Evakko-Kristus
Ortodoksi.netista
Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni
(valokuva Petter Martiskainen)
Painokuva on myynnissä Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa
Jatkosodan aikaan Suomen ortodoksisen kirkon papisto toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, tšasounat ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. Ikonien tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti ortodoksien päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta (PSHV) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Herman (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion Pyhän Nikolaoksen kirkon alttarihuoneesta.
Ikonissa Kristus on kuvattu perinteen mukaan frontaalisesti puolivartalokuvassa. Kyseinen kuvatyyppi on nimeltään Kristus Kaikkivaltias, joka tunnetaan jo 400-luvun lopun ja 500-luvun seinämaalauksista ja mosaiikeista. Vanhin säilynyt Kristus Kaikkivaltias -ikoni on 500-luvun alusta ja se sijaitsee Siinailla Pyhän Katariinan luostarissa. Ikonityypin tunnusomaisena piirteenä ovat Kristuksen siunausasentoon kohotettu oikea käsi ja evankeliumikirja vasemmassa kädessä. Hänen vaatetuksensa seuraa niin ikään vanhaa ikonografiaa: kitoni eli alusviitta on punainen ja himation eli päällysviitta sininen.
Tyylillisesti ikoni edustaa ns. akateemista ikonimaalausta, joka on tunnusomaisin Suomen viime vuosisatojen kirkkojen ikoneille. Nimitys viittaa taideakatemioiden antamaan taideopetukseen ja esikuviin. Esimerkiksi Valamon luostarin ikoniateljeessa maalattiin Pietarin taideakatemian tapaan akateemisen ikonimaalauksen ihanteita seuraten.
Perinteisesti ikonissa on aina kirjoitettu ketä tai mitä se esittää. Tästä syystä Kristuksen ikoniin on merkitty hänen monogramminsa, joka muodostuu kreikankielisistä sanoista ”Jeesus Kristus”. Sädekehässä on ainoastaan Kristuksen ikoneihin kuvattu ristiaihe ja kirjaimet omega, omikron ja nii, joilla on ilmaistu Jumalan nimi Vanhan testamentin ilmoituksen mukaisesti (2.Moos.3:14).
Ikonin kirjaimet paljastavat maalauksen alkuperän slaavilaiseksi. Alkuperäisessä malli-ikonissa myös evankeliumikirjan teksti oli slaavinkielinen, mutta painetussa ikonissa kirjoitus on suomeksi. Alkuperäistä ikonin tekstiä ei toki päällemaalattu, vaan painotyön yhteydessä siihen sijoitettiin suomenkielinen teksti.
Ikonien painatus tehtiin helsinkiläisessä Tilgmann Oy:ssä. Kartonkisia Vapahtajan ikoneita tilattiin kahta kokoa, joista pienempi oli n. 22 cm x 27 cm ja suurempi hieman alkuperäistä ikonia (71 cm x 57 cm) pienempi. Koot määräytyivät ilmeisesti käyttötarkoituksen mukaan siten, että pienempi oli tarkoitettu kotien yksityiskäyttöön ja suurempi jumalanpalveluskäyttöön. Painotyö ei kuitenkaan ehtinyt valmistua ennen sodan loppumista vuonna 1944. Ikonien tarve oli kuitenkin entistä suurempi sodanjälkeisessä Suomessa menetetyn alueen evakkojen keskuudessa. Tästä Kristuksen lempeäilmeisestä kuvasta tuli rakas ikoni siirtolaisten keskuudessa ja sillä oli keskeinen sija ortodoksien kodeissa uusilla asuinseuduilla eri puolilla Suomea. Kansan suussa ikoni sai nimen ”Evakko-Kristus”.
Katariina Husso
(Katso koko katedraalin sisäosa 360-kuvana)
(kuvat © Pyykkönen)
Alkuperäisen "Evakko-Kristus" -ikonin Raamatun slaavinkielinen teksti, joka on suomennettuna "Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn [ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.]” (Matt. 11:27–28, hakasuluissa oleva ei näy ikonissa).
Evakkoikonin juhlatekstit
Tropari, 2. säv.
Sinun siunaavan kuvasi suojaan me riennämme, oi Valtias | ja ylistämme Sinua, Kristus Lohduttaja, | sillä Sinä tulit avuksemme muukalaisuutemme evakkomatkalla | ja kuljit kanssamme kaikissa koetuksissa. | Laupeudestasi ja hyvyydestäsi kertoen me laulamme: | Kyynelin kylvettyyn maahan Sinä, Kristus Vapahtajamme, | | kasvatit pyhän uskon puhtaan hedelmän.
Kontakki, 3. säv.
Tänään lohduttajamme ja elämän myrskyn tyynnyttäjä Jeesus Kristus | on luonamme enkelien näkymättömästi häntä saattaessa. | Pyhien joukko iloitsee kanssamme, | sillä murheen sijaan Kaikkivaltias antoi meille lupausten ihanan maan | | ja käskyn rakastaa toisiamme.
De evakuerades ikon ”Kristus den Allsmäktige”
Troparion, ton 2
Din välsignande bild är vår tillflykt, Härskare. Dig, Kristus, vår tröstare, prisar vi. Du kom till vår
hjälp när vi tvingades lämna vår hembygd och blev främlingar. Du vandrade med oss när vi
prövades. Om din nåd och godhet vill vi sjunga, ty den jord som besåddes med tårar har du,
Kristus, vår Frälsare, låtit bära den heliga trons rena frukt.
Kontakion, ton 3
Han som stillar livets stormar, Jesus Kristus, vår tröstare, är nu med oss, osynligt åtföljd av änglar.
De heligas skara delar vår glädje, ty i sorgens ställe har den Allsmäktige gett oss löftenas ljuvliga
land och budet att älska varandra.
(Översatta av Carola Envall och Mikael Sundkvist)
Christ of Evacuation (Pantokrator) Icon
Troparion, 2 tone
We hasten to the shelter of Your icon of blessing, O Master, | and glorify You, Christ our Comforter. | Through the long journey of wandering as strangers, | You walk with us, steadfast in every trial. | Proclaiming Your mercy and goodness, we sing: | From fields watered with tears, O Christ our Savior, | You have brought forth the pure harvest of holy faith.
Kontakion, 3 tone
Today, our great Comforter and Peace in the storms of life, Jesus Christ, | is present among us, invisibly accompanied by angels. | The host of saints rejoices with us, | for instead of sorrow, the Almighty has granted us the promised land | and the command to love one another.
Ehdotus troparista ja kontakista
Suomenkieliset Evakko-Kristus ikonin tropari ja kontakki on laadittu pyynnöstä. Tässä yhteydessä syntyivät myös ruotsin- ja englanninkieliset käännökset. Lisäksi tekstit voisi käännättää kolttasaameksi ja Karjalan kielelle.
Monikielisyys voisi olla perusteltua, sillä evakkomatka kosketti monia ja pitää sisällään myös laajemman pakolaisuuden teeman. Erikielisinä versioina saataisiin saman tien viralliset tekstit näillä kielillä kirkolliseen ja yksityiseen käyttöön. Tämä olisi hieno kädenojennus, mutta samalla myös kulttuuriteko.
Tekstien laulettavuus on tarkistettu. Tekstien oikeudet siirtyvät kirkolle, mikäli ne hyväksytään viralliseen käyttöön.
Tekstien teemat
Tropari alkaa kuvauksella siunaamisesta. Ikonissa Kristus siunaa sen eteen rientävää anojaa. Herran luo tulevat ylistävät Kristusta, Lohduttajaa, joka kulki muukalaisuuteen ja evakkomatkaan joutuneiden kanssa auttaakseen heitä kaikessa.
Tekstissä mainitaan sekä evakkomatka että muukalaisuus, joka liittää raskaan koettelemuksen kaikkien ja kaikkina aikoina pakolaisuuteen joutuneiden kohtaloon. Veisussa samaistutaan muukalaisuuden matkalle joutuneiden kokemuksiin. Kokemukset ovat ”meidän” eli yhteisesti jaettuja, sillä kirkko on yhtä. Lisäksi muukalaisuuden teema muistuttaa, että olemme muukalaisia tässä maailmassa.
Ikonin luo rientäminen ja Kristuksen siunattu apu koetuksissa muistuttaa, että Evakko-Kristus ikonin kautta Herra toi lohdutuksen kansalleen. Matkaan joutuneet itse todistavat ja ovat todisteita tästä. Kyynelin kylvetty kantoi hyvää hedelmää Kristuksen yhteydessä. Pyhä usko viittaa ortodoksiseen uskoon ja kirkkoon. Veisun loppusäkeissä yhdistyvät paradoksaalisesti matkaan lähteneiden kiitos ja laulu, kyyneleet ja pyhä usko, ja lopulta ylistystä kyynelin laulavan kansan uskon ikuinen ja pysyvä hedelmä.
Kontakin alun “tänään” viittaa juhlapäivään, mutta myös jokaiseen elämän päivään. Herra on aina omiensa kanssa kaikissa elämänvaiheissa ja koetuksissa.
Tekstissä Herra saapuu enkelien näkymättömästi saattamana. Pyhien joukko iloitsee avun löytäneiden kanssa. Tämä korostaa kirkon ykseyttä ja ikuisuuteen ulottuvaa laajuutta.
Herra itse tyynnyttää elämän koetusten myrskyn, johon matkaan lähteneet joutuivat, ja ne myrskyt, joihin me joudumme. Taivas iloitsee, sillä kotiseutunsa menettäneet saivat rakkauden käskyn, joka johdattaa taivaan ikuiseen maahan, jota ei voi kukaan tai mikään ottaa pois. Käsky viittaa ikonissa olevaan evankeliumitekstiin ja on kutsu myös tuleville sukupolville.
Teksti on kirjoitettu niin, että se tuo esiin evakkomatkaan lähteneiden kokemuksen, mutta on samastuttava myös muille. Jokainen on kutsuttu matkaan muukalaisena tälle maailmalle, yhdessä Kristuksen kanssa, kohti taivasten valtakuntaa rakkauden käskyä seuraten. Ikoni ja teksti muistuttaa kaikille Herran huolenpidosta elämän matkan koetuksissa ja tulevasta ikuisesta ilosta.
(Troparin ja kontakin tekstit ja selitykset piispainkokouksen päätöksestä: 7.4.2025 / § 22)