Juudas Herran veli

Raamatussa ja sen teksteissä mainitaan useita henkilöitä, joiden nimi oli Juudas. Apostolienkin joukossa heitä oli kaksi, toinen heistä Jeesuksen kavaltanut Juudas Iskariot. Nyt esiteltävä apostoli Juudas on siis tuo "se toinen Juudas" (Joh.14:22), kuten Raamattu sen ilmoittaa eli Juudas Jaakobin poika (Luuk.6:16), yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta.

Apostoli Juudaksella on Raamatussa useita muita nimiä. Ilmeisesti sekaannuksen välttämiseksi häntä kutsutaan Raamatussa mm. Matteuksen ja Markuksen toimesta sekä (Mark.3:18) Taddeukseksi (Thaddeus) että (Matt.10:3) Taddeukseksi, jonka toinen nimi on Lebbeus, jossakin (etenkin englanninkielisissä teksteissä) hänen nimenään näkee myös nimen Levi. Apostolien teoissa (Apt.15:22) häntä kutsutaan vielä uudella nimellä, siinä se on Barsabas.

Apostoli Juudaksen vaiheista ei tiedetä kovinkaan paljoa. Raamatussakin on niukasti viittauksia häneen. Johanneksen evankeliumissa (Joh.14:22-) hän kyselee Jeesukselta Jerusalemiin ratsastamiseen liittyviä asioita. "Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?"

Apostolien tekojen kirjoitusten ja perimätietojen mukaan Juudas olisi lähtenyt helluntain jälkeen saarnaamaan Juudeaan, Samariaan, Galileaan, Idumeaan, Syyriaan, Arabiaan ja Mesopotamiaan. Armenian ortodoksinen kirkko pitää häntä yhtenä perustajistaan ja omana apostolinaan. Joissain tiedoissa hänet on sijoitettu myös Kurdistaniin, missä hänen kerrotaan saaneen nuolen rintaansa ja että hänet olisi ristiinnaulittu noin vuonna 80.

Apostoli Juudaksen symbolina on kirkkotaiteessa käytetty mm. laivaa, jonka on sanottu symbolisoivan sekä hänen matkusteluaan kaukaisiin maihin että alkuperäistä ammattiaan, kalastajaa. Muita symboleja ovat olleet mm. kirves, nuija, airo ja medaljonki. Apostoli Juudasta on jossain yhteydessä mm. roomalaiskatolisessa kirkossa pidetty myös toivottomien tapausten suojeluspyhänä.

Raamatussa on yksi kirja, nimeltään Juudaksen kirje, jonka kirjoittajaksi mainitaan apostoli Juudas. Kirjoittajasta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta ja tutkijat kiistelevät siitä yhä.

Ortodoksinen kirkko viettää apostoli Juudaksen, Herran veljen, muistopäivää kesäkuun 19. päivä.

Tämän tietoiskun kirjoittajalle ei tätä tekstiä tehdessä täysin vakuuttavasti selvinnyt, ovatko apostoli Juudas ja Herran veljeksi nimitetty Juudas todella samoja henkilöitä. Asia lienee kovin ristiriitainen ja tulkinnanvarainen. Joka tapauksessa tämän "jälkimmäisen" Juudaksen isä oli Jumalansynnyttäjän kihlattu, pyhä Joosef. Tämän vuoksi Juudasta ja hänen veljeään Jaakobia kutsutaan nimellä Herran veli. Tätä sukulaisuutta on joissain tutkimuksissa selitetty siten, että Joosefilla olisi ollut lapsia ensimmäisestä avioliitosta ennen kihlautumistaan Marian kanssa. Suomalaisessa ortodoksisessa kalenterissa kesäkuun 19. päivän kohdalla on kuitenkin merkitty: apostoli Juudas, Herran veli.

OCA:n sivuilla apostoli Juudaksesta on sanottu seuraavaa:
---
Pyhä apostoli Juudas: Jeesuksen veli ja evankeliumin julistaja

Pyhä apostoli Juudas, yksi Kristuksen kahdentoista apostolin joukosta, polveutui kuningas Daavidista ja Salomoista. Hän oli vanhurskaan Joosef Kihlatun (Herran syntymän jälkeinen sunnuntai) poika tämän ensimmäisestä avioliitosta.

