Toiminnot

Ero sivun ”Jumalanäidin puutarha (kirja)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

Rivi 13: Rivi 13:
  
 
[[Paavali (arkkipiispa)|Arkkipiispa Paavali]] kirjoittaa kirjasta:  
 
[[Paavali (arkkipiispa)|Arkkipiispa Paavali]] kirjoittaa kirjasta:  
:: ''Jumalanäidin puutarha on erikoisen arvokas siksi, että tässä teoksessa athokselaisen kilvoitteluelämän kuvaajana on henkilö, joka itse eli tätä elämää ja teki siitä havaintoja. Vieläkin merkittävämmäksi tekee hänen kertomuksensa se, ettei hän kuvaile varsinaisten luostareiden jäsenten säännönmukaista yhteiselämää, vaan hänen yksityiskohtaiset kuvaksensa on tehty [[Skiitta|skiittojen]] pienten yhteidöjen ja yksinäisten [[erakko]]jen maailmalle tuntemattomasta elämänmuodosta, jossa sisäiseen kilvoitukseen yhdistyy myös taistelu luonnon ankaria olosuhteita vastaan.''  
+
:: ''Jumalanäidin puutarha on erikoisen arvokas siksi, että tässä teoksessa athokselaisen [[kilvoittelu]]elämän kuvaajana on henkilö, joka itse eli tätä elämää ja teki siitä havaintoja. Vieläkin merkittävämmäksi tekee hänen kertomuksensa se, ettei hän kuvaile varsinaisten luostareiden jäsenten säännönmukaista yhteiselämää, vaan hänen yksityiskohtaiset kuvaksensa on tehty [[Skiitta|skiittojen]] pienten yhteidöjen ja yksinäisten [[erakko]]jen maailmalle tuntemattomasta elämänmuodosta, jossa sisäiseen kilvoitukseen yhdistyy myös taistelu luonnon ankaria olosuhteita vastaan.''  
+
 
 +
[[Luokka:Athos]]
 +
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]
 
[[Luokka:Kirjallisuus]]
 
[[Luokka:Kirjallisuus]]
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]
 

Versio 27. marraskuuta 2009 kello 00.12

Kirjan kansi
Arkkimandriitta Kerubim: Jumalanäidin puutarha
Suomentanut: nunna Kristoduli
ISBN 978-952-5495-15-7 (2. painos) / ISBN 951-95799-4-X (1. painos)
Julkaisija/kustantaja: Valamon luostari
Julkaisupäivämäärä: (2. painos) 2009 / (1. painos) 1985
Sivumäärä: 313 (2. painos)
Sidos: sidottu / kovakantinen

--- Tähän tulee myöhemmin esittelyteksti ---

Kustantajan tekemä esittely

Arkkipiispa Paavali kirjoittaa kirjasta:

Jumalanäidin puutarha on erikoisen arvokas siksi, että tässä teoksessa athokselaisen kilvoitteluelämän kuvaajana on henkilö, joka itse eli tätä elämää ja teki siitä havaintoja. Vieläkin merkittävämmäksi tekee hänen kertomuksensa se, ettei hän kuvaile varsinaisten luostareiden jäsenten säännönmukaista yhteiselämää, vaan hänen yksityiskohtaiset kuvaksensa on tehty skiittojen pienten yhteidöjen ja yksinäisten erakkojen maailmalle tuntemattomasta elämänmuodosta, jossa sisäiseen kilvoitukseen yhdistyy myös taistelu luonnon ankaria olosuhteita vastaan.