Samarialaisen naisen sunnuntai 2
Ortodoksi.netista
Jeesus vastasi hänelle: "Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä."
Nainen sanoi: "Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa."
Johdanto
Pyhän pääsiäisen viidettä sunnuntaita ortodoksinen kirkko viettää samarialaisen naisen sunnuntaina. Tänä päivänä muistellaan Kristuksen kohtaamista samarialaisen naisen kanssa Jaakobin kaivolla. Raamatullinen kertomus tästä tapahtumasta ja Kristuksen ja naisen välinen dialogi löytyy pyhän Johanneksen evankeliumista luvusta 4 jakeista 5-42.
Taustakertomus
Yksi Luvatun maan vanhimmista kaupungeista oli Sikem, jota kutsuttiin myös Sikimaksi ja joka sijaitsi Geriziminvuoren juurella. Siellä israelilaiset olivat kuulleet siunaukset Mooseksen ja Joosuan aikana. Lähellä tätä kaupunkia Jaakob, joka oli tullut Mesopotamiasta yhdeksästoista vuosisataa ennen Kristusta, osti maa-alueen, jossa oli kaivo. Tämä kaivo, joka säilyi Kristuksen aikaan asti, tunnettiin Jaakobin kaivona. Myöhemmin, ennen kuolemaansa Egyptissä, hän jätti tuon maa-alueen erityisenä perintönä pojalleen Joosefille (1. Moos. 49:22). Tämä kaupunki, ennen kuin Samaria otti sen haltuunsa, oli myös kymmenen heimon valtakunnan johtava kaupunki. Rooman aikoina sitä kutsuttiin Neapolikseksi ja nykyään Nablukseksi. Se oli ensimmäinen Kanaanin kaupunki, jossa patriarkka Abraham vieraili. Täällä myös Joosua puhutteli Israelin heimoja viimeisen kerran. Lähes kolmesataa vuotta myöhemmin koko Israel kokoontui sinne tekemään Rehabeamista kuninkaaksi.
Kun Herramme Jeesus Kristus sitten tuli keskipäivällä tähän kaupunkiin, jota kutsutaan myös Sykariksi (Joh. 4:5), Hän oli väsynyt matkasta ja helteestä. Hän istui tämän kaivon ääreen. Vähän ajan kuluttua evankeliumitekstissä mainittu samarialainen nainen tuli ammentamaan vettä. Hänen keskusteltuaan pitkään Herran kanssa ja kuultuaan Häneltä salaisia asioita itsestään, hän uskoi Häneen; hänen kauttaan monet muutkin samarialaiset uskoivat.
Samarialaisista tiedämme seuraavaa:
Vuonna 721 ennen Kristusta Assyrian kuningas Salmanassar (Salmaneser) vei Israelin valtakunnan kymmenen heimoa vankeuteen ja siirsi kaikki nämä ihmiset Babyloniaan ja Meedian maahan. Sieltä hän kokosi eri kansoja ja lähetti heidät Samariaan. Nämä kansat olivat olleet epäjumalanpalvelijoita jo aiemmin. Vaikka heitä myöhemmin opetettiin juutalaisessa uskossa ja he uskoivat yhteen Jumalaan, he palvoivat myös epäjumalia. Lisäksi he hyväksyivät vain Mooseksen viisi kirjaa ja hylkäsivät muut Pyhien kirjoitusten kirjat. Siitä huolimatta he pitivät itseään Abrahamin ja Jaakobin jälkeläisinä. Siksi hurskaat juutalaiset nimesivät nämä juutalaistuvat ja epäjumalia palvovat kansat samarialaisiksi, koska he asuivat Samariassa, israelilaisten entisessä johtavassa kaupungissa, sekä muissa sen lähistön kaupungeissa. Juutalaiset hylkäsivät heidät pakanoina ja ulkomaalaisina, eivätkä heillä olleet minkäänlaisia yhteyksiä heihin, kuten samarialainen nainen huomautti: "Juutalaiset eivät ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa" (Joh. 4:9). Siksi nimeä samarialainen käytetään evankeliumikertomuksissa usein halventavasti.
Herran taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen laskeutumisen jälkeen helluntaina Samarialainen nainen kastettiin pyhien apostolien toimesta, ja hänestä tuli suuri Kristuksen saarnaaja ja marttyyri; häntä kutsuttiin Fotiniksi, ja hänen muistopäiväänsä vietetään 26. helmikuuta.
Samarialaisen naisen sunnuntain ikoni
Samarialaisen naisen sunnuntain ikoni kuvaa raamatullista kertomusta Kristuksesta keskustelemassa naisen kanssa kaivolla. Meidän Herramme on kuvattu istumassa kaivon vieressä puhumassa ja siunaamassa samarialaista naista. Nainen on kuvattu oikea käsi ojennettuna Kristusta kohti, mikä osoittaa sekä hänen kiinnostuksensa siihen, mitä Hän sanoo, että myös hänen uskonsa merkkinä ja hänen pyrkimyksensä tuoda muita kuulemaan, mitä Kristuksella on sanottavana. Ikonin taustalla näkyy kaupunki yhdessä Geriziminvuoren kanssa.
Ortodoksisen kirkon samarialaisen naisen sunnuntain juhlan vietto
Samarialaisen naisen sunnuntaita vietetään Pyhän Johannes Krysostomoksen jumalallisella liturgialla. Tänä sunnuntaina ja koko pääsiäisajan aina pääsiäisen jättämiseen eli apodoosiin asti, joka on päivää ennen taivaaseenastumisen juhlaa, jumalanpalvelukset alkavat pääsiäisen tropari-hymnin veisaamisella: "Kristus nousi kuolleista…"
Juhlan raamatunlukukappaleet ovat seuraavat: Jumalallisessa liturgiassa: Apt. 11:19-30; Joh. 4:5-42.
Juhlan hymni
Kontakki (käännös englannista)
Samarialainen nainen, tullessaan kaivolle uskossa, näki Sinut, Viisauden Veden, josta hän joi runsaasti ja peri taivaallisen valtakunnan siunattuna iankaikkisesti.
Kuultuaan enkelin riemuilmoituksen ylösnousemisesta ja päästyään vapaiksi esi-isäimme synnin tuomiosta pyhät naiset, Herran opetuslapset, kerskaten sanoivat apostoleille: Kukistettu on kuolema, ylösnoussut on Kristus Jumala, joka tekee maailmalle suuren laupeuden.