Miksi ortodoksit kutsuvat pappia isäksi?
Ortodoksi.netista
Miksi ortodoksit kutsuvat pappia isäksi?
(kuva: ON)
Yksi yleisimmistä kysymyksistä, jonka protestanttisesta tai ei-tunnustuksellisesta taustasta tulevat esittävät ortodoksiseen kirkkoon tullessaan, on: "Miksi kutsutte pappia isäksi?" Kysymys on aiheellinen ja se osoittaa halua ymmärtää ortodoksisen kirkon opetuksia ja perinnettä. Vastaus kysymykseen löytyy Raamatun sanoista, kirkon varhaisesta historiasta, liturgisesta elämästä ja hengellisestä kokemuksesta.
Jeesuksen sanat ja niiden oikea ymmärtäminen
Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus sanoo:
"Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa." (Matt.23:9)
Tämä jae nostetaan usein esiin, kun pohditaan nimityksen ”isä” käyttöä papista. On tärkeää ymmärtää, että Jeesus ei esittänyt yleiskieltoja vaan varoitti väärästä hengellisestä vallankäytöstä. Antiokian kirkon pappi, isä Richard Ballew kirjoittaa eräässä artikkelissaan, että Jeesuksen sanat olivat suunnattu niille, jotka käyttivät asemaansa väärin rakentaakseen seuraajia omien mielipiteidensä ympärille.
Pyhä Hieronymus ja Pyhä Johannes Krysostomos opettavat, että Jumala on Isä korkeimmassa merkityksessä, mutta tätä ei tule ymmärtää niin, että kaikki muu isyyden kieltäminen olisi oikein. Hengellinen isyys, joka tapahtuu Jumalan tahdon mukaisesti ja yhteydessä Kristukseen, on oikeutettua ja tarpeellista.
Apostoli Paavali hengellisenä isänä
Ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille apostoli Paavali kirjoittaa:
"Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi." (1.Kor.4:15)
Paavali, joka kohtasi Kristuksen henkilökohtaisesti ja sai tehtävän viedä evankeliumi pakanoille, ei rikkonut Jeesuksen opetusta. Hän ymmärsi, että todellinen hengellinen isyys tarkoittaa sielun synnyttämistä Kristukseen. Tämä on juuri sitä, mitä ortodoksinen pappi tekee: hän johtaa ihmisiä Kristuksen yhteyteen, kastaa heidät, rukoilee heidän puolestaan ja ohjaa heitä kohti pelastusta.
Termin tausta ja perinne
Sanana pappi juontuu kreikan sanasta presvyteros (’vanhempi’), mutta ortodoksisessa ja laajasti myös katolisessa perinteessä pappeja kutsutaan isäksi, koska he toimivat seurakunnan hengellisinä kasvattajina. Arvonimi ei ole vain muodollinen, vaan se ilmaisee hengellistä todellisuutta ja läheistä suhdetta seurakuntaan.
Jo varhaiskirkon aikoina hengellisiä johtajia kutsuttiin arvonimellä abba (hepr. “isä”), mikä näkyy edelleen luostariperinteessä. Nimitys laajeni koskemaan myös piispoja ja pappeja, jotka elävät ja palvelevat yhteisöään hengellisessä vastuussa ja rakkaudessa.
Pappi hengellisenä isänä
Ortodoksisessa kirkossa papin tehtävä ei rajoitu pelkästään liturgiseen palvelukseen. Pappi on koko yhteisön hengellinen isä, joka:
- julistaa evankeliumia
- jakaa sakramentteja
- rukoilee opetettaviensa ja kaatsettaviensa puolesta
- neuvoo, ohjaa ja lohduttaa
- toimii Kristuksen edustajana yhteisössä
Ilman pappia ei ole sakramentteja — ei ehtoollista, ei synninpäästöä, eikä monia muitakaan sakramentteja. Pappi toimii aina kanonisen piispan alaisuudessa, ja juuri tämä yhteys takaa kirkon täyden läsnäolon missä tahansa. Tämä on ollut käytäntö kirkossa alusta lähtien.
Käytäntö, kulttuuri ja kunnioitus
(kuva: ON)
Pappeja kutsutaan siis siksi nimellä “isä” ei muodollisuuden vaan hengellisen kunnioituksen ja läheisyyden vuoksi. Kuten kotona isä huolehtii lapsistaan, samoin pappi huolehtii seurakunnastaan. Termi ilmaisee, että kyse on enemmän kuin viranhoidosta – kyse on suhteesta, vastuusta ja rakkaudesta.
Monille protestanteille tämä voi tuntua vieraalta, mutta ortodoksinen kirkko seuraa tässä varhaiskirkon ja apostolien esimerkkiä. Hengellisen isyyden jatkuvuus on osa kirkon ortodoksista identiteettiä.
Rukous papiston puolesta
Papin kutsumus on raskas mutta siunattu. Hänen tehtävänsä on johdattaa ihmisiä Jumalan yhteyteen. Siksi seurakuntalaisia kehotetaan rukoilemaan papiston puolesta – ei vain viran, vaan ennen kaikkea heidän hengellisen työnsä ja sydämensä puolesta.
"Ilman isää ei ole elämää. Ilman hengellistä isää ei ole kasvua Kristuksessa."
Yhteenveto: Miksi pappia kutsutaan isäksi?
| Sanahistoria | Sana “pappi” ja “abba” viittaavat hengelliseen isyyteen. |
| Raamatullinen tausta | Jeesus varoitti väärästä vallankäytöstä, ei aidosta hengellisestä isyydestä. |
| Apostolinen esimerkki | Paavali kutsui itseään hengelliseksi isäksi seurakunnilleen. |
| Hengellinen rooli | Pappi kastaa, kasvattaa ja varjelee hengellisiä lapsiaan. |
| Perinne ja käytäntö | Kirkko on säilyttänyt nimityksen isä osana elävää uskonelämää. |
| Kunnioitus ja suhde | Nimitys ilmaisee papin ja seurakunnan välistä luottamusta ja kunnioitusta. |
Katso myös