Gulagin viisas (kirja)

Kirjan kansi

Elina Kahla: Gulagin viisas

ISBN 978-952-393-609-6

Julkaisija ja kustantaja: Into Kustannus Oy
(osta: https://intokustannus.fi/kirja/gulagin-viisas/ )

Julkaisuajankohta: 8/2025

Sivumäärä: 295 sivua

Takakannen teksti:

Unenomainen matka tuoksujen ja näkyjen Kaukaisukselta vankileirien saaristoon.

Tiedemies ja pappi Pavel Florenski etsii vimmaisesti tarkoitusta, avaa sielunsa ystävyydelle ja Jumalalle, työntää kätensä ikiroutaan ja merilevään – vain kohdatakseen päättymätöntä luopumista ja Neuvostoliitoksi muuttuvan Venäjän langettaman viimeisen tuomion. Elina Kahlan dokumenttiromaani Pavel Florinskin elämästä on taidokas kertomus identiteetistä, ihmisenä olemisesta, vallasta ja intohimosta. Mitä varten elämme elämäämme, ja mitä meistä lopulta jää jäljelle, kun valojuova välähtää viimeisen kerran?

---

Gulagin viisas – Elina Kahlan romaani Pavel Florenskista

Gulagin viisas on vaikuttava ja moniulotteinen romaani venäläisen papin, teologin ja tiedemiehen Pavel Florenskin (1882–1937) elämästä. Tutkija ja kääntäjä Elina Kahla kuljettaa lukijan läpi aikakauden, jossa usko ja järki, tiede ja teologia, vapaus ja totalitarismi joutuvat jatkuvaan jännitteeseen.

Tämä dokumenttiromaani on Kahlalta ensimmäinen fiktiivinen teos. Se yhdistää tieteellisen dokumentoinnin ja kaunokirjallisen ilmaisun tavalla, joka tekee siitä sekä tutkimuksellisen että syvästi inhimillisen kertomuksen.

Gulagin «Leonardo da Vinci»

Pavel Aleksandrovitš Florenski
(Kuva: Wikipedia)

Pavel Florenski syntyi 21. tammikuuta 1882 Itä-Azerbaidžanin Jevlahin kaupungissa ortodoksisen papin ja georgialais-armenialaisen aatelisperheen tyttären poikana. His­tori­allisesti hänet tunnetaan monipuolisuudestaan: hän oli teologi, filosofi, matemaatikko, sähköinsinööri ja keksijä.

Florenski suoritti opintonsa Moskovan yliopiston matematiikan laitoksella ja samanaikaisesti filosofiaa opiskellen, ja valmistui vuonna 1904. Valmistuttuaan hän hylkäsi tarjotun yliopisto-opettajan paikan ja siirtyi opiskelemaan teologiaa Sergiev Posadin kirkolliseen akatemiaan.

Akateemisen taustan jälkeen Florenski toimi opettajana, mutta myös kirkon palveluksessa: vuonna 1911 hänet vihittiin papiksi, ja samanaikaisesti hän julkaisi merkittäviä teoksia teologiasta, taiteen teoriasta, matematiikasta ja sähködynamiikasta.

Totuuden etsijä tieteessä ja uskossa

Pavel Florenski ja Sergei Bulgakov kävelyllä Mikhail Nesterovin maalauksessa.
(Kuva: Wikipedia)

Florenskin ura oli poikkeuksellinen yhdistelmä hengellistä ja tiedettä. Kirkollisessa akatemiassa hän syventyi filosofiseen ja teologiseen ajatteluun, samalla kun hänen kiinnostuksensa taidetta ja kansantaidetta kohtaan kasvoi. Hänet liitetään venäläiseen symbolistiseen liikkeeseen ja osaksi 1900-luvun alkupuolen ajatteluperinnettä.

Erityisesti hänen teoksensa Totuuden pylväs ja perusta (Stolp i utverždenie istiny) käsittelee kristillistä rakkautta (agapea ja filiaa) kirjeiden muodossa. Samalla hän pohti esimerkiksi sukupuolisuutta, adelfopoiesista (veljeksi ottamisen) perinnettä sekä jumalallista sofiologiaa — aiheita, jotka ovat tärkeitä myös myöhemmälle teologialle.

