Lähdekoodi sivulle Suuri ektenia (uusi sanamuoto)

[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] käsitteli asiaa kokouksessaan [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous|Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen]] yhteydessä [[Uuden Valamon luostari|Valamossa]] 22.11.2009 pitämässään kokouksessa ja hyväksyi seuraavan uudistetun sanamuodon: 

'''[[Suuri ektenia]]'''

Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!''<br> 
Kuoro: ''Herra, armahda!''

:: ''Rukoilkaamme Herralta rauhaa korkeudesta ja meidän pelastustamme.''
 
:: ''Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, Jumalan pyhille kirkoille 
kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.'' 

:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhäkön ja täällä uskossa, hartaudessa ja 
jumalanpelossa käyvien puolesta.'' 

:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa diakonien, jokaisen kirkossa palvelevan ja kirkkokansan puolesta.'' 

:: ''Rukoilkaamme Herraa tasavallan presidentin, julkisen vallan ja kaikkien 
maamme vastuunkantajien puolesta.''

:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kunnan tai kylän tai pyhän luostarin), kaikkien kaupunkien ja maakuntien ja niiden uskovien asukkaiden puolesta.''

:: ''Rukoilkaamme Herralta hyviä säitä, runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja.'' 

:: ''Rukoilkaamme Herraa kaikkien matkustavien, sairaiden, kärsivien, vangittujen ja heidän pelastumisensa puolesta.'' 

:: ''Rukoilkaamme Herraa päästämään meidät kaikista vaikeuksista, vihasta, vaarasta ja hädästä.'' 

:: ''Puolusta, varjele ja armahda meitä, Jumala, ja pelasta meidät armollasi!'' 

:: ''Muistaen pyhintä, puhtainta, siunatuinta ja kunniakkainta valtiatartamme, Jumalansynnyttäjää, ainaista neitsyttä Mariaa ja kaikkia pyhiä antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun.'' 

Kuoro: ''Sinun haltuus’, Herra!''<br>
Pappi: ''Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, kuuluu kaikessa kirkkaus ja kunnia, ja sinua me kumarramme, nyt ja aina ja iankaikkisesti.''<br> 
Kuoro: ''Aamen.'' 

<!---== Kommentit ==

Kääntäjä: '''Kari M. Räntilä'''<br>
---<br>
Diakoni: ''Rukoilkaamme rauhassa Herraa!''<br> 
Kuoro: ''Herra, armahda!''

