Ero sivun ”Aleksander Paulus (metropoliitta)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Aleksander_paulus_ak_on.jpg|thumb| |
[[Kuva:Aleksander_paulus_ak_on.jpg|thumb|300 px|<center>Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Aleksander (Paulus) Aamun Koiton kuvassa<br><small>Kuva Aamun Koitto / Ortodoksi.net</small></center>]][[Kuva:Viron_suomen_piispoja_val_on.jpg|thumb|300 px|<center>Virolaisia ja suomalaisia piipoja (vasemmalta): piispa [[Aleksanteri Helsingin piispa|'''Aleksanteri''' (Karpin)]] ja arkkipiispa [[Herman Aav arkkipiispa|'''Herman''' (Aav)]] Suomesta sekä metropoliitta '''Aleksander''' (Paulus) ja arkkipiispa [[Nikolai Leisman|'''Nikolai''']] (Leisman).<br>(Kuva: Valamon luostarin kuvakokoelmista / Ortodoksi.net)</center>]] |
||
Metropoliitta '''Aleksander''' (siviilinimeltään '''Aleksander Paulus''') syntyi 15./2. <font color="red">(*</font> helmikuuta 1872 Orikülassa, Vändrassa, Pärnumaalla ja kuoli Tukholmassa 19. lokakuuta 1953. Hän oli ortodoksinen pappi ja ja vuodesta 1920 alkaen [[Viron apostolinen ortodoksinen kirkko|''Viron apostolisen ortodoksisen kirkon'']] (EÕAK) johtaja – alkuun kolme vuotta Tallinnan ja koko Viron arkkipiispana ja sittemmin Tallinnan ja koko Viron [[metropoliitta]]na. Hänet on haudattu Tukholman ns. Metsäkalmiostoon.<br> |
|||
<br> |
<br> |
||
Koulutiensä pieni Aleksander aloitti Uuden-Vändran seurakunnan koulussa (''Uue-Vändra vallakoolis'') ja sen jälkeen seurakuntakoulussa (''kihelkonnakoolis''). Vuosina 1883-94 varsin nuorena poikana vuonna 1918 saksalaisten vallasta itsenäistyneen Latvian pääkaupungissa Riian teologisessa koulussa ja seminaarissa. Tuon jakson jälkeen vuodesta 1894 hän toimi opettajana (''kosterkooliõpetaja'') Leesillä, Kolga-Jaanilla ja Viljandissa aina vuoteen 1901 saakka.<br> |
Koulutiensä pieni Aleksander aloitti Uuden-Vändran seurakunnan koulussa (''Uue-Vändra vallakoolis'') ja sen jälkeen seurakuntakoulussa (''kihelkonnakoolis''). Vuosina 1883-94 varsin nuorena poikana vuonna 1918 saksalaisten vallasta itsenäistyneen Latvian pääkaupungissa Riian teologisessa koulussa ja seminaarissa. Tuon jakson jälkeen vuodesta 1894 hän toimi opettajana (''kosterkooliõpetaja'') Leesillä, Kolga-Jaanilla ja Viljandissa aina vuoteen 1901 saakka.<br> |
||
| Rivi 11: | Rivi 12: | ||
Neuvostoliiton miehitettyä Viron metropoliitta Aleksander pakeni 1944 ensin Saksaan ja sieltä 1947 Ruotsiin toimien koko ajan maaanpaossa Viron kirkon (EÕAK) johdossa Tukholman Pyhän Nikolakosen kirkon ollessa metropoliitan keskus- ja asuinpaikka.<br> |
Neuvostoliiton miehitettyä Viron metropoliitta Aleksander pakeni 1944 ensin Saksaan ja sieltä 1947 Ruotsiin toimien koko ajan maaanpaossa Viron kirkon (EÕAK) johdossa Tukholman Pyhän Nikolakosen kirkon ollessa metropoliitan keskus- ja asuinpaikka.<br> |
||
<br> |
<br> |
||
Metropoliitta Aleksander kuoli Tukholmassa 1953 kunnioitettavassa 81 vuoden iässä ja hänet haudattiin (huomioiden mahdollinen tuleva myöhempi hautaaminen Viroon) metalliarkussa Tukholman metsähautausmaan ortodoksiselle alueelle.<br> |
Metropoliitta Aleksander kuoli Tukholmassa 1953 kunnioitettavassa 81 vuoden iässä ja hänet haudattiin (huomioiden silloin vielä mahdollinen tuleva myöhempi hautaaminen Viroon) metalliarkussa Tukholman metsähautausmaan ortodoksiselle alueelle.<br> |
