkän, mustapukuisen munkin hahmon.
Ensimmäiset löydöt ja ilmestykset
Vuonna 1959 maanomistaja päätti rakennuttaa Kariekselle pienen Jumalanäidille omistetun kirkon. Rakennustöiden yhteydessä löytyi hauta, jonka luut rakennusmies poisti ja heitti syrjään. Pian tämän jälkeen hänen kätensä menettivät tuntonsa. Pelästyneenä hän teki ristinmerkin – ensimmäisen kerran lähes kolmeenkymmeneen vuoteen – ja sai kätensä jälleen toimimaan. Myöhemmin hänelle ilmestyi vaikuttavan näköinen munkki kirkon läheisyydessä. Tapaus teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hän luopui ateismistaan.
Rakennusmiehen vaimo oli jo aiemmin nähnyt näyssä saman munkin. Pian tämän jälkeen ilmestyksiä alkoi kokea useita kyläläisiä, sekä aikuisia että lapsia, valveilla ja unessa.
Pyhä Rafael ja ilmestysten sanoma
Ilmestyksissä munkki ilmoitti nimensä olevan Rafael ja sanoi, että oli tullut aika, jolloin hänet ja hänen seuralaisensa palautetaan kirkon tietoisuuteen ja kunnioitukseen. Hän pyysi, että heistä maalataan ikonit ja että heidän muistoaan vietetään pääsiäisen jälkeisenä kirkkaana tiistaina, koska heidät oli surmattu juuri tuona päivänä.
Pyhä Rafael kertoi myös, että heidän kauttaan tulisi tapahtumaan runsaasti ihmeitä. Usein hän ilmestyi yhdessä Jumalanäidin ja pyhän Paraskevan kanssa ja kertoi yksityiskohtaisesti omasta elämästään ja marttyyrikilvoituksestaan. Useat eri henkilöt saivat näitä ilmestyksiä toisistaan tietämättä, ja myöhemmin he huomasivat kertomusten vastaavan toisiaan hämmästyttävällä tarkkuudella.
Pyhän Rafaelin ja Nikolaoksen elämä
Ilmestysten perusteella kävi ilmi, että pyhä Rafael eli 1400-luvulla, Konstantinopolin kukistumisen (1453) aikoihin. Hän oli syntynyt Ithaken saarella ja saanut kasteessa nimen Georgios. Hän sai nuorena hyvän hengellisen ja maallisen koulutuksen, vihittiin munkiksi nimellä Rafael, papiksi ja lopulta [[[Arkkimandriitta|arkkimandriitaksi]].
Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan lähettämänä hän matkusti myös Ranskaan Morlaixin kaupunkiin. Tämä yksityiskohta vahvistui myöhemmin historiallisista lähteistä, jotka osoittavat patriarkaatin lähettäneen edustajia juuri sinne Konstantinopolin kukistumisen jälkeen.
Tällä matkalla Rafael tutustui diakoni Nikolaokseen, josta tuli hänen oppilaansa ja läheinen työtoverinsa. Nikolaos oli syntynyt Median Rhagaissa Vähässä-Aasiassa ja kasvanut Tessalonikassa.
Marttyyrikuolema Lesboksella
Konstantinopolin ja Traakian jouduttua turkkilaisten käsiin Rafael ja Nikolaos pakenivat Lesboksen saarelle, joka oli tuolloin vielä vapaa. He asettuivat Thermiin vanhaan Jumalanäidille omistettuun luostariin, jonka igumeniksi Rafael asetettiin.
Vuonna 1463, kirkkaan viikon tiistaina, turkkilaiset, jotka olivat vallanneet saaren edellisenä vuonna, piirittivät luostarin. Igumeni Rafael vangittiin ja häntä kidutettiin viikon ajan epäiltynä kapinaliikkeen johtajaksi. Lopulta hänet surmattiin äärimmäisen julmasti: häntä lyötiin, raahattiin, hirtettiin puuhun, lävistettiin keihäällä ja hänen leukansa sahattiin irti. Tämä yksityiskohta vahvistui myöhemmin, kun hänen luurangostaan puuttunut leukaluu löytyi pyhän Rafaelin ilmoittamasta paikasta.
Pyhä diakoni Nikolaos kuoli kidutusten aikana sydänkohtaukseen. Hänen hautansa löytyi vuonna 1960, kuten hän oli ilmestyksessä ilmoittanut, rankkasateen aikana tehtyjen kaivausten yhteydessä.
Lapsimarttyyri Irene
Ilmestysten yhteydessä alkoi ilmestyä myös noin 12-vuotias vaaleahiuksinen tyttö, joka ilmoitti nimensä olevan Irene. Kävi ilmi, että hän oli Thermin kyläpäällikön ainoa lapsi.
Turkkilaisten hyökätessä kylään Irene ja muut kyläläiset pakenivat luostariin. Irenen isä vangittiin, ja saadakseen hänet tunnustamaan oletettujen sissien piilopaikat turkkilaiset kiduttivat lasta julmasti: he katkaisivat hänen kätensä ja panivat hänet suureen saviruukkuun, jonka alla sytytettiin tuli. Irene kärventyi kuoliaaksi, ja hänen äitinsä kuoli sydänkohtaukseen nähdessään lapsensa kärsimyksen.
Kaivauksissa löytynyt saviruukku, jossa oli osittain palaneita lapsen luita, vastasi täsmällisesti ilmestyksissä annettua kuvausta.
Luostari ja nykyinen kunnioitus
Karieksen kukkulalle on sittemmin rakennettu suuri nunnaluostari, jonka pääkirkossa säilytetään pyhien Rafaelin, Nikolaoksen ja Irenen reliikkejä. Luostarista on tullut yksi Kreikan merkittävimmistä pyhiinvaelluskohteista.
Pyhien kunnioitus on levinnyt laajalle, ja heidän nimilleen on omistettu kirkkoja ja luostareita eri puolille Kreikkaa ja myös muualle maailmaan. Pyhä Rafael tunnetaan erityisesti parantajana; ilmestyksissä hän on sanonut olevansa ”paras lääkäri” ja on usein ilmestynyt sairaaloissa. Lapsimarttyyri Irene, jota hän kutsuu hellittelynimellä Rinula, esiintyy usein hänen kanssaan.
Pyhät, jotka olivat tuntemattomia lähes viisisataa vuotta, on Jumala näin ihmeellisellä tavalla palauttanut kirkon elävään muistiin todistajiksi Hänen voimastaan ja armostaan.
Näiden pyhien muistopäivä on 9- päivä huhtikuuta.
Pyhien marttyyrien Rafaelin, Nikolaoksen ja Irenen esirukouksien tähden, Herra Jeesus Kristus, armahda meitä. Aamen.