VANHA: 
:: Rukoilkaamme Herralta rauhaa korkeudesta ja sielujemme pelastusta.
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme Herralta rauhaa taivaasta ja meidän pelastustamme!''
►Paras ratkaisu myös sisällöllisesti olisi vaihtaa sanajärjestystä ja kirjoittaa rukous muotoon: ''”Rukoilkaamme Herraa pelastuksemme puolesta ja rauhaa korkeudesta!”''  tms. Korkeus tarkoittaa helposti vain ilmakehää ja siten ehkä myös (näkyvää) taivasta. Uskonnollisella kielellä se tarkoittaa taivaallista rauhaa, ja siksi voidaan sanoa myös ''”rauhaa ylhäältä”''. Raamatullinen muoto olisi monikossa ''”korkeuksista”'' (Jumalalle olkoon kunnia korkeuksissa…). Joka tapauksessa ''”korkeudesta”'' on epäsuomalainen ja teologisesti hämärä ilmaus. ''”Sielujemme pelastus”'' on nykyään ongelmallinen, koska sen tarkoitus on epäselvä: sielujen lukumäärä itse kullakin jää avoimeksi. Tyylin kannalta sielu-ilmaukset ovat kankeita ja etäännyttäviä sekä vanhahtavia. Uudessa raamatunsuomennoksessa kuin myös [[Septuaginta]]n psalmien suomennoksessa sielu-sanaa käytetään vain erityistapauksissa.<br> 
---<br>
VANHA: 
:: Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, pyhille Jumalan seurakunnille kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä. 
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme Herralta koko maailmalle rauhaa, Jumalan pyhille kirkoille kestävyyttä ja kaikkien yhdistymistä.'' 
► ''”pyhille Jumalan / Jumalan pyhille”'': vanha muoto toistaa sanat kreikan sanajärjestyksen mukaisesti, mutta kyse ei ole niinkään Jumalan kirkoista kuin pyhistä kirkoista. Ehdotus selventää tämän suhteen. Sana ''”kestävyys”'' on ongelmallinen, koska kyse on (myös) pysyvyydestä, lujuudesta, eheydestä tai vakaudesta. Pitkään pohdittuani säilyttäisin kestävyyden, koska se liittyy myös Ilmestyskirjan kirkkojaksojen suomennoksen ajatuksiin (esim. Ilm. 2:2,3, 3:10).<br>
---<br>
VANHA: 
:: Rukoilkaamme Herraa tämän pyhän huoneen ja täällä uskossa, hartaudessa ja Jumalan pelvossa käyvien puolesta. 
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhän kirkon ja seurakunnan ja täällä uskossa, hartaudessa ja jumalanpelossa käyvien puolesta.'' 
► ''”pyhän huoneen”'' -ilmaus on vanhaa suomea. Kreikan sana ''oikos'' tarkoittaa taloa tms., heprealaisissa ja Septuagintan psalmeissa se liittyy Jerusalemin temppeliin. Traditiohistoriallisesti sanalla on ollut vaihtelevia konnotaatioita. Tässä se tarkoittaa paikallista kirkkorakennusta ja sen suojissa kokoontuvaa seurakuntaa. Kuitenkin mahdollinen suomennos ''Rukoilkaamme Herraa tämän pyhän kirkon…'' ohjaa ajatuksia ehkä liiaksi kokonaiskirkon suuntaan, joten uudessa ehdotuksessa on hyödynnetty kaksoiskäännöstä ''”pyhän kirkon ja seurakunnan”'', joka varsin tarkkaan antaa alkuperäisen sanan merkityksen. Sanat ''”Jumalan pelvossa”'' on syytä muuttaa nykykieliseen muotoon ''”jumalanpelossa”'' eli hurskaalla mielellä.<br>
---<br>
VANHA: 
:: Rukoilkaamme Herraa patriarkkamme ..., arkkipiispamme ..., (piispamme ...), arvoisain pappien, Kristuksessa diakonien, kaikkien kirkonpalvelijain ja kirkkokansan puolesta. 
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme Herraa arkkipiispamme (tai metropoliittamme [ja piispamme]) NN:n, arvoisien pappien, Kristuksessa diakonien, jokaisen kirkossa palvelevan ja kirkkokansan puolesta.'' 
► ''”patriarkkamme”'' puuttuu kreikkalaisesta tekstistä, vaikka se voidaan lisätä tekstiin tarvittaessa. Normaalin seurakuntakäytännön kannalta sen mainitseminen lienee turhaa. Vanha monikon genetiivipääte ''-ain'' on syytä muuttaa järjestelmällisesti nykymuotoon ''-ien''. Kreikan sanan ''kleeros/kliros'' merkitys (ikään kuin kunnianarvoisista presbyteereistä erillisenä papistona; tai: arvoisien rovastien ... koko papiston ja ...) on suomalaisessa käytännössä epäselvä, joten hämäävän ''”kirkonpalvelija”''-merkityksen sijaan ''”kirkossa palveleva”'' lienee parempi.<br>

(toimituksen huomautus: <font color="red">Piispainkokouksessa hyväksytty sanamuoto poikkeaa kääntäjän ehdottamasta tällä kohdalla.</font>)<br>
 