1900-luvulla Neuvostoliiton nousun aikaan Florenski asettui työskentelemään valtion tehtävissä, yhdistäen työtä tiedeyhteisössä ja hengellistä kutsumusta. Hän osallistui muun muassa Neuvostoliiton sähköistämishankkeisiin, ja kerrotaan, että hän esiintyi papiksi puettuna valtion johdon kokouksessa.

Vankeus, marttyyrius ja perintö

Lokakuun vallankumouksen jälkimainingeissa kirkolliset instituutiot suljettiin, ja Florenskiltä evättiin vapaa kirkollinen toiminta. Hänet karkotettiin ensin vuonna 1928 Nižni Novgorodiin ja myöhemmin vuonna 1933 pidätettiin ja tuomittiin kymmeneksi vuodeksi työleirille artiklan 58 mukaisesti.

Vankileirillä Florenski jatkoi tieteellistä työskentelyään, mutta hänen kohtalonsa oli julma: hänet siirrettiin vuonna 1937 lähelle Pietariaa ja tuomittiin teloitukseen joulukuussa 1937, ja hänen hautansa on mahdollisesti salaisten teloitettujen joukossa Toksovan läheisyydessä.

Hänen hengellinen ja tieteellinen perintönsä tuli tunnetuksi vasta myöhemmin. Florenski nähdään nyt ortodoksisessa kontekstissa uusmarttyyrinä, jonka elämä ja ajattelu yhdistävät laajasti uskon, tiedon ja kulttuurin.

Kirjan taustaa ja merkitystä uskovalle lukijalle

Elina Kahla kertoo, että Gulagin viisas sai alkunsa, kun hän Levašovon joukkoteloituspaikalla kohtasi valokuvan ajattelijasta — ja elävän katseen papin kasvoissa. Ne herättivät kysymyksiä. Teoksen lähtökohtana on tämä henkilökohtainen havainto. Kahla on venäläisen kulttuurin tutkija, joka on aiemmin julkaissut mm. teokset Tuli ja valo: kertomuksia pyhistä naisista (2010) ja Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari (2020). Gulagin viisas on hänen ensimmäinen fiktiivinen teoksensa.

Romaani tavoittaa Florenskin elämän moninaisuuden: lapsuuden Kaukasuksella, matematiikan opinnot Moskovassa, teologisen kutsumuksen, pappistyön, tiedetehtävät ja lopulta vainon ja marttyyriuden. Näin teos tarjoaa rikkaita aineksia Ortodoksi.netin lukijakunnalle: se yhdistää ortodoksisen kirkon historiassa tärkeän henkilön henkilöhistorian sekä tieteellisen ja teologisen ajattelun.

Uskon ja tiedon vuoropuhelu

Tämä kirja kutsuu lukijaa pohdiskelemaan, miten usko voi elää tiedon maailmassa ja tiede hengellisyydessä. Florenski itse ei pitänyt tiedettä ja teologiaa erillisinä, vaan näki ne toisiaan tukevina. Hän uskoi, että totuuden etsintä — niin tieteellisessä kuin hengellisessä mielessä — kuuluu kristilliselle elämälle. Kahla tuo tämän näkemyksen lukijalle elävästi esiin.

Toisaalta teos muistuttaa, että kristillinen todistus voi säilyä voimassa myös historian synkimpinä hetkinä. Florenskin kohtalo osoittaa, että vaikka vankila ja arvojen tuomitseminen voivat näyttää murskaavalta, hengen vapaus on Jumalan lahja, jota mikään ihmispolitiikka ei voi lopullisesti tukahduttaa.

Teos lukijalle

Gulagin viisas on sekä historiallinen että hengellinen lukukokemus. Se avaa ikkunoita venäläiseen ortodoksiseen perinteeseen, tieteelliseen ja filosofiseen kulttuuriin sekä marttyyriuden todellisuuteen. Lukija joutuu kohtaamaan kysymyksiä:

• Mitä viisaus on?
• Miten totuuden etsintä on hengellinen tehtävä?
• Millainen on kristillinen asenne vapauteen ja vapauden menetykseen?

Elina Kahlan teos haastaa lukijan syventymään siihen, miten yksilö voi olla uskossa ja tiedossa saman henkilön kokemuksessa – ja miten kirkko, tiede ja yhteiskunta kietoutuvat toisiinsa historiallisessa tilanteessa, jossa uskonnollinen vapaus oli uhattuna.

Ortodoksi.net / HAP
15.11.2025