Ristin ylentäminen – 14. syyskuuta

Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin ylentäminen
(kuva © munkki Stefanos)

Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin ylentäminen – 14. syyskuuta

Tropari:

”Pelasta, Herra, sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi, anna kirkollesi voitto vihollisista, ja suojele ristilläsi sinun valtakuntaasi.”

Juhlan vietto

Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin ylentämisen juhlaa vietetään vuosittain 14. syyskuuta. Se on yksi kirkkovuoden kahdestatoista suuresta juhlasta. Juhla palauttaa mieleemme pyhän ja eläväksitekevän Ristin löytymisen pyhän keisarinna Helenan toimesta sekä sen, että Risti on kirkon ja koko maailman suojelija ja pelastuksen väline.

Historiallinen tausta

Keisari Konstantinuksen 20. hallitusvuonna (326) hänen äitinsä, pyhä keisarinna Helena, matkusti Jerusalemiin etsimään Kristuksen hautaa ja Golgatan paikkaa. Uskovien säilyttämän perimätiedon avulla hän löysi Kunniallisen Ristin yhdessä kahden ryövärin ristien kanssa.

Jerusalemin patriarkka Makarios rukoili, että todellinen Risti saataisiin tunnistettua. Kun kuolemansairas nainen kosketti yhtä risteistä ja parani, Risti tunnistettiin Kristuksen ristiinnaulitsemisen välineeksi. Pyhä Helena, patriarkka Makarios ja suuri joukko kansaa kumarsivat tätä pyhää Ristiä. Patriarkka kohotti sen korkealle kansan nähtäväksi, ja väkijoukko vastasi huutaen: ”Herra armahda!”

Tästä sai alkunsa kirkollinen perinne, Ristin juhla ja sen ylentäminen, joka muistuttaa sekä Ristin löytymisestä että sen merkityksestä: häpeän välineestä tuli pelastuksen, kuoleman voittamisen ja ikuisen elämän lähde.

Ristin teologinen merkitys

Ristin juhla antaa kirkolle mahdollisuuden viettää Kristuksen ristin voittoa myös suuren viikon ulkopuolella. Risti osoittaa, että Jumalan viisaus ylittää maailman viisauden ja että Kristuksen kärsimyksessä piilee pelastuksen voima.

Risti on Kristuksen kirkolle valo, toivo ja voitto. Sen kautta koko luomakunta on lunastettu. Siksi Ristiä kutsutaan myös uudeksi elämän puuksi, joka ravitsee Kristukseen uskovia.

Juhlan ikoni

Juhlan ikonissa Jerusalemin patriarkka Makarios seisoo kirkossa kohottaen Ristiä kansan nähtäväksi. Hänen vierellään on diakoneja kynttilöiden kanssa. Ristin ympärillä seisovat pyhä Helena, papisto ja maallikot. Taustalla näkyy Pyhän Ylösnousemuksen kirkko Jerusalemissa, jonka keisari Konstantinus rakennutti pyhille paikoille.

Ikoni ei kuvaa vain historiallista tapahtumaa, vaan kirkon yhteistä uskoa siihen, että Risti on koko maailman voiton ja elämän lähde.

Juhlan liturginen vietto Suomessa

Suomen ortodoksisessa kirkossa juhlaa vietetään suuren juhlana. Edellisenä iltana toimitetaan suuri ehtoopalvelus, ja juhlapäivänä palveluksina ovat aamupalvelus ja liturgia, tavallisesti pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia.

Liturgian yhteydessä suoritetaan Ristin ylentäminen. Risti, jota ympäröi tuore basilika tai muu vihreä kasvillisuus, kannetaan saatossa ja asetetaan kirkon keskelle. Pappi seisoo ristin äärellä ja kohottaa sitä neljään ilmansuuntaan, muistuttaen Kristuksen ristinkuoleman yleismaailmallisesta merkityksestä. Kansan vastauksena kaikuu: ”Herra armahda.” Lopuksi uskovat tulevat kumartamaan Ristiä ja saavat mukaansa basilikaa tai muuta vihreää kasvia siunauksen merkiksi.

Raamatun lukukappaleet juhlapäivänä

• Ehtoopalveluksessa: 2. Moos. 15:22–16:1; Sananl. 3:11–18; Jes. 60:11–16
• Aamupalveluksessa: Joh. 12:28–36
• Liturgiassa: 1. Kor. 1:18–24; Joh. 19:6–11, 13–20, 25–28, 30–35

Näiden tekstien kautta kirkko julistaa, että Jumalan voima ja viisaus ilmenevät ristissä ja että Kristuksen kuolema on elämän lähde.

Ristin ylentäminen suomalaisessa perinteessä

Suomalaisissa seurakunnissa Ristin ylentäminen merkitsee siirtymistä kesän ajasta syksyn ja talven kilvoitukseen. Juhlan perinteinen kasvillisuus, basilika, ei aina kasva Suomessa, joten sen sijaan käytetään usein muuta vihreää oksaa tai yrttiä. Tämä muistuttaa siitä, että Kristuksen Risti kantaa elämää myös meidän maassamme ja kulttuurissamme.

Lähteitä ja lisälukemista

• Minea, syyskuun palvelukset, Ortodoksi.net (verkossa).