Johannes Jarengalainen
Ortodoksi.netista
Eräistä Karjalan valistajista, kuten esimerkiksi pyhittäjä Johannes Jarengalaisesta ei ole paljoa tietoja saatavilla. Joissain lähteissä mainitaan, että hän - kuten Joona ja Vassian Petrominskilaisetkin - oli igumeni Filipin (muistopv 9.1.), myöhemmin Moskovan metropoliitan, oppilaita ja Solovetskin Kristuksen kirkastumisen luostarin munkkeja.
Kuolinvuodeksi hänelle on merkitty ortodoksiseen kalenteriin vuosi 1544.
Muistopäivä
Pyhittäjä Johannes Jarengalaista muistellaan ortodoksisessa kirkossa yhdessä pyhittäjä Longin Jarengalaisen lanssa aina heinäkuun 3. päivänä. Pyhittäjiä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
EDIT 2025:
Pt. Johannes ja Longin Jarengalaiset (3.7.)
Pyhittäjät Johannes ja Longin Jarengalaiset (venäjäksi: Иоанн и Лонгин Яренские). Suomen ortodoksisen kirkon sivujen lisäksi tietoa löytyy myös venäläisistä lähteistä, jotka tarjoavat yksityiskohtaisempaa tietoa heidän elämästään ja kunnioituksestaan.
Pyhittäjät Johannes ja Longin Jarengalaiset elivät 1500-luvulla. He olivat Solovetskin Kristuksen kirkastumisen luostarin munkkeja silloin, kun luostarin igumenina toimi pyhä Filip (myöhemmin Moskovan metropoliitta).
He olivat yksinkertaisia, mutta syvästi uskovaisia ihmisiä, jotka viettivät elämänsä tiukassa paastossa ja omantunnon tarkassa kuuntelussa. Vaikka he eivät olleet oppineita, he noudattivat tunnollisesti igumeninsa tahtoa.
Vuosina 1561–1563 Johannes ja Longin olivat palaamassa Solovetskiin veneellä, joka oli lastattu luostarin rakennustarvikkeilla. He joutuivat voimakkaaseen myrskyyn ja laiva kaatui. Heidän elottomat ruumiinsa ajautuivat meren rannalle lähelle Jarengan kylää, josta Jarengan talonpojat löysivät heidän pyhäinjäännöksensä.
Aluksi heidän pyhäinjäännöksiään säilytettiin kylän Pyhän Nikolauksen kirkon lähellä. Vuonna 1625 Venäjän ortodoksinen kirkko kanonisoi heidät virallisesti. Kuitenkaan heidän kulttinsa ei saanut laajaa yleisvenäläistä leviämistä, vaan se vakiintui pääasiassa Pomorjeen, erityisesti Valkoisenmeren kesärannikolle, missä pyhäinjäännökset löydettiin ja missä niiden kautta tapahtui ihmeitä.
Heinäkuun 2. päivänä 1638 heidän pyhäinjäännöksensä siirrettiin uuteen, rakennettuun pyhien Zosiman ja Savvatin kirkkoon. Pyhäinjäännösten siirron kunniaksi pyhien Johanneksen ja Longinin muistopäiväksi asetettiin 3. heinäkuuta. Longinin pyhäinjäännökset asetettiin kirkon vasemmalle puolelle ja Johanneksen oikealle puolelle.
Jarengan luostari oli Solovetskin luostarin hallinnassa aina vuoteen 1764 saakka, jolloin se muutettiin seurakuntakirkoksi. Pyhittäjien Johanneksen ja Longinin muistoa juhlitaan 3. heinäkuuta (16. heinäkuuta uuden kalenterin mukaan) sekä Arkkangelin, Karjalan, Novgorodin ja Solovetskin pyhien katedraaleissa.