Ero sivun ”Aloite: Hallinnon kehittämisen jatkotoimet” versioiden välillä

Nykyinen versio 30. lokakuuta 2010 kello 13.34

Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2009 kirkolliskokoukselle

24.6.2009

Aloitteen tekijät: kirkolliskokousedustajat Sirpa Koriala ja Elsi Takala sekä Riina Nguen ja Joonas Lyytinen

HALLINNON KEHITTÄMISEN JATKOTOIMET

Perustelut:

Vuonna 2007 voimaan tulleet laki ortodoksisesta kirkosta, kirkkojärjestys ja kirkon pitkän tähtäimen suunnitelma antavat puitteet kirkon hallinnon kehittämiselle. Kehittämistyö on edelleen kesken ja sen jatkaminen on perusteltua nyt kun uudesta kirkkolaista ja -järjestyksestä on käytännön kokemusta hallinnon eri tasoilta. Myös käynnissä oleva yhteiskunnan rakenteellinen muutos heijastuu kirkkoon ja erityisesti syrjäseutujen elämään, sillä kirkon on kyettävä palvelemaan jäseniään koko maassa.

Määrittelyä vailla ovat esimerkiksi kirkollishallituksen, hiippakuntien ja seurakuntien välinen työnjako, hiippakuntaneuvoston rakenne, tehtävät ja asema sekä seurakuntien sopiva määrä. Nykytilanteessa moni kysymys on avoinna: Miten kirkolliskokouksen valiokuntien tulisi työskennellä kokousten välillä? Millaisia muutoksia olisi perusteltua tehdä seurakunnan valtuustojen ja neuvostojen kokoonpanoon? Kuinka valtuuston vaalikauden ja kirkolliskokousedustajien kaudet sovitetaan yhteen? Miten voidaan vähentää tarpeetonta byrokratiaa? Kuinka varmistetaan hallintolain, julkisuuslain yms. kirkkoa sitovien lakien ja hyvän hallintotavan noudattaminen kaikilla tasoilla ja kaikissa tilanteissa? Miten teknologiaa voidaan ottaa tehokkaammin käyttöön työryhmien yms. työskentelyssä matkakustannusten vähentämiseksi?

Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsee joka tasolla vahvaa osaamista voidakseen entistä paremmin vastata ajan haasteisiin. Tulevia haasteita ovat esimerkiksi talous sekä henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen. Henkilöstöresurssien ennakointi ja toimintatapojen kehittäminen onkin erityisen tärkeää. Ennakoiva toiminta on taloudellisesti järkevää ja näin voidaan myös minimoida virheellisten ratkaisujen määrää. Kirkon hallinnon keskeisin toimija on keskushallinto eli kirkollishallituksen kanslia, jonka toiminnan ammattimaisuuden turvaaminen ja tukeminen on kirkon yhteistoiminnan perusta. Kirkollishallitukseen tuleekin laatia osaamiskartoitus sekä suunnitelma tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta ja resursseista.

Esitys:

Kirkolliskokous antaa hallintovaliokunnalle tehtäväksi laatia esitys kirkon hallinnon kehittämisestä kaikilla tasoilla mukaan lukien kirkollishallituksen kanslia. Esitykseen tulee sisältyä myös uusi organisaatiomalli, josta käy ilmi eri tasojen vastuut ja velvoitteet sekä toimenpide-ehdotukset mahdollisine lakiin ja kirkkojärjestykseen tarvittavine muutoksineen. Hallintovaliokunta kuulee valmistelutyössään laki-, talous- ja sivistysvaliokuntia sekä tarvittavia asiantuntijoita.

Keskushallinnon kehittämistä varten esityksen tulee sisältää:

a) arvio koko kirkon henkilöstön rakenteesta ja määrän kehityksestä sekä arvio tulevasta osaamistarpeesta

b)kirkollishallituksen kanslian henkilöstön osaamiskartoitus, joka sisältää mm. työnkuvaukset

c) arvio kirkon keskushallinnon tulevista osaamistarpeista ja suunnitelma rekrytoinnista ja varamiesjärjestelmästä sekä toimenpide-ehdotukset toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi

d) kirkollishallituksen kanslian uusi organisaatiomalli, jonka valmistelussa on kuultu henkilöstön edustajia

Koko hankkeelle ja sen osaprojekteille tulee laatia aikataulu ja työn etenemisestä tulee raportoida kirkolliskokoukselle vuosittain.

Heinävedellä 24.6.2009

Kunnioittavasti

Kirkolliskokousedustajat

Sirpa Koriala

Elsi Takala

MERK. Riina Nguyen

MERK. Joonas Lyytinen