Toiminnot

Alttaripöytä

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 29. huhtikuuta 2009 kello 22.23 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Nurmeksen ortodoksisen kirkon
alttarin pyhä pöytä.
(kuva © Andrei Verikov)

Alttaripöytä eli pyhä pöytä on tavallisesti kuution muotoinen noin metrin mittainen jokaiselta särmältään. Pöytä voi olla tehty puusta tai kivestä. Pöytä on tavallisesti peitetty brokadiliinalla, koristeellisella peitteellä, jonka värit voivat vaihdella kirkkovuoden liturgisten värien mukaisesti. Ylinnä alttaripöydällä on sakramenttilipas eli artoforion (tabernaakkeli) eli pyhätön muotoiseksi rakennettu pienoismalli, jonka sisällä on pieni rasia, jossa säilytetään ehtoollislahjoja, joita voidaan antaa esimerkiksi sairaille. Myös monihaarainen, tavallisimmin seitsenhaarainen kynttelikkö on alttaripöydällä sen takaosassa katsottuna kirkkosalista päin.

Alttaripöydällä pidetään myös evankeliumikirjaa ja antiminssia, tavallisesti silkistä tehtyä kangasliinaa, johon on painettu Kristuksen hautausikoni. Antiminssissa oleva reliikki, pyhäinjäännös, joka aiemmin oli ommeltuna liinassa olevaan taskuun, on yleensä siirretty rakennuksen kirkoksi vihkimisen yhteydessä alttaripöytään, alttarin sisään. Antiminssin on allekirjoittanut hiippakunnan tai antiminssin kirkolle antanut piispa. Jumalallinen liturgia tulee toimittaa antiminssi alttaripöydällä. Kun antiminssia ei käytetä, se kääritään kolmeen osaan taiteltuna ilitoniin, yksiväriseen silkistä, pellavasta tai puuvillasta tehtyyn liinaan.

Pyhän pöydän symboliikkaa

Pyhällä alttaripöydälla on useita symbolisia merkityksiä. Ensinnä se edustaa Jumalan valtakuntaa, koska alttarissa toimitettavien sakramenttien kautta Jumalan pelastava ja pyhittävä armo suodaan kaikille ihmisille. Se on myös Golgata, paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin. Altarissa siis eletään uudelleen Herramme ja Vapahtajamme kärsimysnäytelmä. Alttari symbolisoi vielä myös Kristuksen hautaa, sillä Kristuksen kuoleman kautta meille kaikille on luvattu ikuinen elämä. Viimeinen kohta korostuu joka sunnuntai aamupalveluksen ylösnousemuksesta kertovassa osassa, joka toimitetaan alttaripöydän oikealta tai eteläiseltä sivulta symbolisoiden enkelien ilmoitusta mirhantuojanaisille Kristuksen ylösnousemuksesta.

Perinteisesti alttaripöytä on tuettu yhdellä tai neljällä pylväällä. Yksi pylväs kuvaa Jeesusta Kristusta, kun taas neljä pylvästä kuvaa neljää evankelistaa.

Alttaripöytään saa koskea vain alidiakoni, diakoni, pappi tai piispa eikä sitä saa koskea millään sellaisella esineellä, jota ei ole siunattu tai joka ei kuulu alttaripöydälle. Esineet voivat myös olla alttaripöydällä odottamassa siunaamista pyhään käyttöönsä. Esimerkiksi ikonit, jotka siunataan on tavallisesti asetettu alttaripöydälle odottamaan sopivaa ajankohtaa esimerkiksi liturgiassa tai muussa palveluksessa, jolloin ne voidaan siunata käyttöönsä pyhällä vedellä vihmomalla.

HAP