Toiminnot

Pyhän Aleksanteri Syväriläisen koulukunta (väitöskirja)

Kohteesta Ortodoksi.net

Väitöskirjan kansi
Irina Karvonen: Pyhän Aleksanteri Syväriläisen koulukunta
- 1500-luvun luostarihistoriaa vai 1800-luvun venäläiskansallista tulkintaa?
ISBN 978-952-61-1131-5 (nid.)
Julkaisija: Itä-Suomen yliopisto
Julkaisuajankohta: 14.6.2013
Sivumäärä: 184 sivua
Koko: 250 mm x 178 mm
Sidos: nidottu / pehmytkantinen

Publications of the University of Eastern Finland
Dissertations in Education, Humanities and Theology, Nr. 44

Takakannen esittelyteksti:

Tutkimuksessa tarkastellaan Karjalan pyhittäjän Aleksanteri Syväriläisen nimeen yhdistettyjen "oppilaiden" kulttitradition muotoutumista ja muuttumista 1500-luvulta vuoteen 1917. Erityisesti 1800-luvulla Venäjän kirkkopoliittiset ja valtiolliset intressit vaikuttivat Syvärin "koulukunnan" muotoutumisesta luotuun kuvaan, joka haluttiin nähdä osana ei niinkään karjalaista vaan alkuperäistä venäläistä hagiografista perinnettä.

