Petros Sasaki and Friends (kirja)

Japanista Suomeen – japanilainen kirja tuo Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin

Kirjan kansi

Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja vaikutti merkittävästi suomalaisen ikonimaalauksen uudistumiseen. Hänen työnsä näkyy monissa kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Japanissa vuonna 2025 julkaistu kirja kertoo hänen elämästään, ikoneistaan ja ystävistään kahdessa maassa. Samalla se palauttaa Suomeen katsottavaksi elämäntyön, jonka merkitystä ei aina tule ajatelleeksi tuttujen kirkkoseinien äärellä.

Suomesta kertova kirja Japanista

Japanissa maaliskuussa 2025 ilmestynyt Pecha ja ystävät (jap. ペーチャと仲間たち, Pēcha to nakama-tachi) on jo lähtökohdaltaan kiinnostava teos. Sen englanninkielinen rinnakkaisnimi on Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons. Japanilaisessa nimessä Sasakia kuvataan suomalaisen ikonimaalauksen isäksi kutsutuksi japanilaiseksi.

Osakan ortodoksisen seurakunnan julkaisema kirja on A4-kokoinen, 116-sivuinen nelivärinen teos, jonka tekstit ovat japaniksi ja englanniksi. Se on seurakuntayhteisössä syntynyt muisto- ja dokumenttijulkaisu, jonka taustalla ovat valokuvanäyttely sekä suomalaisten ja japanilaisten ystävien kokoamat muistot ja puheenvuorot. Julkaisijan esitteessä teosta kuvataan myös valokuvanäyttelyn dokumentaatioksi.

Kirjan nimi kertoo siten jotakin olennaista sen näkökulmasta. Sasakia ei esitellä vain yksittäisenä taiteilijana, vaan ihmisenä, jonka elämä ja työ yhdistivät ystäviä, seurakuntia ja kulttuureja. Kuvien rinnalla kulkevat niiden ihmisten muistot, jotka tunsivat hänet ja hänen työnsä.

Suomalaiselle lukijalle teos voi silti olla vaikeasti löydettävä. Julkaisijan esitteessä sitä tarjotaan tilattavaksi suoraan Osakan ortodoksisesta seurakunnasta, eikä käytettävissä olevista lähteistä ole voitu vahvistaa tavallista suomalaista kirjakauppajakelua tai suomenkielistä laitosta. Japanin CiNii-kirjastotietokanta ilmoittaa teokselle kaksi kirjastosijaintia. Tämä kertoo kuitenkin vain tietokantaan kirjatuista kokoelmista, ei kirjan painosmäärästä, kokonaislevikistä tai Suomessa olevien kappaleiden määrästä.

Kirjaa ei siis voi näiden tietojen perusteella varmasti nimetä pienipainoksiseksi harvinaisuudeksi. Suomessa vähän tunnettu ja tavanomaisia hankintareittejä vaikeammin tavoitettava julkaisu se kuitenkin vaikuttaa olevan. Tässä on jotakin puhuttelevaa: Japanissa on koottu kuvallinen kirja miehestä, jonka elämäntyön näkyvin osa sijaitsee Suomen ortodoksisissa kirkoissa.

Petros Sasaki – Japanista suomalaisen ikonimaalauksen uudistajaksi

Petros Iwao Sasaki syntyi vuonna 1939 Ōdatessa Akitan prefektuurissa Pohjois-Japanissa ortodoksiseen perheeseen. Hän opiskeli Tokion ortodoksisessa seminaarissa, työskenteli lähetystyössä Osakassa ja lähti vuonna 1964 Kreikkaan opiskelemaan ortodoksista teologiaa ja bysanttilaista ikonimaalausta.

Suomeen Sasaki saapui vuonna 1968. Keskeinen henkilö hänen suomalaisen elämänvaiheensa alkamisessa oli arkkipiispa Paavali, joka kutsui Ateenassa opiskelleen nuoren ikonimaalarin Suomeen aikana, jolloin jälleenrakennettu Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsi uusia ikoneja ja samalla syvempää yhteyttä perinteiseen ortodoksiseen kuvakieleen.

Sasaki asettui Kuopioon. Hänen vaikutuksensa ei kuitenkaan rajoittunut omiin maalauksiin, sillä hänestä tuli myös merkittävä opettaja. Hänen ympärilleen kasvoi erityisesti Kuopion ja Oulun seuduilla uusi ikonimaalarien sukupolvi, jonka oppilaat puolestaan opettivat uusia maalareita. Siksi Sasakin vaikutus näkyy Suomessa paljon laajemmin kuin pelkästään niissä ikoneissa, joissa on hänen oma siveltimenjälkensä.

