Ero sivun ”Puhdas Neitsyt, Valtiatar” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
X6 (keskustelu | muokkaukset) (→Muualla Internetissä) |
|||
| (8 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Puhdas Neitsyt, Valtiatar | + | [[Kuva:Agni_parthene_nuotit_wik.jpg|thumb|400 px|<center>Nuotit<br><small>(kuvaWikipedia)</small></center>]]'''Agni Parthene''' (kreikaksi : ''Ἁγνὴ Παρθένε'' (Δέσποινα), slaaviksi ''Агни Парфене'' suomeksi ''Oi Puhdas Neitsyt Valtiatar''), on alkuaan kreikkalainen Neitsyt Marian kunniaksi esitetty hymni, jonka on säveltänyt 1800-luvun lopulla nykyisin suureen maineeseen kohonnut pyhä '''[[Nektarios Eginalainen]]'''. Se on julkaistu ensimmäisen kerran painettuna teoksessa ''Theotokarion'' (''Θεοτοκάριον, ἤτοι προσευχητάριον μικρόν'' / ''Pieni Teotokarion'') 1905.<br> |
| + | <br> | ||
| + | Ortodoksisessa kirkoissa sitä pidetään ns. paraliturgisena hymninä ja siksi sitä käytetään vain liturgisten jumalanpalvelusten ulkopuolella. Kuitenkin joissakin paikalliskirkoissa etenkin Kreikassa kuorot esittävät sen usein jumalallisen liturgian päätyttyä ristin kunnioittamisen ja [[antidora]]n vastaanottamisen aikana.<br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Pyhä [[Nektarios Eginalainen]], jota ortodoksisessa kirkossa muistellaan 9. päivä marraskuuta, vihittiin piispaksi 1800-luvun lopulla. Koko piispuutensa ajan hän vietti paljon aikaa rukoillen ja mietiskellen ja omistautuen luostarielämälle. Hänen hengellinen elämäntapansa ja hänen erityinen omistautumisensa Theotokokselle, [[Jumalansynnyttäjä]]lle, Neitsyt Marialle, inspiroivat häntä kirjoittamaan monenlaista uskonnollista runoutta, josta suuri osa julkaistiin hänen elämänsä aikana ja heti hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1920.<br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Yksi hänen kirjoittamistaan runoista on ''"Agni Parthene"'' eli ''"Oi puhdas Neitsyt Valtiatar"''. Eginan saarelta periytyneen tradition mukaan kerrotaan, että Nektarios sävelsi tämän runon tekstin nähtyään näyn Theotokoksesta unessa, jossa hän pyysi Nektariossta laittamaan muistiin tämän runon. Runo on kirjoitettu [[kanoni]]n tapaan, sillä siinä on yhdeksän oodia. Alkuperäinen käsikirjoitus on edelleen nähtävissä hänen rukouspöydällään hänen makuuhuoneessaan Nektarioksen omassa Pyhän Kolminaisuuden luostarissa.<br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Myöhemmin se julkaistiin runollisena hymninä ei-liturgiseen käyttöön ja yksityiseen hartauden harjoittamiseen eräässä hänen julkaisussaan, joka sisälsi monia muita samanlaisia runoja. Lisäksi Athos-vuoren Simonopetra-luostarissa sävellettiin valitut runon säkeet bysanttilaiseen nuottikirjoituksen muotoon. Tuloksena oli hymni "Agni Parthene" bysantin kreikaksi. Luostari julkaisi teoksen kirjassa nimeltä ''Ψαλτήριον Τερπνόν'' (''Psaltirion Terpnon'', kirjaimellisesti ''"Psalttarin lauluja"'').<br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Vaikka hymniä ei käytetty kovin usein edes sen toisessa syntypaikassa Simonopetran luostarissa Athoksella, hymni levisi kuitenkin nopeasti kaikkialle itäiseen ortodoksiseen maailmaan, ja se on käännetty monille kielille, mukaan lukien kirkkosalaaviksi ja englanniksi sekä suomeksi. Se esitetään yleisimmin konserttikappaleena mm. Kreikassa ja lauluna liturgisten jumalanpalvelusten jälkeen seurakunnissa kaikkialla Yhdysvalloissa.