Toiminnot

Karjalan valistajat

Kohteesta Ortodoksi.net

Karjalan valistajia ja pyhittäjiä
seinämaalaus, Tapiolan Pyhän Herman Alaskalaisen kirkko, Espoo
maal. Alexander Wikström
Kuva © Ari Sirviö
Karjalan valistajat.
Kuva © Pyykkönen
Pyhittäjä Herman Valamolainen.
Kuva © Pyykkönen
Pyhittäjä Sergei Valamolainen.
Kuva © Pyykkönen
Pyhittäjät Aleksanteri Syväriläinen ja Arseni Konevitsalainen
ikoni, Valamon luostari
kuva © Pyykkönen
Pyhittäjä Trifon Petsamolainen.
(Kuva © Pyykkönen)
Pyhittäjät Sosima ja Savvati Solovetskilaiset.
( kuva © Pyykkönen)
Pyhittäjä Adrian Ondrusovalainen
(kuva © Pyykkönen)

Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien muistopäivä tuli Suomen ortodoksisen kirkon kirkkokalenteriin vuonna 1957, kun piispainkokous teki päätöksen asiasta. Se sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Keitä olivat Karjalan valistajat?

Pääasiassa Venäjän Karjalassa, Lapissa, Inkerissä, Vepsässä ja Äänisjoen ja Vienanjoen alajuoksulla vaikuttaneita pyhiä kutsutaan Karjalan valistajiksi. Laajemmin ajatellen heidän joukkoonsa voidaan lukea myös suomensukuisten kansojen valistajat. Joensuun yliopiston historian professori Jukka Korpela jakaa nämä 1100-luvulta 1600-luvulle vaikuttaneet pyhät nejään ryhmään:

  1. lähetyssaarnaajat
  2. luostarinperustajat
  3. erämaakilvoittelijat
  4. paikalliset ihmiset

Tunnetuimmat Karjalan pyhät

Karjalan valistajia on useita. Kirjallisuudessa ja hagiografisissa teksteissä heitä mainitaan olleen noin 70. Suomessa tunnetuimpia ovat olleet pyhittäjät:

Muita Karjalan pyhiä

Ortodoksista uskoa vahvisti ja levitti Karjalassa kuitenkin monia muitakin pyhiä ihmisiä. Osaa heistä kunnioitetaan paikallisesti, osa on laajemminkin tunnettuja.

Ohessa on luetteloa Karjalan valistajista ja heidän muistopäivistään: (XII = valistaja vaikutti 1100 luvulla, XIII = valistaja vaikutti 1200 luvulla, XIV= 1300-luvulla, XV = 1400-luvulla, XVI = 1500-luvulla, XVII = 1600-luvulla)