Usko ja veljeys: Juudas Jeesuksen veljenä

Pyhä apostoli Johannes Teologi kirjoittaa evankeliumissaan: "...eivät edes hänen veljensä uskoneet häneen" (Joh. 7:5). Pyhä Teofylaktos, Bulgarian arkkipiispa, selittää tätä kohtaa. Hän sanoo, että Herran Jeesuksen Kristuksen maallisen palveluksen alussa Joosefin pojat, Juudas heidän joukossaan, eivät uskoneet Hänen jumalalliseen luontoonsa. Perimätiedon mukaan Pyhän Joosefin palatessa Egyptistä hän alkoi jakaa omaisuuttaan pojilleen. Hän halusi antaa osan myös Kristukselle Vapahtajalle, joka oli syntynyt ihmeellisesti ja turmeltumattomasti Kaikkeinpyhästä Neitsyt Mariasta. Veljet vastustivat tätä, koska Jeesus oli syntynyt toisesta äidistä. Vain Jaakob, jota myöhemmin kutsuttiin "Herran veljeksi", tarjoutui jakamaan osuutensa Hänen kanssaan.

Juudas tuli uskomaan Kristukseen Vapahtajana odotettuna Messiaana, ja hän seurasi Häntä. Hänet valittiin yhdeksi kahdestatoista apostolista. Apostoli Juudas muisti synneistään ja piti itseään kelvottomana kutsuttavaksi Herran veljeksi, ja kirjeessään hän kutsuu itseään vain Jaakobin veljeksi.

Juudaksen monet nimet ja lähetystyö

Pyhällä apostoli Juudaksella oli myös muita nimiä: evankelista Matteus kutsuu häntä "Lebbeukseksi, jonka sukunimi oli Taddeus" (Matt. 10:3). Pyhä evankelista Markus kutsuu häntä myös Taddeukseksi (Mark. 3:18), ja Pyhien Apostolien teoissa häntä kutsutaan Barsabakseksi (Ap. t. 15:22). Tämä oli tuolloin tavallista.

Herran Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen Pyhä Juudas matkusti ympäriinsä saarnaten evankeliumia. Hän levitti uskoa Kristukseen aluksi Juudeassa, Galileassa, Samariassa ja Idumeassa, ja myöhemmin Arabian, Syyrian ja Mesopotamian maissa. Lopulta hän meni Edessan kaupunkiin. Siellä hän sai valmiiksi työn, jota hänen edeltäjänsä, seitsemänkymmenen apostolin Pyhä Taddeus (muistopäivä 21. elokuuta), ei saanut päätökseen. On olemassa perimätieto, että Pyhä Juudas meni Persiaan, missä hän kirjoitti katolisen kirjeensä kreikan kielellä. Tässä kirjeessä ilmaistaan paljon syvällistä totuutta muutamin sanoin.

Juudaksen kirjeen sanoma ja marttyyrikuolema

Pyhän Juudaksen kirje käsittelee Pyhää Kolminaisuutta, Herran Jeesuksen Kristuksen lihaksitulemista, hyviä ja pahoja enkeleitä sekä pelottavaa viimeistä tuomiota. Apostoli kehottaa uskovia varomaan lihallista epäpuhtautta, olemaan ahkeria rukouksessa, uskossa ja rakkaudessa, käännyttämään eksyneitä pelastuksen tielle ja varomaan harhaoppisten opetuksia. Hän toteaa myös, ettei pelkkä kristityksi kääntyminen riitä, vaan usko on osoitettava hyvillä teoilla. Hän tukee tätä viittaamalla kapinallisiin enkeleihin ja Jumalan rankaisemiin ihmisiin (jae 6).

Pyhä apostoli Juudas kuoli marttyyrina noin vuonna 80 jKr. Ararat-vuoren lähellä Armeniassa, missä hänet ristiinnaulittiin ja lävistettiin nuolilla.

HAP