SISÄLLYSLUETTELO

  • ABSTARACT
  • TIIVISTELMÄ
  • ESIPUHE
  • 1 JOHDANTO
    • 1.1 Pyhän Aleksanteri Syväriläisen "koulukunnan" muotoutuminen Aunuksen hiippakunnan perustamisvaiheessa
    • 1.2 Tutkimustehtävä, metodi ja rajaukset
    • 1.3 Tutkimuksen lähteet
    • 1.4 Aiempi tutkimus
    • 1.5 Tutkimuksen rakenne
  • 2 PYHÄN ALEKSANTERI SYVÄRILÄISEN ELÄMÄKERRAN MUKAISET OPPILAAT MUUTTUVAN TRADITION VALOSSA — ELÄMÄKERRAN KOLME ERI REDAKTIOTA
    • 2.1 Koulukunnan tradition alkulähteellä: 1500-luvun käsikirjoitus (I)
      • 2.1.1 Alussa oli pyhän Aleksanteri Syväriläisen elämäkerta
        • 2.1.1.1 Aleksanterin lapsuus ja nuoruus
        • 2.11.2 Syventyminen kilvoitteluun
        • 2.1.1.3 Oma luostari
      • 2.1.2 Ihmekertomukset
        • 2.1.2.1 Danielin näky
        • 2.1.2.2 Aleksanterin elämän aikana tapahtuneet ihmeet
        • 2.1.2.3 Pyhittäjä Aleksanterin kuolema ja kuoleman jälkeen tapahtuneet ihmeet
      • 2.1.3 Elämäkerran loppusanat
      • 2.1.4 1500-luvun käsikirjoitukseen perustuvat tulokset: 20 Aleksanterin oppilasta
    • 2.2 1800-luvun Valamolainen käsikirjoitus (II) muokkaa traditiota
      • 2.2.1 Valamolaisen käsikirjoituksen tunnusmerkit muuttavat sen ajoitusta
      • 2.2.2 Slaavinkielinen elämäkerran teksti
      • 2.2.3 Valamolainen käsikirjoitus laajentaa oppilaiden määrä 23:een
    • 2..3 Vuonna 1905 painetussa elämäkerran versiossa (III) syväriläinen traditio saa lopullisen muotonsa
      • 2.3.1 Aleksanterin elämänvaiheiden kuvaus noudattaa tuttua kaavaa
      • 2.3.2 Luostarikirkkojen rakentamiseen liittyvät tapaukset
      • 2.3.3 Ihmekertomukset
        • 2.3.3.1 Aleksanterin elämän aikana tapahtuneet ihmeet
        • 2.3.3.2 Aleksanterin kuoleman jälkeen tapahtuneet ihmeet
        • 2.3.3.3 Aleksanterin pyhäinjäännösten löytämisen jälkeen tapahtuneet ihmeet
      • 2.3.4 Syväriläinen traditio ei tunne valamolaisia lisäyksiä
    • 2.4 Analysoitujen redaktioiden perusteella löydetyt oppilaat
  • 3 SYVÄRIN KOULUKUNTA VENÄLÄISESSÄ HAGIOGRAFISESSA KIRJALLISUUDESSA. KEITÄ PIDETÄÄN PYHÄN ALEKSANTERI SYVÄRILÄISEN OPPILAINA?
    • 3.1 Kirkkokalentereissa esiintyvät oppilaiden nimet
    • 3.1.1 Karjalan omat pyhät
      • 3.1.2 Aleksanteri Syväriläisen oppilaat moskovalaisessa traditiossa
    • 3.2 Aleksanteri Syväriläisen oppilaat 1900-luvun venäläisissä pyhien elämäkertakokoelmissa
      • 3.2.1 Aleksanteri Syväriläisen oppilaat nykyisessä hagiografiassa: vallankumouksen jälkeiset 70 vuotta eivät muuttaneet jo olemassa olevaa traditiota
      • 3.2.2 Paluu juurille: 1900-luvun alkuvuosien elämäkertakirjallisuus Aleksanteri Syväriläisen oppilaista
    • 3.3 Aleksanteri Syväriläisen oppilaat 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjallisuudessa
      • 3.3.1 Aunukselainen paterikon
      • 3.3.2 Solovetskilainen paterikon
    • 3.4 Syväriläiseen traditioon yhdistetyt pyhittäjät — yhteenveto
  • 4 PYHÄN ALEKSANTERI SYVÄRILÄISEN OPPILAIDEN IDENTIFIOINTI KIRKOLLIS-POLIITTISTA TAUSTAA VASTEN
    • 4.1 Aleksanterin aikalaiset ja Syvärin luostarin munkit
      • 4.1.1 Aleksanterin sukulaiset
      • 4.1.2 Luostarin munkit ja pyhiinvaeltajat
        • 4.1.2.1 Munkit Feodor, Tiihon ja Savvati
        • 4.1.2.2 Luostarin taloudenhoitajat Roman ja Arseni
        • 4.1.2.3 Pyhiinvaeltajat, Aleksanterin rippilapset Grigori, Daniel ja Bogdan Korjukov
        • 4.1.2.4 Munkki Antoni ja pappismunkit Leonti, Irodion, Jesaja ja Nikodim
      • 4.1.3 Syvärin luostarin historian kannalta tärkeät henkilöt
        • 4.1.3.1 Arkkipiispa Makari
        • 4.1.3.2 Pyhän Aleksanteri Syväriläisen elämäkerran kirjoittaja Irodion
    • 4.2 Syvärin traditioon liitetyt henkilöt
      • 4.2.1 Gennadi ja Feodor
      • 4.2.2 Makari Oredezilainen vai Makari Roomalainen
      • 4.2.3 Feodorit Kuolalainen
      • 4.2.4 Metropoliitta Filip ja Joona Šamin
    • 4.3 Henkilöiden identifioinnista nousevat johtopäätökset
  • 5 AUNUKSEN HIIPPAKUNNAN KIRKOLLIS-POLIITTINEN TILANNE, SEN VAIKUTUS SYVÄRIN KOULUKUNNAN KEHKEYTYMISEEN JA HIIPPAKUNNAN VALISTUSTOIMINNAN KANNALTA TÄRKEÄT HENKILÖT
    • 5.1 Mikä on Aunuksen alueen luostareiden elpymisilmiön takana?
    • 5.2 Syvärin luostari ja Karjalan pyhittäjät
    • 5.3 Andrei Zavalisinista Adrian Ondrusovalaiseksi
    • 5.4 Oliko oppilas Afanasi Säntämän luostarin perustaja?
    • 5.5 Vanhus Nikifor ja Vasojärven luostari
    • 5.6 Ignati ja Feodor - pyhän Aleksanterin aikalaiset?
    • 5.7 Dionisi Ostrovilainen, Kornili Ostrovilainen, Leonid Ostrovilainen ja Ferapont Ostrovilainen
    • 5.8. Gennadi Vasojärveläinen
    • 5.9 Äänisen alueen pyhittäjät
      • 5.9.1. Joasaf Masjärveläinen
      • 5.9.2. Kassian Solomannilainen
      • 5.9.3. Joona Jaasjärveläinen
    • 5.10 Yhteenveto
  • 6 TUTKIMUSTULOKSET — SYVÄRIN KOULUKUNNAN ARVIOINTI
  • 7 EKSKURSSI
    • Pyhän Aleksanteri Syväriläisen oppilaiden kunnioituksesta Suomessa
  • 8 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
    • 8.1 Lähteet
      • 8.1.1 Pyhän Aleksanteri Syväriläisen elämäkerran redaktiot
        • 8.1.1.1 Painetut laitokset
        • 8.1.1.2 Painamaton käsikirjoitus
      • 8.1.2 Vertailumateriaalina käytetyt lähteet
        • 8.1.2.1 Hagiografiakirjallisuus
        • 8.1.2.2 Painetut kalenterit
        • 8.1.2.3 Nettikalenterit
      • 8.1.3 Historialliset dokumentit
        • 8.1.3.1 Painetut
        • 8.1.3.2 Painamattomat
    • 8.2 Kirjallisuus
  • РЕЗЮМЕ
  • LIITTEET