Toiminnot

Ero sivun ”Kristuksen syntymäjuhlana (opetuspuhe)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: Pyhän apostoli Paavalin mukaan uskomme ensisijainen ja korkein salaisuus on lihaksitullut Kristus (''1.Tim.3:16''). Kristus on pyhä salaisuus, joka...)
 
 
Rivi 23: Rivi 23:
  
 
[[Luokka:Opetuspuheet]]
 
[[Luokka:Opetuspuheet]]
 +
[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]

Nykyinen versio 21. toukokuuta 2009 kello 16.56

Pyhän apostoli Paavalin mukaan uskomme ensisijainen ja korkein salaisuus on lihaksitullut Kristus (1.Tim.3:16). Kristus on pyhä salaisuus, joka tulee konkreettiseksi ja toimivaksi Kirkon pyhissä mysteerioissa. Kirkon pyhät toimitukset liittyvät Herramme Kristuksen lihaksitulemiseen.

Ihmisen olemassaolon todellinen merkitys ja lopullinen tarkoitus on ilmoitettu ja toteutuu Kristuksen lihaksitulemisessa. Hän tuli taivaasta pelastaakseen maailman ja yhdistääkseen ihmisen iankaikkisesti Jumalan kanssa. Kirkon koko kristologinen opetus perustuu Sanan eli Kristuksen ihmiseksi tulemiseen. Jumala toimii aina Sanassaan ja Pyhässä Hengessään. Jumala tuli Sanana ihmiseksi omassa persoonassaan pyhästä Neitsyt Mariasta.

Ortodoksinen kirkko ei julista tätä keskeistä totuutta pelkästään pyhä kasteen ensimmäisessä suuressa rukouksessa, vaan se on olennaisesti esillä myös pyhän Basileios Suuren jumalallisen liturgian ehtoollisrukouksessa:

"Sinä, oi Hyvä, et kääntynyt lopullisesti pois luodustasi, jonka luonut olit, etkä unohtanut kättesi tekoa - - sinä olet puhunut meille Sinun palvelijasi profeettain suun kautta edeltä ilmoittaen meille tulevan pelastuksen - - mutta kun ajat olivat täyttyneet, niin Sinä puhuit meille itse Pojassasi, jonka kautta olet maailmatkin luonut - - ollen itse iankaikkinen Jumala ilmestyi maan päälle ja asui ihmisten kanssa; joka tultuaan lihaksi pyhästä Neitseestä tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tullen meidän alennustilamme ruumiin kaltaiseksi tehdäkseen meidät kirkkautensa kuvan kaltaisiksi."

Kirkko rukoilee sen, minkä Raamattu opettaa. Jeesus Kristus, lihaksitullut Sana, tuli maailmaan vapauttaakseen ihmisen demonisesta harhasta, pimeydestä ja synnin orjuudesta. Kristus syntyi ihmiseksi johdattaakseen ihmisen Jumalan viisauteen ja valkeuteen. Pyhät apostolit Johannes ja Paavali toistavat usein tämän totuuden. Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta Kristuksessa, "jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä" (Kol.2:3).

Meidän on tänä päivänä vaikea ymmärtää syvällisesti Kirkkomme kirkollisten toimitusten ja käytäntöjen - mysteerien, palvelusten, juhlakausien, rukouksen, askeesin ja katumuksen luonnetta. Tämä johtuu paljolti siitä, että meillä on yksipuolinen ja lattea käsitys ajasta ja tilasta. Ihmiset osaavat käyttää koneita, mutta eivät maailmaa. Eukaristinen leipä ei ole enää ihmiselämän tärkein asia, muu ravinto on syrjäyttänyt sen.

Uskovien yhteisö tulee kirkkorakennukseen ollakseen Kirkko. Siksi kirkkorakennus ei ole pelkästään rakennustaiteellinen suunnitelma, vaan sen muodossa yhdistyy elämä ja sen kulku. Kristuksen lihaksitulemisessa koko aineellinen luomakunta korotettiin Jumalan valtaistuimelle. Sen vuoksi Kirkko ei ole itseisarvoinen organisaatio, joka arvovallallaan määrää toisistaan erillisiä yksilöitä. Kirkko on persoonien ykseys, jonka tehtävänä on vahvistaa yhteisöllistä elämää.

Kirkkomme yhteisöllinen eetos on eukaristia, joka käsittää kaikki elämän ulottuvuudet. Se on uskollisuutta kirkon todelliselle olemassaololle, pelastuksen evankeliumille ja uskon käytännölliselle julistamiselle. Liturgia ilman huolenpitoa lähimmäisistä on ritualismia ja johtaa elämän kaventumiseen ja vääristymiin.

Kristus palautti ihmiseksitulemisessaan ihmisluonnon sanoinkuvaamattomaan kunniaan ja voimaan. Siksi ortodoksinen hengellisyys on myönteistä. Se kumpuaa ilosta ja hyväksymisestä eikä pelosta ja hylkäämisestä. Tämän toteaminen on erityisen tärkeää maailmassamme, jossa esiintyy paljon kielteisyyttä, pelkoa ja inhoa. Yhä lisääntyvä piittaamattomuus Jumalasta on ensimmäisten ihmisten synti, joka johtaa siihen, että ihmisen valitsema elämä muuttuu näennäiseksi ja ihmisestä itsestään tulee orja.

Orjuutettuinakin me ihmiset olemme kuitenkin Jumalan loputtoman rakkauden ja arvonannon kohteita. Tämän näkeminen, siitä iloitseminen ja tästä kaikesta kiittäminen on aitoa ortodoksista hengellisyyttä, uutta elämää meissä. Siinä on Kristuksen syntymäjuhlan ajaton sanoma.

Kristus syntyy - kiittäkää!

Isä Jarmo Hakkarainen