<br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Suosion räjähdysmäisenä syynä on pyhän Nektarios Eginalaisen maineen kasvaminen ja hänen tulemisensa maailmalla laajalti tunneuksi pyhäksi.<br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Hymnin käyttö ehtoollisvirtenä ja hymninä [[Ehtoopalvelus|ehtoopalvelusten]] alussa on ollut hieman kiistanalaista. Kuitenkin Simonopetran luostarin veljestö on selventänyt, että vaikka siitä on tullut suosittu hymni, sitä ei koskaan ollut tarkoitettu käytettäväksi liturgisesti, vaan pikemminkin laulettavana vain ei-liturgisena uskonnollisena lauluna henkilökohtaisessa hartauselämässä.<br> | ||
| + | <br> | ||
| + | [[Laatokan Valamon luostari]]n munkit käänsivät hymnin kirkkoslaaviksi.<br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Tekstissä on 24 säkeistöä, joista jokaista seuraa osa ''“Χαῖρε νύμφη ἀνύμφευτε”''/ ''"Iloitse, Neitsyt Morsian"''. 24 säkeistöä on järjestetty neljään osaan, joista jokainen koostuu kolmesta kaksi kertaa iteroidusta sävelestä. Kolme ensimmäistä säkeistöä kuvaavat Theotokosin ominaisuuksia, kun taas neljäs koostuu esirukouksesta.<br> | ||
| + | (lähde: Wikipedia)<br> | ||
| − | + | == Katso myös == | |
| + | |||
| + | * Nuotit suomenkieliseen versioon (san/sov. '''Petri Hakonen'''): [[Tiedosto:Puhdas_Neitsyt_Valtiatar.pdf]] | ||
| + | * Nuotit kreikankieliseen hymniin: [[Tiedosto:Agni_Parthene_Despina.pdf]] | ||
| + | <br> | ||
| + | Kuuntele hymni kirkkoslaaviksi:<br> | ||
| + | <youtube>C7vvPXz-Qes</youtube><br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Kuuntele hymni orkesteri- ja kreikankielisenä lauluesityksenä:<br> | ||
| + | <youtube>hLPZ-cuFqsU</youtube><br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Kuuntele englanniksi (mukana tekstitys):<br> | ||
| + | <youtube>4uiIwkgmE0o</youtube><br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Kuuntele Divna Ljubojevićin esittämänä:<br> | ||
| + | <youtube>AE1FzSC8DBs</youtube><br> | ||
| + | <br> | ||
| + | Kuuntele kreikaksi ja suomeksi:<br> | ||
| + | <youtube>VUX2eGxp4WE</youtube><br> | ||
| + | <br> | ||
== Muualla Internetissä == | == Muualla Internetissä == | ||
| − | |||
* [http://catechumen-memoirs.blogspot.com/2007/10/agni-parthene-slavonic-lyrics.html Slaavinkieliset sanat kyrillisillä aakkosilla sekä latinaisilla englanniksi translitteroituna] | * [http://catechumen-memoirs.blogspot.com/2007/10/agni-parthene-slavonic-lyrics.html Slaavinkieliset sanat kyrillisillä aakkosilla sekä latinaisilla englanniksi translitteroituna] | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | [[Luokka: | + | [[Luokka:Jumalansynnyttäjä]] |
Nykyinen versio 11. marraskuuta 2022 kello 08.19
Agni Parthene (kreikaksi : Ἁγνὴ Παρθένε (Δέσποινα), slaaviksi Агни Парфене suomeksi Oi Puhdas Neitsyt Valtiatar), on alkuaan kreikkalainen Neitsyt Marian kunniaksi esitetty hymni, jonka on säveltänyt 1800-luvun lopulla nykyisin suureen maineeseen kohonnut pyhä Nektarios Eginalainen. Se on julkaistu ensimmäisen kerran painettuna teoksessa Theotokarion (Θεοτοκάριον, ἤτοι προσευχητάριον μικρόν / Pieni Teotokarion) 1905.
Ortodoksisessa kirkoissa sitä pidetään ns. paraliturgisena hymninä ja siksi sitä käytetään vain liturgisten jumalanpalvelusten ulkopuolella. Kuitenkin joissakin paikalliskirkoissa etenkin Kreikassa kuorot esittävät sen usein jumalallisen liturgian päätyttyä ristin kunnioittamisen ja antidoran vastaanottamisen aikana.
