Toiminnot

Ero sivun ”Pyhä” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 21: Rivi 21:
 
Pyhäksi julistamisen eli kanonisoinnin perusteina voivat olla mm. marttyyrikuolema, elämän esimerkillisyys ja pyhyys sekä elämän aikana tai sen jälkeen tapahtuneet ihmeteot.
 
Pyhäksi julistamisen eli kanonisoinnin perusteina voivat olla mm. marttyyrikuolema, elämän esimerkillisyys ja pyhyys sekä elämän aikana tai sen jälkeen tapahtuneet ihmeteot.
  
Ortodoksinen kirkko on antanut pyhille myös erilaisia heidän elämäänsä tai toimintaansa kuvaavia nimityksiä, kuten esim.
+
Ortodoksinen kirkko käyttää pyhistä myös erilaisia heidän elämäänsä tai toimintaansa kuvaavia nimityksiä, kuten esim.
 
* [[Munkki|munkeista]] nimitystä ''[[pyhittäjä]]'',  
 
* [[Munkki|munkeista]] nimitystä ''[[pyhittäjä]]'',  
 
* luostarin perustajista nimitystä [[pyhittäjäisä]],  
 
* luostarin perustajista nimitystä [[pyhittäjäisä]],  
Rivi 31: Rivi 31:
 
== Pyhä ~ pyhimys ==
 
== Pyhä ~ pyhimys ==
  
Läntisessä [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisessa kirkossa]] ja ainakin osassa [[Protestanttisuus|protestanttisia kirkkoja]] käytetään suomenkielessä sanasta pyhä myös synonyymia ''pyhimys'', jota muotoa ei siis käytetä ortodoksisessa kirkossa.
+
Läntisessä [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisessa kirkossa]] ja ainakin osassa [[Protestanttisuus|protestanttisia kirkkoja]] käytetään suomen kielessä sanasta pyhä myös synonyymia ''pyhimys'', jota muotoa ei siis käytetä ortodoksisessa kirkossa.
  
Suomessa on ollut tapana myös suomentaa joittenkin pyhien nimiä.Protestanttisessa käytännössä mm. pyhästä [[Georgios Voittaja]]sta on tehty ortodoksiseen kielenkäyttöön huonosti sopiva pyhä Yrjö tai jopa pyhä Yrjänä.
+
Suomessa on ollut tapana myös suomentaa joittenkin pyhien nimiä. Protestanttisessa käytännössä mm. pyhästä [[Georgios Voittaja]]sta on tehty ortodoksiseen kielenkäyttöön huonosti sopiva pyhä Yrjö tai jopa pyhä Yrjänä.
  
 
== Ortodoksinen kalenteri ja nimipäivä ==
 
== Ortodoksinen kalenteri ja nimipäivä ==
Rivi 39: Rivi 39:
 
[[Kirkkovuosi|Kirkkovuoden]] jokaiselle päivälle [[Suuret juhlat|suuria liikkumattomia juhlia]] lukuun ottamatta on [[Ortodoksinen kalenteri|ortodoksisessa kalenterissa]] nimetty kyseisen päivän pyhä tai useampi pyhä. Kyseisenä päivänä muistellaan tätä tai näitä pyhiä ihmisiä kirkon kanonisoimina hurskaina kilvoittelijoina ja esimerkkeinä meille muille ihmisille.
 
[[Kirkkovuosi|Kirkkovuoden]] jokaiselle päivälle [[Suuret juhlat|suuria liikkumattomia juhlia]] lukuun ottamatta on [[Ortodoksinen kalenteri|ortodoksisessa kalenterissa]] nimetty kyseisen päivän pyhä tai useampi pyhä. Kyseisenä päivänä muistellaan tätä tai näitä pyhiä ihmisiä kirkon kanonisoimina hurskaina kilvoittelijoina ja esimerkkeinä meille muille ihmisille.
  
Ortodoksisen henkilön ns. nimipäivä on perinteemme mukaisesti vain se päivä, jolloin muistellaan kyseisen henkilön omaan nimeen liittyvää pyhää. Näin esim. Hannu, jolla voi olla kasteen yhteydessä nimettynä taivaallisena esirukoilijana ja suojelijana yksi monista eri Johannes-nimisistä pyhistä, viettää suojeluspyhänsä nimipäivää vain kerran vuodessa. Nimipäivä on vain sinä päivänä, jolloin muistellaan '''omaa''' [[Taivaallinen suojelija|taivaallista suojelijaa]], ei muiden Johannes-nimisten pyhien muistelupäivänä. Ortodoksisen perinteen mukaan nimipäivänä ei juhlita protestattisen tavan mukaisesti kyseisen etunimen omistajaa, vaan muistellaan omaa pyhää ja taivaallista suojelijaa ja esirukoilijaa.
+
Ortodoksisen henkilön ns. nimipäivä on perinteemme mukaisesti vain se päivä, jolloin muistellaan kyseisen henkilön omaan nimeen liittyvää pyhää. Näin esim. Hannu, jolla voi olla kasteen yhteydessä nimettynä taivaallisena esirukoilijana ja suojelijana yksi monista eri Johannes-nimisistä pyhistä, viettää suojeluspyhänsä nimipäivää vain kerran vuodessa. Nimipäivä on vain sinä päivänä, jolloin muistellaan '''omaa''' [[Taivaallinen suojelija|taivaallista suojelijaa]], ei muiden Johannes-nimisten pyhien muistelupäivänä. Ortodoksisen perinteen mukaan nimipäivänä ei juhlita protestanttisen tavan mukaisesti kyseisen etunimen omistajaa, vaan muistellaan omaa pyhää ja taivaallista suojelijaa ja esirukoilijaa.
  