---<br>
VANHA: 
:: Rukoilkaamme Herraa valtakuntamme päämiehen ja koko esivallan puolesta.
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme Herraa tasavallan presidentin, valtiovallan ja kaikkien maamme vastuunkantajien puolesta.''
►HUOMIOT: kreikan teksti antaa varsin paljon tulkinnanvaraa tämän rukouksen kääntämiseen (lähtötekstistä riippuen mm. armeijan eri yksiköiden puolesta); ''”valtakuntamme päämies”'' on hyvä monesta syystä vaihtaa asiatyyliseen ''”tasavallan presidenttiin”'' (yleisnimityksenä pienillä alkukirjaimilla). Esivalta-termi henkii menneen ajan arvoja, joten nykyään hyvä asiakielinen vastine on valtiovalta, tosin sen merkitys painottuu hallituksen, valtioneuvoston tai eduskunnan suuntaan. Siksi ja myös yleisen demokratisoitumisen vuoksi pitänee lisätä myös alemman hallintorakenteen mainitseminen: ''”ja kaikkien maamme vastuunkantajien”''.<br>
---<br>
VANHA: 
:: Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kylän, pyhän luostarin), kaikkien (kylien) kaupunkien ja maakuntain ja niiden uskovaisten asukkaitten puolesta.
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme Herraa tämän kaupungin (kunnan tai kylän tai pyhän luostarin), maakuntamme kaikkien kaupunkien, kuntien ja kylien ja niiden uskovien asukkaiden puolesta.''
► Tässä rukouksessa tulee selvemmin ottaa lähtökohdaksi vallitseva kuntarakenne maassamme. Sen perusyksikköjä ovat kaupungit ja kunnat, jotka muodostavat maakunnan. Kylät ovat taas kaupunkien ja kuntien yhteisöllisiä aluerakenteita.<br>
---<br>
VANHA: 
:: Rukoilkaamme Herralta suotuisia ilmoja, runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja. 
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme Herralta hyviä ilmoja, runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja. 
► Suotuisat ilmat ovat nykyään(kin) hyviä ilmoja. Ainoa ongelma uudessa liittyy ehkä puhekieliseen tyylin, mistä syystä vanhempaan tekstiin on otettu vaikeampi muoto ''”suotuisia”''.<br>
---<br>
VANHA: 
:: Rukoilkaamme merelläkulkijain, matkustajain, sairaiden, kärsivien ja vangittujen puolesta, että Herra pelastaisi heidät. 
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme kaikkien matkustavien, sairaiden, kärsivien ja vangittujen puolesta, että Herra pelastaisi heidät.'' 
► ''”merelläkulkijain, matkustajain”'' viittaa Kreikan tilanteeseen, meillä riittänee yleisesti termi ''”matkustavien”''; tosin parempi muoto olisi ''”matkoilla olevien”'', mutta se viittaa enemmän kaukomatkailuun, ei niinkään esimerkiksi työmatkailuun. Lisäsana ''”kaikkien”'' tuo ilmavuutta tekstiin.<br>
---<br>
VANHA: 
:: Rukoilkaamme Herraa, että Hän päästäisi meidät kaikesta vaivasta, vihasta, vaarasta ja hädästä. 
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Rukoilkaamme Herraa, että hän päästäisi meidät kaikista vaikeuksista, vihasta, vaarasta ja hädästä. 
►HUOMIOT: Kun joku pääsee ''”kaikesta vaivasta”'', niin nykyään hän pääsee helpolla jostakin hommasta tai sitten kuolee. Kreikan ''thliipsis'' on yksikössä, mutta suomalaisen puhetavan mukaisesti emme pyydä ulospääsyä vaikeudesta vaan ''”vaikeuksista”'' (sana on ehkä parasta kääntää tällä merkityksellä, muita: paino, ahdinko, ahdistus). Samoin vaivat (''”päästäisi kaikista vaivoista”'') tarkoittaisivat jotakin muuta kuin vaiva yksikössä.<br>