Hänen taiteessaan kohtasivat bysanttilainen ja pohjoisvenäläinen ikoniperinne, japanilaisen kuvakulttuurin pelkistetty herkkyys sekä koptilaiset vaikutteet. Japanilaisen kirjan esittely vertaa hänen valoisaa värimaailmaansa Suomen kesäiseen kukkaniittyyn ja näkee hänen siveltimenkäytössään japanilaisen maalaustaiteen vaikutusta.

Sasaki omaksui tradition, työskenteli sen sisällä ja antoi sen samalla kulkea oman persoonallisuutensa ja kulttuuritaustansa kautta. Suomessa hänestä tuli yksi modernin ikonimaalauksen keskeisistä uudistajista ja opettajista.

Lintula – varhainen suurtyö ja viimeinen leposija

Jos Sasakin suomalaisesta elämäntyöstä nostetaan esiin kolme paikkaa, ensimmäinen on luontevasti Lintulan luostari. Sen Pyhän Kolminaisuuden kirkon ikonit kuuluivat hänen ensimmäisiin suuriin suomalaisiin töihinsä. Hän maalasi kirkon ikonostaasin suuret ikonit sekä yli yhdeksän neliömetrin kokoisen Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki-ikonin. Hänen töihinsä Lintulassa kuuluu myös pyhän Johannes Kronstadtilaisen ikoni.

Japanilaisessa kirjassa Lintula saa näkyvän sijan. Osakan seurakunnan verkkoesittelyssä nostetaan esiin rovasti Vesa Takalan kuvaama kaksitoistaosainen valokuvasarja, jossa seurataan suuren ikonin syntyä vaihe vaiheelta. Kuvat tuovat näkyviin valmiin teoksen taustalla olevan työn.

Samaa työvaihetta on dokumentoitu myös Suomessa. Lintulan luostari julkaisi vuonna 2023 teoksen Nuori mestari – Petros Sasakin Jumalansynnyttäjä Ennusmerkki ja ikonostaasi Lintulassa, jossa Vesa Takalan valokuvia täydentävät Kari Kotkavaaran tekstit. Julkaisun esittely kertoo havainnollisen yksityiskohdan: Sasaki maalasi suuren Ennusmerkki-ikonin ja muita Lintulan kirkon ikoneita yksiössään Kuopion Suokadulla. Aiheeseen liittyvä valokuvanäyttely oli esillä Suomen ortodoksisessa kirkkomuseo RIISAssa vuonna 2024.

Lintula on Sasakin elämässä myös paljon enemmän kuin hänen teostensa sijoituspaikka. Kun hän kuoli suuren viikon tiistaina 30. maaliskuuta 1999, hänet haudattiin Lintulan luostarin hautausmaalle. Luostariin liittyvät näin sekä hänen suomalaisen elämäntyönsä varhainen suurteos että hänen viimeinen leposijansa.

Mikkeli – ikoni osana yhteistä liturgiaa

Toinen erityisen kiinnostava paikka on Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko. Vuonna 1990 valmistuneessa uudistuksessa Sasaki maalasi alttarin suuren Kristus Kaikkivaltias -seinämaalauksen ja uuden ikonostaasin ikonit sekä suunnitteli ikonostaasin mallin. Mikkelin merkitys ei kuitenkaan rajoitu yksittäisiin teoksiin. Se kertoo myös siitä, miten hän ajatteli kirkkotilaa ja ikonia.

Mikkelin ikonostaasista tehtiin tarkoituksellisesti matala ja avoin. Sasaki ei halunnut korostaa sitä muurina, joka erottaa alttarin kirkkokansasta, vaan osana yhteisen liturgisen tilan muodostumista. Vuoden 1990 haastattelussa hän muisteli pohtineensa tällaisia kysymyksiä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin arkkipiispa Paavalin kanssa.

Mikkelissä konkretisoituu yksi Sasakin perinnön tärkeistä puolista: ikoni kuuluu rukoukseen, liturgiaan ja kirkkotilaan. Hänen työnsä äärellä huomio kiinnittyy siksi maalaustavan lisäksi siihen, miten kuvat palvelevat koko jumalanpalvelukseen kokoontunutta yhteisöä.

Kajaani – suuri viimeinen työ ja sen jatkajat

Kolmas paikka on Kajaani. Kristuksen kirkastumisen kirkosta tuli Sasakin elämäntyön vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hän maalasi kirkon ikoneita ja seinämaalauksia sekä suunnitteli ikonostaasin. Erityisesti alttarin ja solean kuvallinen kokonaisuus on vahvasti hänen työnsä leimaama.