Pyhä Nektarios Eginalainen, jota ortodoksisessa kirkossa muistellaan 9. päivä marraskuuta, vihittiin piispaksi 1800-luvun lopulla. Koko piispuutensa ajan hän vietti paljon aikaa rukoillen ja mietiskellen ja omistautuen luostarielämälle. Hänen hengellinen elämäntapansa ja hänen erityinen omistautumisensa Theotokokselle, Jumalansynnyttäjälle, Neitsyt Marialle, inspiroivat häntä kirjoittamaan monenlaista uskonnollista runoutta, josta suuri osa julkaistiin hänen elämänsä aikana ja heti hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1920.
Yksi hänen kirjoittamistaan runoista on "Agni Parthene" eli "Oi puhdas Neitsyt Valtiatar". Eginan saarelta periytyneen tradition mukaan kerrotaan, että Nektarios sävelsi tämän runon tekstin nähtyään näyn Theotokoksesta unessa, jossa hän pyysi Nektariossta laittamaan muistiin tämän runon. Runo on kirjoitettu kanonin tapaan, sillä siinä on yhdeksän oodia. Alkuperäinen käsikirjoitus on edelleen nähtävissä hänen rukouspöydällään hänen makuuhuoneessaan Nektarioksen omassa Pyhän Kolminaisuuden luostarissa.
Myöhemmin se julkaistiin runollisena hymninä ei-liturgiseen käyttöön ja yksityiseen hartauden harjoittamiseen eräässä hänen julkaisussaan, joka sisälsi monia muita samanlaisia runoja. Lisäksi Athos-vuoren Simonopetra-luostarissa sävellettiin valitut runon säkeet bysanttilaiseen nuottikirjoituksen muotoon. Tuloksena oli hymni "Agni Parthene" bysantin kreikaksi. Luostari julkaisi teoksen kirjassa nimeltä Ψαλτήριον Τερπνόν (Psaltirion Terpnon, kirjaimellisesti "Psalttarin lauluja").
Vaikka hymniä ei käytetty kovin usein edes sen toisessa syntypaikassa Simonopetran luostarissa Athoksella, hymni levisi kuitenkin nopeasti kaikkialle itäiseen ortodoksiseen maailmaan, ja se on käännetty monille kielille, mukaan lukien kirkkosalaaviksi ja englanniksi sekä suomeksi. Se esitetään yleisimmin konserttikappaleena mm. Kreikassa ja lauluna liturgisten jumalanpalvelusten jälkeen seurakunnissa kaikkialla Yhdysvalloissa.
Suosion räjähdysmäisenä syynä on pyhän Nektarios Eginalaisen maineen kasvaminen ja hänen tulemisensa maailmalla laajalti tunneuksi pyhäksi.
Hymnin käyttö ehtoollisvirtenä ja hymninä ehtoopalvelusten alussa on ollut hieman kiistanalaista. Kuitenkin Simonopetran luostarin veljestö on selventänyt, että vaikka siitä on tullut suosittu hymni, sitä ei koskaan ollut tarkoitettu käytettäväksi liturgisesti, vaan pikemminkin laulettavana vain ei-liturgisena uskonnollisena lauluna henkilökohtaisessa hartauselämässä.
Laatokan Valamon luostarin munkit käänsivät hymnin kirkkoslaaviksi.
Tekstissä on 24 säkeistöä, joista jokaista seuraa osa “Χαῖρε νύμφη ἀνύμφευτε”/ "Iloitse, Neitsyt Morsian". 24 säkeistöä on järjestetty neljään osaan, joista jokainen koostuu kolmesta kaksi kertaa iteroidusta sävelestä. Kolme ensimmäistä säkeistöä kuvaavat Theotokosin ominaisuuksia, kun taas neljäs koostuu esirukouksesta.
(lähde: Wikipedia)
Katso myös
- Nuotit suomenkieliseen versioon (san/sov. Petri Hakonen): Tiedosto:Puhdas Neitsyt Valtiatar.pdf
- Nuotit kreikankieliseen hymniin: Tiedosto:Agni Parthene Despina.pdf
Kuuntele hymni kirkkoslaaviksi:
Kuuntele hymni orkesteri- ja kreikankielisenä lauluesityksenä:
Kuuntele englanniksi (mukana tekstitys):
Kuuntele Divna Ljubojevićin esittämänä:
Kuuntele kreikaksi ja suomeksi: