Kodratos Apostoli

Useita Kodratoksia

Kodratos-nimisiä pyhiä tunnetaan useita. Syyskuun 21. päivä muisteltava pyhä Kodratos lienee ollut Magnesian piispa, joka kärsi marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen (249-251) hallituskaudella. On myös mahdollista, että hän kuoli vasta keisari Valerianuksen (253-259) hallituskaudella.

Hänet sekoitetaan kuitenkin usein ainakin kolmeen ellei kuuteen samannimiseen pyhään: Nikomedian Kodratokseen (muistopv. 7.5.) tai Magnesian marttyyri Kodratokseen (muistopv. 26.3.) tai Kodratos Korintolaiseen (muistopv. 10.3.). Näistä kahden elämästä tiedetään hieman, mutta Magnesian Kodratoksen elämäkerrasta ei ole paljoakaan tietoa.

Näiden kolmen Kodratoksen lisäksi mm. Eusebios Kesarealainen mainitsee teoksessaan Kirkkohistoria apostolien oppilaan Kodratoksen, joka vaikutti yhdessä yhden seitsemästäkymmenestä apostolista tunnetun apostoli Filippoksen neljän tyttären kanssa tunnettuna profeettana. Jotta asia olisi vieläkin sekavampi, löytyy vielä ainakin kaksi Konratosta, joista toinen tunnetaan apologeettina noin 120-luvulta. Hänen kirjoittamastaan puolustuskirjoituksesta - joka ei kuitenkaan ole säilynyt - mainitsee myös Eusebios Kesarealainen. Toinen tunnetaan marttyyripiispa Publioksen seuraajana Ateenan piispana.

Nimien yhtäläisyys on johtanut siihen, että elämäkerrat ovat sekoittuneet keskenään ja niihin on tullut piirteitä eri elämäkerroista. Henkilöiden erottaminen toisistaan vaatisi tarkkoja tietellisiä tutkimuksia eikä lopputulos siltikään olisi aivan varma.

Apostoli Kodratos

Yhden näissä yhteyksissä paljon käytetyn elämäkerran mukaan 21.9. muistopäiväänsä viettävä pyhä apostoli Kodratos kuului seitsemänkymmenen apostolin joukkoon ja saarnasi Jumalan Sanaa Ateenassa ja Magnesiassa (Thessalian itäisellä niemimaalla) sekä myöhemmin oli piispana Ateenassa. Hänen elämäkertansa kirjoittaja kutsui häntä ”aamutähdeksi” pakanuuden pilvien seassa. Hän käännytti lukuisia pakanoita kristityiksi uskomaan Kristukseen Vapahtajaan ja hänen saarnansa herättivät myös vihastusta pakanoiden keskuudessa. Kerran vihainen väkijoukko kaatoi pyhän maahan kivillä. Jumala pelasti pyhän Kodratoksen ja hän säilyi hengissä, mutta hänet heitettiin vankilaan, missä hän kuoli nälkään. Hänen pyhä ruumiinsa haudattiin Magnesiaan.

Kodratoksen apologia

Vuonna 126 pyhä Kodratos kirjoittu apologian kristinuskon puolustukseksi on todennäköisesti kristinuskon ensimmäinen aplogia ja Kodratos on siis ensimmäinen apologeetti. Apologia esiteltiin keisari Hadrianukselle (117-138) ja se vaikutti kristittyjen vainoamiseen niin, että keisari antoi määräyksen, ettei ketään tulisi tuomita ilman oikeaa syytä.

Historioitsija Eusebios tunsi tämän apologian jo 300-luvulla. Tällä hetkellä tiedetään vain osia tästä apologiasta Eusebioksen lainaamana: ”Vapahtajamme teot olivat aina todistettavsti nähtyjä, ne olivat siis totta. Hänen parantamisensa ja ihmisten kuolleista herättämisensä olivat näkyviä, ei vain nyt ja parantuneille ja heränneille, vaan koko ajan. Ne olivat olemassa, ei vain Vapahtajan maanpäällä olemisen aikana vaan ne myös pysyivät tietoisuudessa ja olivat olemassa pitkään hänen lähdettyään pois. Jotkut todellakin ovat säilyneet meidän päiviimme saakka.”

Muistopäivä

Kuten edellä olevasta huomaa, sekoittumista on runsaasti, mutta se ei pidä antaa häiritä asiaa liiaksi. Siksipä ortodoksinen kirkko muistelee pyhää apostoli Kodratosta aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 21. päivänä. Häntä muistellaan myös yhdessä muiden 70 apostolin kanssa tammikuun 4. päivänä.

HAP