Kirkon seinämaalaustyö alkoi vuonna 1988. Sasaki työskenteli sen parissa noin kymmenen vuoden ajan, ja hänen osuutensa keskittyi alttarialueeseen. Maalaukset on toteutettu kuivalle pinnalle al secco -tekniikalla, joten usein käytetty fresko-nimitys ei ole niiden kohdalla teknisesti täsmällinen.

Kajaani saa huomattavan paikan myös japanilaisessa kirjassa. Sen esittelyssä nostetaan erikseen esiin Kristuksen kirkastumisen kirkon maalaukset sekä Sasakin viimeiset elämänvaiheet. Osakan seurakunnan verkkosivulla Kajaanin kirkkoa esitellään hänen viimeisenä työnään.

Sasaki jatkoi Kajaanin maalauksia vielä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa. Hänen viimeiset siveltimenjälkensä löytyvät Johannes Kastajaa esittävästä maalauksesta. Hänen poikansa Simeon Sasaki on myöhemmin kuvannut suuren kirkkotyön merkitystä isälleen sanoen sen ikään kuin pitäneen hänet hengissä hänen viimeisinä kuukausinaan.

Koko kirkon nykyinen maalauskokonaisuus ei kuitenkaan ole Sasakin tekemä. Hänen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi kyproslainen Alkiviadis Kepolas avustajineen, ja kokonaisuus valmistui vuonna 2005. Kajaanin kirkossa näkyvät siten sekä Sasakin elämäntyön suuri loppuvaihe että toisten taiteilijoiden työ sen jatkamiseksi.

Lintula, Mikkeli ja Kajaani muodostavat lähes elämäkerrallisen kaaren. Lintulassa näkyy Suomeen asettuneen nuoren ikonimaalarin varhainen suurtyö, Mikkelissä hänen liturginen näkemyksensä saa selkeän muodon ja Kajaanissa hänen työnsä jatkuu viimeisiin elämänvaiheisiin saakka.

Ketkä suomalaiset ovat mukana japanilaisessa kirjassa?

Julkaisijan sisältöesittelyssä suomalaisista henkilöistä nimetään rovasti Vesa Takala ja taidehistorioitsija Katariina Husso. Heidän nimiinsä merkitty osuus käsittelee Petros Sasakin vaiheita ja tuotantoa Suomessa. Takalan merkitys on erityinen myös siksi, että hänen historialliset valokuvansa dokumentoivat Lintulan ikonien syntyä.

Kirjan kuvaamassa suomalaisessa elämäntarinassa keskeinen henkilö on lisäksi arkkipiispa Paavali. Sisältöesittelyssä mainitaan nimenomaisesti Sasakin tulo Suomeen ja kohtaaminen arkkipiispan kanssa. Paavali ei siis esiinny samalla tavalla puheenvuoron pitäjänä kuin Takala ja Husso, vaan Sasakin elämänvaiheisiin olennaisesti vaikuttaneena henkilönä.

Japanin puolelta muistonsa Sasakista kertoo muun muassa emeritusprofessori Makarii Masahisa Hirooka. Kirjassa käsitellään myös Sasakin oppilaita, ystäviä ja työtovereita, mutta julkinen sisältöesittely ei nimeä heitä kaikkia. Täydellinen henkilöluettelo edellyttäisi itse kirjan tarkastamista.

Takalan ja Husson mukanaolo tekee teoksesta suomalaiselle lukijalle erityisen kiinnostavan. Japanilainen julkaisu antaa tilaa myös suomalaisille hänen työnsä tuntijoille ja heidän näkemyksilleen siitä, miten Sasakin elämä ja työ täällä muotoutuivat.

Ikonien lisäksi kirkkolaulua ja muistojen säilyttämistä

Kirjan 116 sivulle mahtuu paljon. Se seuraa Sasakia lapsuudesta Ōdatessa Tokion seminaariin, Osakan lähetystyöhön ja Kreikkaan sekä sieltä Suomeen. Mukana ovat Lintulan ikonit, ylösnousemusaiheinen seinämaalaus, pyhän Japanin Nikolain ikoni, Sasakin suunnittelemat ristit ja hautaustoimituksiin liittyvät esineet, hänen oppilaansa sekä Kajaanin kirkkomaalaukset. Lisäksi kirjassa esitellään hänen ikonimaalaustapaansa.