 
Näin ollen esim. tämän tekstin kirjoittajan, Hannun nimipäivä on omaa syntymäpäivää, nimenantoa ja kastetta lähinnä oleva [[apostoli]] ja [[evankelista]] [[Johannes Teologi]]n muistelupäivä.
 
Näin ollen esim. tämän tekstin kirjoittajan, Hannun nimipäivä on omaa syntymäpäivää, nimenantoa ja kastetta lähinnä oleva [[apostoli]] ja [[evankelista]] [[Johannes Teologi]]n muistelupäivä.
Rivi 50: Rivi 50:
  
 
* [[Pyhien arvonimiä]]
 
* [[Pyhien arvonimiä]]
 +
 +
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''
  
 
[[Luokka:Arvonimet]]
 
[[Luokka:Arvonimet]]
 
[[Luokka:Pyhät]]
 
[[Luokka:Pyhät]]

Nykyinen versio 5. huhtikuuta 2009 kello 18.55

Pyhä-sanaa käytetään ortodoksisessa kirkossa nimityksenä henkilöstä, jonka paikalliskirkon tai patriarkaatin Pyhä Synodi on kanonisoinut eli julistanut virallisesti pyhäksi. (Vrt. Agia, Agios, Svjato, Sant, Santa, Sankt, St.)

Pyhä, sen lisäksi, että se on Jumalasta ja hänen ominaisuudestaan käytettävä määrite, se on myös ortodoksisessa kirkossa määrite ihmisestä, joka elää Hänen tahtonsa mukaisesti.

Pyhä / pyhyys Raamatussa

Vanhassa testamentissa pyhyyteen liittyi seuraavia asioita:

  • yliluonnollinen voima (2.Moos. 29:37),
  • vaarallisuus (1. Sam.6:19-20 ja 1.Sam 6:6-7),
  • suuruus (Hes. 38:23),
  • ylevyys (Jes. 6:1-5),
  • oikeudenmukaisuus (Jes. 5:16) ja
  • puhtaus (Hab. 1:13).

Vanhassa testamentissa ihminen voi ottaa vastaan pyhyyden Herralta (3.Moos. 21:6).

Uudessa testamentissa Jeesusta kutsutaan pyhäksi (Joh. 6:69), sillä Jumala toteutti hänen kauttaan pelastustyönsä. Samoin Uudessa testamentissa kutsutaan pyhiksi ihmisiä, jotka kuuluvat Jumalalle (Joh. 17:17, 19). Siksi ortodoksisessa liturgiassa pappi lausuu: "Pyhät pyhille" liturgiassa pyhän leivän eli karitsan kohottamisen yhteydessä.

Pyhyyden perusteita

Pyhäksi julistamisen eli kanonisoinnin perusteina voivat olla mm. marttyyrikuolema, elämän esimerkillisyys ja pyhyys sekä elämän aikana tai sen jälkeen tapahtuneet ihmeteot.

Ortodoksinen kirkko käyttää pyhistä myös erilaisia heidän elämäänsä tai toimintaansa kuvaavia nimityksiä, kuten esim.

Pyhä ~ pyhimys

Läntisessä roomalaiskatolisessa kirkossa ja ainakin osassa protestanttisia kirkkoja käytetään suomen kielessä sanasta pyhä myös synonyymia pyhimys, jota muotoa ei siis käytetä ortodoksisessa kirkossa.

Suomessa on ollut tapana myös suomentaa joittenkin pyhien nimiä. Protestanttisessa käytännössä mm. pyhästä Georgios Voittajasta on tehty ortodoksiseen kielenkäyttöön huonosti sopiva pyhä Yrjö tai jopa pyhä Yrjänä.

Ortodoksinen kalenteri ja nimipäivä

Kirkkovuoden jokaiselle päivälle suuria liikkumattomia juhlia lukuun ottamatta on ortodoksisessa kalenterissa nimetty kyseisen päivän pyhä tai useampi pyhä. Kyseisenä päivänä muistellaan tätä tai näitä pyhiä ihmisiä kirkon kanonisoimina hurskaina kilvoittelijoina ja esimerkkeinä meille muille ihmisille.

Ortodoksisen henkilön ns. nimipäivä on perinteemme mukaisesti vain se päivä, jolloin muistellaan kyseisen henkilön omaan nimeen liittyvää pyhää. Näin esim. Hannu, jolla voi olla kasteen yhteydessä nimettynä taivaallisena esirukoilijana ja suojelijana yksi monista eri Johannes-nimisistä pyhistä, viettää suojeluspyhänsä nimipäivää vain kerran vuodessa. Nimipäivä on vain sinä päivänä, jolloin muistellaan omaa taivaallista suojelijaa, ei muiden Johannes-nimisten pyhien muistelupäivänä. Ortodoksisen perinteen mukaan nimipäivänä ei juhlita protestanttisen tavan mukaisesti kyseisen etunimen omistajaa, vaan muistellaan omaa pyhää ja taivaallista suojelijaa ja esirukoilijaa.

Näin ollen esim. tämän tekstin kirjoittajan, Hannun nimipäivä on omaa syntymäpäivää, nimenantoa ja kastetta lähinnä oleva apostoli ja evankelista Johannes Teologin muistelupäivä.

Pyhien elämäkertoja

Ortodoksi.net-sivustolla on lyhyitä elämäkerta-artikkeleita useita pyhistä

Katso myös

Hannu Pyykkönen