---<br>
VANHA: 
:: Puolusta, pelasta, armahda ja varjele meitä, Jumala, Sinun armollasi. 
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Puolusta, varjele ja armahda meitä, Jumala, pelasta meidät armollasi!'' 
► Vanhassa lauseessa on rektio-ongelma: ''”... pelasta .. meitä”''. Tämän korjaamiseksi erirektioiset on eroteltu toisistaan normaalin kielenkäytön tapaan. Uusi jaottelu on myös opillisesti selkeämpi, koska ''”armolla puolustaminen ja varjeleminen”'' edellyttää tulkin-nallista kekseliäisyyttä ehkä liikaakin.<br>
---<br>
VANHA: 
:: Muisteltuamme kaikkein pyhintä, puhtainta, siunatuinta, kunniallista Valtiatartamme, Jumalansynnyttäjää, ainaista Neitsyttä Mariaa ynnä kaikkia pyhiä antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun. 
UUSI EHDOTUS: 
:: ''Muistaen pyhintä, puhtainta, kiitettyä ja kunnioitettua valtiatartamme, Jumalansynnyttäjää, ainaista neitsyttä Mariaa ja kaikkia pyhiä antakaamme itsemme, toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen, Jumalan, haltuun.'' 
► Vanha muoto ''”Muisteltuamme”'' on ongelmallinen, koska tätä ennen olisi Jumalansynnyttäjä ollut jo jossakin selvästi mainittava. Vaikka kreikan ''muistaa''-verbissä on partisiipin aoristi, on viittaussuhteen korjaamiseksi suomessa hyvä pyrkiä tietynlaiseen ilmaisulliseen ajattomuuteen niin, ettei ''”muistamiseen”'' liity suoranaista temporaalisuutta (tätä kreikan aoristi tässä tarkoittaakin). Vaihtoehtoisia muotoja ovat ainakin muistellen tai muistaen. ''”Kunniallinen”'' ei kreikassa tarkoita korkeaa siveyttä vaan ''”kunnioitettua”'', tässä suomen vanha puheenparsi jo selvästi jätättää.<br>
---<br>
VANHA: 
:: Kuoro: Sinun haltuus, Herra. 
UUSI EHDOTUS:	
:: Kuoro: ''Sinun haltuusi, Herra!''
UUSI EHDOTUS:
:: Kuoro: ''Sinun haltuus’, Herra!''
► Kun kuoro laulaa, se voi laulaa vanhaan tapaan ''”... haltuus’ ”''. I-kirjaimen puuttuminen on syytä kuitenkin merkitä tekstiin, vaikka loppu-iitä ei merkittäisi. Koska kyse on selvästä huudahduksesta, on huutomerkki lopussa tarpeen.<br>
---<br>
VANHA:
:: Pappi: Sillä Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, on tuleva kaikkinainen ylistys, kunnia ja palvelus nyt ja aina ja iankaikkisesti. 
UUSI EHDOTUS: 
:: Pappi: ''Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, kuuluu kaikki ylistys, kunnia ja palvonta, nyt ja aina ja iankaikkisesti.'' 
► Pääsääntönä tulee pitää sitä, että kreikan ''hoti-'', ''gar-'' ja ''kai''-sanoja ei käännetä lauseiden alussa, ellei niillä ole selvästi jokin sisältö. Kreikan ''prepei''-verbin suomennos pelkällä futuurilla on hieman latteaa, siksi ''”kuuluu”'' antaa siihen pintaväriä. Kunnia/kunnioitus ja palvelus/palvonta -sanoista voidaan aina keskustella. ''Proskynesis''-sanan voisi kääntää palvonnaksi, ''latreia''-sanan palveluksi tai palvelemiseksi. Fraasi ''”nyt ja aina ja iankaikkisesti”'' erotaan edeltävästä pilkulla.<br>
---<br>
VANHA:
:: Kuoro: Amen. 
UUSI EHDOTUS:
:: Kuoro: ''Aamen.'' 
►Nykyisen raamatunsuomennoksen mukaan aamenessa on kaksi aata.--->

== Katso myös ==
* [[Suuri ektenia]]

[[Luokka:Ekteniat]]