Ensimmäinen rukous (NV)
Kohteesta Ortodoksi.net
Rukoukset järvellä
Ensimmäinen rukous
1 (I)
- Kuka alati katselee minua kaikkien taivaan tähtien ja kaikkien maanpäällisten luontokappaleiden kautta?
- Peittäkää silmänne, tähdet ja luontokappaleet; älkää katsoko minun alastomuuttani. Häpeä polttaa minua kylliksi omien silmieni kautta.
- Mitä teille on nähtävää? Elämän puu, joka on alennettu tielle itseään ja toisia pistäväksi piikiksi? Mitä muuta kuin taivaallinen liekki upotettuna mutaan, jossa se ei anna valoa eikä sammu?
- Kyntäjät, ei se ole teidän kynnöllänne, jolla on väliä, vaan Herralla, joka katselee.
- Laulajat, ei se ole teidän laulullanne, jolla on väliä, vaan Herralla, joka kuuntelee.
- Nukkujat, ei se ole teidän unellanne, jolla on väliä, vaan Herralla, joka valvoo.
- Ei järveä ympäröivillä kivien vähävetisillä lätäköillä ole väliä vaan itse järvellä.
- Mitä muuta on kaikki ihmisaika kuin aalto, joka kosteuttaa polttavan hiekan rannalla ja sen jälkeen katuu, että lähti järvestä, koska on kuivunut?
- Oi tähdet ja luontokappaleet, älkää katsoko minua vaan Herraa, jolla on silmät. Hän yksin näkee. Katsokaa Häneen ja näette itsenne kotimaassanne.
- Mitä näette, kun katsotte minua? Kuvan pakolaisuudestanne? Peilin hetkellisestä ohikiitävyydestänne?
- Oi Herra, kultaisilla serafeilla kirjottu kaunis peitteeni, laskeudu kasvoilleni kuin huntu lesken kasvojen ylle ja kerää kyyneleeni, joissa kaikkien Sinun luotujesi suru kuohuu.
- Oi Herra, minun kauneuteni, vieraile luonani, jotten häpeäisi alastomuuttani – etteivät ne monet minuun lankeavat janoiset katseet palaisi kotiin janoisina.