Johannes Jaakob Uusi

Ioan Iacob de la Neamt, muistopäivä 5.8.
(© Pyykkönen)

Ioan Iacob Hozevitul, muistopäivä 5.8.
(© Pyykkönen)

Pyhä Johannes Jaakob Uusi, joka tunnetaan kotimaassaan Romaniassa nimellä Ioan Iacob Hozevitul tai Ioan Iacob cel Nou tai Ioan Iacob de la Neamt on yksi romanialaisista uusista pyhistä. Hän vaikutti eläessään muun muassa Neamtun luostarissa. Hän eli elämänsä pyhällä maalla Jordanin laaksossa Hozevan aavikolla, mistä sai tuon nimensä loppuosan Hozevitul.

Pyhä Johannes syntyi 1913 Prutissa, Crăinicenissaa, Paltiniksen kunnassa Botosanin alueella Romaniassa hurskaaseen talonpoikaisperheeseen ja sai kasteessa nimen Ilie eli Elia, perheen piirissä Iliuta. Ilie jäi varhain orvoksi, isäkin kuoli 1916 sodassa ja hän jäi isoäitinsä Marian hoitoon. Maria opetti hänelle uskontoa ja kasvatti hänestä hurskaan nuoren miehen. Isoäiti kuoli vuonna 1923 ja Ilie joutui nyt setänsä hoitoon.

Jo varhain hänellä oli kutsumus luostarielämään ja vuonna 1933 hän sitten Jumalan johdattamana tulikin Neamtun luostariin. Suoritettuaan välillä asepalveluksen, hän palasi takaisin Nemtuun, jossa hänet vihittiin mmunkiksi suurena keskiviikkona vuonna 1936 nimellä Johannes (romaniksi: Ioan).

Kohta vihkimyksen jälkeen Johannes meni pyhälle maalle vierailemaan alueen pyhillä paikoilla ja samalla matkalla jäi Jordanian laaksoon kilvoittelemaan Hozevan autiomaahan kahden munkkiseuralaisensa kanssa. Vuosina 1939 - 40 Johannes eli erakkoelämää Qumranissa lähellä Kuolluttamerta. Sotien aikana Johannes oli pyhällä maalla ja joutui leirille, josta vapauduttuaan hän meni Pyhän Savvan luostariin.

Vuonna 1947 Johannes vihittiin diakoniksi ja vielä saman vuonna myös papiksi ja hän sai johdettavakseen pyhällä maalla sijaitsevan romanialaisen Johannes Kastajalle omistetun erakkoluostarin. Pyhällä maalla Johannes käänsi pyhien isien kirjoituksia romaniaksi, sävelsi kirkkolauluja ja kirjoitti opetuspuheita muille luostariasukkaille ja pyhiinvaeltajille runsain määrin.

Vuonna 1952 igumeni Johannes vetäytyi eläkkeelle ja siirtyi seuraavana vuonna läheiseen luolaan, jossa hän vietti aikaansa erakkona rukoillen ja kilvoitellen. Hänen kanssakilvoittelijanaan läheisessä toisessa luolassa oli kyproslainen munkki Paavali, joka opetti Johanneksen elämään Jeesuksen rukouksen mukaisessa lakkaamattoman rukouksen elämänrytmissä seitsemän vuoden ajan.

Kesällä 1960 hän sairastui vakavasti ja tunsi loppunsa lähestyvän. Elokuun 5. päivänä vuonna 1960 hän antoi henkensä Kristuksen käsiin ollessaan vasta 47-vuotias. Hänet haudattiin samaan luolaan kuin Pyhän Gregorioksen igumeni, arkkimandriitta Amfilochios.

20 vuoden kuluttua vuonna 1980 hänen maatumaton ja hyvää tuoksua ympärilleen levittävä ruumiinsa löydettiin ja reliikit siirrettiin sypressiarkkuun ja arkku vietiin Jerusalemiin. Siellä reliikkejä käyvät kunnioittamassa niin romanialaiset kuin myös kreikkalaiset ja kyproslaiset pyhiinvaeltajat Pyhän Stefanuksen kirkossa.

Romanian ortodoksinen kirkko kanonisoi pyhän Johannes Jaakobin pyhien joukkoon kuuluvaksi kesäkuussa 1992 ja pyhän Johannes Jaakobin muistopäivä on ortodoksisessa kirkossa hänen kuolinpäivänsä elokuun 5. päivä. Hänestä näkee käytettävän joissakin yhteyksissä myös nimitystä Pyhä Johannes Jaakob (Ioan Iacob) Neamtulainen. Pyhää Johannesta pidetään Romaniasa opiskelijoiden suojelijana ja auttajana ja hän onkin Dorohoin teologisen seminaarin suojelija. Hänen muistolle rakennettuja kirkkoja löytyy muun muassa Neamtusta, jossa olevan kirkon kävi vuonna 1996 vihkimässä köyttöönsä yhdessä Romanian silloisen patriarkka Teoktistoksen kanssa Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I.

HAP

Katso viedoita

• Sfântul Ioan Iacob Hozevitul

'"`UNIQ--youtube-00000000-QINU`"'

• Sfântul Ioan Iacob Românul de la Hozeva

'"`UNIQ--youtube-00000001-QINU`"'