Julkaisun sisältö ulottuu myös kirkkomusiikkiin. Esitteessä mainitaan Sasakia ja kirkkolaulua käsittelevä osuus sekä lahja Osakan seurakunnan kuorolle. Lahjan tarkempi luonne ei käy ilmi lyhyestä esittelystä, mutta aihe tuo näkyviin hänen yhteytensä seurakunnan jumalanpalveluselämään myös kuvataiteen ulkopuolella.

Kirjassa on lisäksi epitafionin eli Kristuksen hautakuvan restaurointia käsittelevä osuus. Näin teos dokumentoi myös kirkollisen esineistön säilyttämistä. Kuvien, muistojen ja puheenvuorojen rinnalla kulkee kysymys siitä, miten saatu perintö pidetään elävänä tuleville sukupolville.

Suomalaisen ikonimaalauksen elävä jatkumo

Petros Sasaki toi Suomeen mukanaan Japanin, Kreikan ja laajan ortodoksisen kuvaperinteen kokemuksen. Suomessa hän kohtasi arkkipiispa Paavalin, luostarit, seurakunnat, papiston ja vähitellen oman oppilasjoukkonsa. Hänen vaikutuksensa juurtui syvälle suomalaiseen ikonimaalaukseen.

Japanilaisen kirjan käyttämä luonnehdinta ”Suomen ikonimaalauksen isä” on kunnianosoitus hänen työlleen. Historiallisesti on kuitenkin täsmällisempää puhua suomalaisen ikonimaalauksen merkittävästä uudistajasta ja opettajasta: ortodoksinen ikoniperinne oli Suomessa olemassa kauan ennen häntä.

Sasakin tärkeä perintö on hänen omien teostensa lisäksi jatkumo. Hän opetti ihmisiä, jotka opettivat seuraavia. Hänen käsityksensä ikonista kirkon kuvana, rukouksen välineenä ja liturgisen tilan osana jäi elämään hänen jälkeensä. Hänen vaikutuksensa ulottuu siksi myös sellaisiin kirkkotiloihin ja ikoneihin, joissa ei ole hänen omaa siveltimenjälkeään.

Mistä kirjaa voi tiedustella?

Osakan ortodoksisen seurakunnan verkossa olevassa kirjaesitteessä teoksen hinnaksi ilmoitetaan 1 500 jeniä. Esitteen 200 jenin postimaksu koskee Japanin sisäisiä lähetyksiä. Kirjan tämänhetkinen saatavuus, toimitusmahdollisuus Suomeen sekä ulkomaan postikulut on siksi syytä tiedustella erikseen.

Julkaisijan ilmoittama tilaus- ja tiedusteluosoite on osaka.orthodox.church@gmail.com. Kirjasta on saatavilla myös englanninkielinen verkkoesite, jonka linkki löytyy lähdeluettelosta.

Japanista lähtenyt nuori mies matkusti Kreikan kautta Suomeen, asettui Kuopioon ja jätti työnsä jäljet Lintulaan, Mikkeliin, Kajaaniin ja moniin muihin suomalaisiin pyhäkköihin. Vuosikymmeniä myöhemmin hänen elämästään ja ystävistään koottiin Japanissa kirja. Teos ansaitsisi tulla paremmin tunnetuksi myös Suomessa, sillä huomattava osa sen kertomasta historiasta on samalla meidän omaa kirkollista ja kulttuurista perintöämme.

Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen

Lähteet ja tausta-aineisto

• Osaka Orthodox Church: Petya and Friends – englanninkielinen kirjaesite, sisältö ja tilausohjeet.
• Osaka Orthodox Church: Pecha ja ystävät – japaninkielinen kirjaesite.
• Osaka Orthodox Church: Sasaki Pecha and Friends – valokuvia sekä Lintulan ja Kajaanin aineistoa.
• CiNii Research: Pecha ja ystävät / Petros Sasaki and Friends – bibliografiset tiedot ja tietokantaan kirjatut kirjastosijainnit.
• Pikku-Bysantti: Nuori mestari – Vesa Takalan ja Kari Kotkavaaran Lintula-aiheisen julkaisun esittely.
• Ortodoksi.net: Petros Sasaki – elämä, tuotanto ja työ Suomessa.
• Ortodoksi.net: Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990).
• Ortodoksi.net: Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa – Petros Sasakin suurtyö.
• Yle: 17 vuotta ja kaksi taiteilijaa – Kajaanin ortodoksikirkko on taideharvinaisuus: ”Mykistävä ja upea”, 13.2.2017.
• Yle: Japanilainen ikonitaiteen mestari viimeisteli huipputyönsä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa – ”Se piti hänet hengissä”, 2019.