Uusia romanialaisia pyhiä
Ortodoksi.netista
Neljä uutta pyhää Athokselta – rakentaja, laulaja, ohjaaja ja uudistaja
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos allekirjoitti 29. elokuuta 2026 Fanarissa neljän romanialaissyntyisen athoslaisen munkin kanonisointia koskevat patriarkaaliset ja synodaaliset asiakirjat. Pyhien joukkoon luetut ovat pyhittäjä Nifon Prodromulainen, pyhittäjä Nektarios Protopsaltis, pyhittäjä Dionysios Koltsiusta ja pyhittäjä Petronios Prodromulainen.
Varsinaiset päätökset heidän kanonisoinnistaan oli tehty jo vuonna 2025. Dionysios ja Petronios luettiin pyhien joukkoon ekumeenisen patriarkaatin synodissa elokuun lopussa 2025 sekä Nifon ja Nektarios saman vuoden lokakuussa. Elokuun 2026 tilaisuus Fanarissa sinetöi prosessin kanonisointiasiakirjojen allekirjoittamisella.
Neljä pyhää edustavat eri aikakausia ja erilaisia tehtäviä Athoksen romanialaisessa luostariperinteessä. Yksi oli yhteisön rakentaja, toinen suuri kirkonlaulaja, kolmas tunnettu hengellinen ohjaaja ja neljäs luostarielämän uudistaja. Kaikkia yhdistivät rukous, nöyryys ja vuosikymmeniä jatkunut kilvoitus Pyhällä Vuorella.
Pyhittäjä Nifon Prodromulainen – romanialaisen skiitan rakentaja
Pyhittäjä Nifon Prodromulainen oli nykyisen romanialaisen Prodromun skiitan tärkein perustaja. Hän syntyi Romaniassa Vasluin alueella köyhään mutta syvästi uskonnolliseen perheeseen. Vuonna 1826 hän liittyi Horaițan luostarin veljestöön ja sai munkiksi vihittäessä nimen Natanail.
Vuonna 1840 hän matkusti Athokselle. Pyhän Annan skiitassa hänet vihittiin suureen skeemaan, jolloin hän sai nimekseen Nifon. Hänen ympärilleen alkoi vähitellen kokoontua romanialaisia munkkeja. Vuonna 1850 Nifon matkusti Romaniaan hankkimaan tukea romanialaisen luostariyhteisön perustamiselle Athokselle, ja vuonna 1852 aloitettiin Prodromun skiitan pääkirkon rakentaminen.
Nifonin johtajakaudella yhteisö kasvoi jopa noin sadan munkin ja veljen suuruiseksi. Skiittaan perustettiin myös sairaala sekä kirkkomusiikkikoulu. Vuonna 1870 Nifon luopui johtajan tehtävästä. Elämänsä viimeiset parikymmentä vuotta hän vietti Athoksella meren läheisessä luolassa rukouksessa ja hiljaisuudessa. Hän kuoli vuonna 1901, 94-vuotiaana. Hänen muistopäivänsä on 13. heinäkuuta.
Pyhittäjä Nektarios Protopsaltis – Athoksen suuri kirkonlaulaja
Pyhittäjä Nektarios Protopsaltis syntyi Hușin kaupungissa Romaniassa vuonna 1804 ja sai kasteessa nimen Nicolae. Hän oppi jo nuorena bysanttilaista eli psalttista kirkkolaulua ja kehittyi siinä poikkeuksellisen taitavaksi. Myöhemmin hän meni Neamțin luostariin ja sai munkiksi vihittäessä nimen Nektarios.
Hän eli jonkin aikaa myös Pyhällä maalla ja siirtyi myöhemmin Athokselle. Siellä hänen lahjansa kirkonlaulajana tulivat laajalti tunnetuiksi. Hän opetti psalttista laulua Prodromun skiitassa ja osallistui romanialaisen kirkkolauluperinteen vahvistamiseen Pyhällä Vuorella.
Nektarioksen nimeen liittyvä protopsaltis ei ole sukunimi vaan arvonimi ja tehtävänimike. Bysanttilaisessa kirkkomusiikissa sillä tarkoitetaan johtavaa kanttoria, käytännössä ensimmäistä tai päävastuullista kirkonlaulajaa. Nektarioksen merkitys ei rajoittunut esiintymiseen: hän oli myös opettaja ja säveltäjä, jonka työ vaikutti romanialaiseen psalttiseen lauluperinteeseen.
Elämänsä loppuvaiheessa Nektarios vetäytyi yhä syvempään hiljaisuuteen ja rukoukseen. Hänen kerrotaan tunnetun nöyryydestä, lakkaamattomasta rukouksesta ja kyynelten lahjasta. Hän kuoli 18. marraskuuta 1899, ja samana päivänä vietetään hänen muistoaan.
