Toiminnot

Ero sivun ”Panagia” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Panagia.jpg|thumb|Panagia (© Pyykkönen)]][[Piispa]]t käyttävät [[kaularisti]]n sijasta palveluksissa '''panagiaa'''. Sana viittaa [[Jumalansynnyttäjä]]än (Panagia). Se on ikoni, johon on yleensä kuvattu [[Neitsyt Maria]]n tai [[Kristus]] tai joku [[pyhä|pyhistä]]. Piispa kantaa kaulassaan panagiaa uskon sinettinä. Piispan tulee muistaa kantaa sydämessään Kristusta ja turvautua Jumalansynnyttäjän rukouksiin. [[Arkkipiispa]]lla panagioita on joskus kaulassaan useampiakin.
+
[[Kuva:Panagia01.jpg|thumb|Panagia (© Pyykkönen)]][[Piispa]]t käyttävät [[kaularisti]]n sijasta palveluksissa '''panagiaa'''. Sana viittaa [[Jumalansynnyttäjä]]än (Panagia). Se on ikoni, johon on yleensä kuvattu [[Neitsyt Maria]]n tai [[Kristus]] tai joku [[pyhä|pyhistä]]. Piispa kantaa kaulassaan panagiaa uskon sinettinä. Piispan tulee muistaa kantaa sydämessään Kristusta ja turvautua Jumalansynnyttäjän rukouksiin. [[Arkkipiispa]]lla panagioita on joskus kaulassaan useampiakin.
  
 
Riipusta nimitetään panagiaksi vain slaavilaisessa perinteessä, kreikkalaiset nimittävät sitä enkolpioniksi.
 
Riipusta nimitetään panagiaksi vain slaavilaisessa perinteessä, kreikkalaiset nimittävät sitä enkolpioniksi.

Versio 30. tammikuuta 2009 kello 10.36

Panagia (© Pyykkönen)
Piispat käyttävät kaularistin sijasta palveluksissa panagiaa. Sana viittaa Jumalansynnyttäjään (Panagia). Se on ikoni, johon on yleensä kuvattu Neitsyt Marian tai Kristus tai joku pyhistä. Piispa kantaa kaulassaan panagiaa uskon sinettinä. Piispan tulee muistaa kantaa sydämessään Kristusta ja turvautua Jumalansynnyttäjän rukouksiin. Arkkipiispalla panagioita on joskus kaulassaan useampiakin.

Riipusta nimitetään panagiaksi vain slaavilaisessa perinteessä, kreikkalaiset nimittävät sitä enkolpioniksi.

Kun panagia puetaan piispalle, diakoni rukoilee:

"Jumala luo sinuun puhtaan sydämen ja uudistaa sisässäsi totuuden Hengen alati, nyt ja aina ja iankaikkisesti. Amen."

Panagiaksi nimitetään myös ehtoolliseen käytettävää kirkkoleipää eli prosforaa. (Kts. proskomidi).

Petja ja Hannu Pyykkönen