Riigikogu hyväksyi uudistetut kirkko- ja seurakuntalain muutokset
Ortodoksi.netista
(kuva © Hannu Pyykkönen)
Viron parlamentti, Riigikogu, hyväksyi täysistunnossaan 18.6.2025 muutettuna kirkko- ja seurakuntalain muutokset.
Presidentti Alar Karis oli jättänyt lain hyväksymättä 24. huhtikuuta, koska katsoi, että sillä luotava uskonnonvapauden ja yhdistymisvapauden rajoitus ei ollut hyväksyttävissä. Hän piti tarpeellisena, että lakia käsiteltäisiin Riigikogussa uudelleen ja saatettaisiin se perustuslain mukaiseksi.
Riigikogun täysistunto päätti 14. toukokuuta, ettei se hyväksy lakia uudelleen muuttamattomana, vaan ryhtyy muuttamaan sitä.
Riigikogu teki lakia uudelleen käsitellessään siihen muutoksia ja hyväksyi lain keskiviikon istunnossaan muutettuna äänin 68 puolesta ja 17 vastaan.
Parlamentti jätti laista pois kiellon noudattaa ulkomailla sijaitsevan merkittävän vaikutuksen omaavan henkilön ohjeita, sillä tämä sanamuoto oli presidentin mielestä liian laajasti tulkittavissa. Samoin tarvittavien muutosten tekemiseen annettiin siirtymäaikaa kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
Valiokunnan ehdotuksen perusteella parlamentti muutti lain sanamuotoa siten, että kirkko, seurakunta, seurakuntien liitto ja luostari eivät saa olla peruskirjansa tai muun toimintansa perustana olevan asiakirjan nojalla tai taloudellisesti sidoksissa ulkomailla sijaitsevaan hengelliseen keskukseen, johtoelimeen, uskonnolliseen yhteisöön tai hengelliseen johtajaan, joka muodostaa uhkan Viron valtion turvallisuudelle tai perustuslailliselle tai yleiselle järjestykselle.
Riigikogu täsmensi myös, mitä mahdollinen uhka tarkoittaa. Täydennetyn sanamuodon mukaan uhka Viron valtion turvallisuudelle tai perustuslailliselle tai yleiselle järjestykselle voi muun muassa syntyä, jos hengellinen keskus, johtoelin, uskonnollinen yhteisö tai hengellinen johtaja yllyttää, tukee tai rahoittaa toimintaa, joka on suunnattu Viron itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden tai perustuslaillisen järjestyksen väkivaltaiseen muuttamiseen, tukee tai on tukenut sotilaallista aggressiota tai kehottanut sotaan, terrorismiin tai muulla tavoin asevoimien oikeudenvastaiseen käyttöön tai väkivaltaan. Lisättiin lauseosa "yllyttää, tukee tai rahoittaa toimintaa, joka on suunnattu Viron tasavallan itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden tai perustuslaillisen järjestyksen väkivaltaiseen muuttamiseen".
Riigikogu hyväksyi lain ensimmäisen kerran 9. huhtikuuta. Lailla halutaan muun muassa varmistaa, ettei Virossa toimivia uskonnollisia järjestöjä voida käyttää perustuslailla taatun uskonnonvapauden ja yhdistymisvapauden varjolla vihamieliseen vaikuttamistoimintaan, äärimmäisten ideologioiden levittämiseen tai väkivaltaan yllyttämiseen. Selitysosan mukaan Viro puolustaa uskonnonvapautta ja jokaisella on vapaus valita, noudattaako hän uskontoa ja mitä uskontoa, mutta uskon-, vakaumus- ja yhdistymisvapauden kunnioittamisen ohella valtion on otettava huomioon myös haasteet, jotka uhkaavat valtion turvallisuutta ja yhteiskunnan turvallisuutta.
Laki täsmentää myös, kuka voi palvella Virossa pappina tai kuulua uskonnollisen yhteisön johtokuntaan. Pappi tai uskonnollisen yhteisön johtokunnan jäsen ei voi olla henkilö, joka ei saa asua tai oleskella Virossa. Lisäksi täsmennetään uskonnollisen yhteisön peruskirjan vaatimuksia ja luodaan mahdollisuus erota kirkosta, jonka toiminta, peruskirja tai johtokunnan kokoonpano eivät vastaa asetettuja vaatimuksia. Tätä varten uskonnollisen yhteisön on hyväksyttävä uusi peruskirja, jonka jälkeen vaatimusten mukaiset muutokset voidaan rekisteröidä ilman kirkon johtoelimen hyväksyntää, koska tällaisen hyväksynnän saaminen ei välttämättä ole realistista.
(Lähde: ERR)