Pyhittäjä Dionysios Koltsiusta – hengellinen isä lähes kahdeksan vuosikymmenen ajan
Pyhittäjä Dionysios Koltsiusta, täydemmältä nimeltään Dionysios Vatopedilainen Koltsiusta, syntyi Romaniassa vuonna 1909. Kasteessa hän sai nimen Dumitru. Hän saapui Athokselle vain 17-vuotiaana yhdessä munkkiveljensä kanssa ja jäi Pyhälle Vuorelle loppuelämäkseen. Kaikkiaan hän vietti Athoksella peräti 78 vuotta.
Dionysioksen elämä liittyi erityisesti Vatopedin luostarille kuuluvaan pyhän suurmarttyyri Georgioksen keljaan Koltsiussa. Hänestä tuli vuosikymmenten aikana yksi Athoksen arvostetuista hengellisistä isistä. Hänen luokseen saapui niin romanialaisia ja kreikkalaisia munkkeja kuin pyhiinvaeltajiakin eri puolilta maailmaa pyytämään neuvoja ja hengellistä ohjausta.
Hänen opetuksessaan korostuivat nöyryys, rukous, kirkon jumalanpalveluselämään osallistuminen ja luottamus Jumalaan. Hän kuoli 11. toukokuuta 2004 95-vuotiaana. Hänen muistopäivänsä on 11. toukokuuta.
Pyhittäjä Petronios Prodromulainen – luostarin hiljainen uudistaja
Neljästä uudesta pyhästä ajallisesti lähimpänä meitä on pyhittäjä Petronios Prodromulainen. Hän syntyi Romaniassa 23. toukokuuta 1916 ja sai kasteessa nimekseen Petru. Jo 14-vuotiaana hän meni Neamțin luostariin. Hän opiskeli myöhemmin teologiaa Bukarestissa ja osallistui myös Antimin luostarissa kokoontuneen tunnetun Rugul Aprins – ”Palava pensas” -hengellisen liikkeen toimintaan.
Kommunistihallinnon aikana Petronioksen elämä ei ollut helppoa. Hän joutui poistumaan luostarista ja työskentelemään jonkin aikaa metsätöissä. Vuonna 1976 hänet lähetettiin Athokselle vahvistamaan Prodromun romanialaista veljestöä. Vuonna 1984 veljestö valitsi hänet vastoin hänen omaa tahtoaan skiitan johtajaksi.
Petronios johti Prodromua 27 vuotta. Hänen aikanaan skiitan rakennuksia kunnostettiin, veljestö kasvoi yli 40 munkkiin ja päivittäinen jumalanpalveluselämä vahvistui. Hän itse eli hyvin vaatimattomasti, vietti paljon aikaa rukouksessa ja harjoitti lakkaamatta Jeesuksen rukousta. Hänen kerrotaan opettaneen muita ennen kaikkea omalla elämäntavallaan, ei suurilla sanoilla.
Tämän artikkelin kirjoittajalla, Ortodoksi.netin ylläpitäjällä Hannu Pyykkösellä, on myös henkilökohtainen muisto pyhittäjä Petronioksesta. Asuessaan vuonna 2000 jonkin aikaa Kreikassa hän vieraili Athoksella Prodromun romanialaisessa skiitassa ja sai siellä tavata isä Petronioksen. Kohtaaminen saa nyt uudenlaisen merkityksen, kun yli neljännesvuosisata myöhemmin tuo hiljainen athoslainen munkki on luettu kirkon pyhien joukkoon. (Ks. kuva.)
Petronios luopui johtajan tehtävästä vasta hieman ennen kuolemaansa. Hän kuoli 22. helmikuuta 2011. Hänen muistopäiväkseen määrättiin 24. helmikuuta.
Neljä erilaista tietä – sama päämäärä
Nifon rakensi ja kokosi yhteisöä. Nektarios palveli kirkkoa laululla ja opetti kokonaisen sukupolven psaltteja. Dionysios kuunteli, neuvoi ja kantoi ihmisiä rukouksessa. Petronios elvytti luostariyhteisön aikana, jolloin romanialainen munkkilaisuus oli joutunut käymään läpi vuosikymmenten vaikeudet.
Heidän elämäkertansa ovat erilaisia, mutta niiden ydin on sama. Pyhyys ei rakentunut näkyvyyden, aseman tai maineen varaan. Se kasvoi vuosikymmenten mittaisesta rukouksesta, kuuliaisuudesta, jumalanpalveluksesta ja halusta vetää oma minä taka-alalle.
Nyt nämä neljä romanialaista Athoksen kilvoittelijaa kuuluvat virallisesti koko ortodoksisen kirkon kunnioittamien pyhien joukkoon. Ekumeenisen patriarkaatin päätöksen mukaan Nifonia muistetaan 13. heinäkuuta, Nektariosta 18. marraskuuta, Dionysiosta 11. toukokuuta ja Petroniosta 24. helmikuuta.
Lähteet
- Ekumeenisen patriarkaatin kanonisointiasiakirjoja koskevat tiedot
- Romanian patriarkaatin Basilica-uutistoimiston ja Romanian ortodoksisen kirkon hiippakuntien julkaisemaat pyhien elämäkerrat