||
Joulukuussa 2024 metropoliitta Aleksanderin maalliset jäännökset siirrettiin Ruotsista Viroon. Hänet haudattiin uudelleen hänen testamentissa ilmaisemansa toiveen mukaisesti Kristuksen kirkastumisen kirkon pihaan, jossa sijaitsee myös kesällä 2025 paljastettu hautamuistomerkki. |
|||
<hr> |
<hr> |
||
<small><font color="red">*)</font> uuden ja vanhan kirkollisen ajanlaskun mukaan</small> |
<small><font color="red">*)</font> uuden ja vanhan kirkollisen ajanlaskun mukaan</small> |
||
Nykyinen versio 11. kesäkuuta 2025 kello 08.39
(Kuva: Valamon luostarin kuvakokoelmista / Ortodoksi.net)
Metropoliitta Aleksander (siviilinimeltään Aleksander Paulus) syntyi 15./2. (* helmikuuta 1872 Orikülassa, Vändrassa, Pärnumaalla ja kuoli Tukholmassa 19. lokakuuta 1953. Hän oli ortodoksinen pappi ja ja vuodesta 1920 alkaen Viron apostolisen ortodoksisen kirkon (EÕAK) johtaja – alkuun kolme vuotta Tallinnan ja koko Viron arkkipiispana ja sittemmin Tallinnan ja koko Viron metropoliittana. Hänet on haudattu Tukholman ns. Metsäkalmiostoon.
Koulutiensä pieni Aleksander aloitti Uuden-Vändran seurakunnan koulussa (Uue-Vändra vallakoolis) ja sen jälkeen seurakuntakoulussa (kihelkonnakoolis). Vuosina 1883-94 varsin nuorena poikana vuonna 1918 saksalaisten vallasta itsenäistyneen Latvian pääkaupungissa Riian teologisessa koulussa ja seminaarissa. Tuon jakson jälkeen vuodesta 1894 hän toimi opettajana (kosterkooliõpetaja) Leesillä, Kolga-Jaanilla ja Viljandissa aina vuoteen 1901 saakka.
Elokuussa 1901 hänet vihittiin ensin ortodoksisen kirkon diakoniksi ja kolme päivää tuosta papiksi Hiidenmaan kirkossa, mistä alkoi hänen papillinen uransa ensin Karksi-Nuiassa ja sitten Pärnussa.
Vuonna 1920 isä Aleksander valittiin Tallinnan ja koko Viron arkkipiispaksi ja Viron apostolisen ortodoksisen kirkon päämieheksi. Hänet vihittiin piispaksi 5. joulukuuta 1920 Aleksanteri Nevskin katedraalissa Tallinnassa. Heinäkuussa 1923 Viron apostolisen ortodoksisen kirkon erottua – samaan aikaan kuin Suomen ortodoksinen kirkko – Venäjän ortodoksisesta kirkosta Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Meletios IV vielä hieman ennen karkoitustaan Aleksandriaan nimitti hänet Viron apostolisen ortodoksisen kirkon ensimmäiseksi metropoliitaksi.
Metropoliitta Aleksander oli Viron parlamentin, Riigikogun, jäsen vuosina 1929-1941. Hän oli ensimmäinen Viron apostolisen ortodoksisen kirkon edustaja Viron parlamentissa.
Neuvostoliiton miehitettyä Viron metropoliitta Aleksander pakeni 1944 ensin Saksaan ja sieltä 1947 Ruotsiin toimien koko ajan maaanpaossa Viron kirkon (EÕAK) johdossa Tukholman Pyhän Nikolakosen kirkon ollessa metropoliitan keskus- ja asuinpaikka.
Metropoliitta Aleksander kuoli Tukholmassa 1953 kunnioitettavassa 81 vuoden iässä ja hänet haudattiin (huomioiden silloin vielä mahdollinen tuleva myöhempi hautaaminen Viroon) metalliarkussa Tukholman metsähautausmaan ortodoksiselle alueelle.
Joulukuussa 2024 metropoliitta Aleksanderin maalliset jäännökset siirrettiin Ruotsista Viroon. Hänet haudattiin uudelleen hänen testamentissa ilmaisemansa toiveen mukaisesti Kristuksen kirkastumisen kirkon pihaan, jossa sijaitsee myös kesällä 2025 paljastettu hautamuistomerkki.
*) uuden ja vanhan kirkollisen ajanlaskun mukaan