  1. Pahomi Kenjärveläinen (6.1. jälkeinen lauantai) XVI
  2. Filip (Moskovan metropoliitta, Solovetskin munkki) (9.1.) XVI
  3. Eleasar Hanhisaarelainen (Jeleazar Anzerilainen) (13.1.) XVII
  4. Afanasi Säntämäläinen (18.1.) XVI
  5. Afanasi Navolotski (18.1.) XVII
  6. Makari Roomalainen (19.1.) XVI
  7. Gerasim (Stefan Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
  8. Joona (Stefan Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
  9. Pitirim (Stefan Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
  10. Gennadi Vasojärveläinen (9.2.) XVI
  11. Nikifor Vasojärveläinen (9.2.) XVI
  12. Joona Tuuheatukkainen (17.2.) XVII
  13. Afanasi Muromalainen (8.3.) XV
  14. Lasari Muromalainen (8.3.) XIV
  15. Jefrosin Sinozerolainen (20.3.) XVII
  16. Sosima (Zosima) Solovetskilainen (17.4.) XV
  17. Antoni Karjalanrantalainen (Antoni Korelski) (18.4.) XV
  18. Eufimi Karjalanrantalainen (Jefimi Korelski) (18.4.) XV
  19. Feliks Karjalanrantalainen (Feliks Korelski) (18.4.) XV
  20. Aleksanteri Oševenilainen (20.4.) XV
  21. Stefan Permiläinen (syrjäänien valistaja) (26.4.)
  22. Kiriak Syrjäläinen (28.4.) XV
  23. Kassian Komelilainen (16.5.) XVI
  24. Kornili Paleostrovilainen (19.5.) XIV
  25. Jeleasar Muromalainen (4.6.) XV
  26. Jevmeni Muromalainen (4.6.) XV
  27. Nasari Muromalainen (4.6.) XV
  28. Joona Petrominskilainen (5.6.) XVI
  29. Vassian Petrominskilainen (5.6.) XVI
  30. Joona Kliimolainen (6.6.) XVI
  31. Avrami Keniläinen (7.6.) XVII
  32. Jelisei Sumalainen (14.6.) XVI
  33. Varlaam Valgalainen (19.6.) XV
  34. Johannes Jarengalainen (3.7.) XVI
  35. Longin Jarengalainen (3.7.) XVI
  36. Irinark Solovetskilainen (17.7.) XVII
  37. Herman Solovetskilainen (30.7.) XV
  38. Feodorit Kuolalainen (17.8.) XVI
  39. Avrami Paleostrovilainen (21.8.) XV
  40. Taddeus Petroskoilainen (21.8.)
  41. Adrian Ondrusovalainen (26.8.) XVI
  42. Dionisi Sermaksilainen (30.8.) XVI
  43. Feodor Ojattikokilainen (30.8.) XVI
  44. Ferapont Sermaksilainen (30.8.) XVI
  45. Ignati Ojattijokilainen (30.8.) XVI
  46. Joasaf Maasjärveläinen (30.8.) XVI
  47. Kassian Solomannilainen (30.8.) XVI
  48. Kornili Padanilainen (30.8.) XVI
  49. Leonid Ojattijokilainen (30.8.) XVI
  50. Sergei Syväriläinen (Aleksanteri Syväriläisen isä) (30.8.) XVI
  51. Varvara Syväriläinen (Aleksanteri Syväriläisen äiti) (30.8.) XVI
  52. Vassian Krestomirilainen (3.9.) XIV
  53. Makari Vysokojärveläinen (Makari Korkeajärveläinen) (19.9.) XVII
  54. Joona Jaasjärveläinen (22.9.) XVI
  55. Savvati Solovetskilainen (27.9.) XV
  56. Trifon Vjatkalainen (hantien valistaja) (8.10.)
  57. Artemi Verkolalainen (20.10.) XVI
  58. Paraskeva Piriminiläinen (28.10.) XVI
  59. Kiprian Storoževilainen (2.11.) XVI
  60. Varlaam Kierettiläinen (6.11.) XVI
  61. Aleksanteri Nevski (23.11.) XIII
  62. Diodor Jurjemäkeläinen (Diodor Jurjegorski) (27.11.) XVII
  63. Apostoli Andreas (Venäjällä Karjalan apostoli) (30.11.)
  64. Gennadi (Novgorodin arkkipiispa, Valamon munkki) (4.12.) XVI
  65. Antoni Siijalainen (Antoni Siijokelainen) (7.12.) XVI
  66. Kiril Tšelmogorilainen (Kirill Tšelmovuorelainen) (8.12.) XIV
  67. Joona Petsamolainen (pt. Trifon Petsamolaisen oppilas) (15.12.) XVI

Luettelossa on vain yksi varsinainen naispyhä (nr.58) ja sen lisäksi yksi pyhän äiti (nr.51). Tähän on syynä se, ettei Karjalassa ole ollut naispyhiä enempää. On muistettava, että pyhäksi voidaan lukea vain sellainen henkilö, jonka kirkkomme on virallisesti kanonisoinut tai jota paikallisesti kunnioitetaan pyhänä. Tämän kunnioituksen tulisi ilmetä mm. kyseisen henkilön pyhäinjäännösten kunnioittamisena, ikonin maalaamisena ja jumalanpalvelustekstien, akatistoksen tai ainakin jonkinlaisen rukouksen laatimisena ko. pyhälle. Kunnioitus perustuu myös usein ihmeisiin, joita esimerkiksi pyhänä pidetyn kilvoittelijan haudalla on tapahtunut. Osaa Karjalan valistajista ei liene koskaan "virallisesti" kanonisoitu. Heidän kunnioituksensa on alkanut aikoja sitten kansan joukossa ja joittenkin kohdalla se on jäänyt ilman kanonisointia, mutta vakiintunut, myöhemmin omaksuttu käytäntö pitää heitä ainakin paikallisesti katsottuina pyhiin luettavina.

Karjalan valistajia - samalla kun osa heistä oli tietysti maallisen vallan, tsaarin poliittisten valtapyrkimysten eteenpäin viejiä ja valtiollisen vallan juurruttajia - voidaan hyvällä syyllä samalla pitää ortodoksisuuden tuojina Karjalaan ja Suomeen, ja siksi heillä on merkittävä osa meidän sydämissämme.

Heidän työnsä tuloksina on Karjalaan syntynyt useita luostareita, kirkkoja, tšasounoita, jotka ovat jakaneet meille ja monille muille ihmisille ortodoksisuutta jo vuosisatoja.

Katso myös

Akatistoksia Karjalan valistajille

  • kts. Liturgiset tekstit -> Akatistohymnit

Kirjallisuutta

  • Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - marraskuu
  • Tapani Repo (suom.): Pyhä muisto I, vuoden kullekin päivälle
  • Irma-Riitta Järvinen: Karjalan pyhät kertomukset
  • Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat