Toiminnot

Tiedosto

Ero sivun ”Joosef Nikodemoksen kanssa.pdf” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Joosef Nikodemoksen kanssa - Bulgarialainen sävelmä, Suuren perjantain virrelmästikiira, 5. säv. Neliönuotti-irmologion (1600-luvun viim. neljännes), Venäjän kansalliskirjasto (Pietari), Kap.Q.63, f. 192v-193r suom. sov. Maria Takala-Roszczenko )
 
 
Rivi 10: Rivi 10:
 
Nuottimateriaali on vapaasti käytettävissä. [[Suomen bysanttilaisen musiikin seura]] ry. järjestää vuosittain "Yhteen ääneen" -laulutapahtumia, joissa lauletaan yksinomaan vanhoja sävelmistöjä käyttäen, osin myös alkukielillä. Yhdistyksen toiminnasta saa lisätietoa mm. [https://www.facebook.com/groups/23528533743/ Facebookin Yksiäänisen laulun ystävät -ryhmästä].
 
Nuottimateriaali on vapaasti käytettävissä. [[Suomen bysanttilaisen musiikin seura]] ry. järjestää vuosittain "Yhteen ääneen" -laulutapahtumia, joissa lauletaan yksinomaan vanhoja sävelmistöjä käyttäen, osin myös alkukielillä. Yhdistyksen toiminnasta saa lisätietoa mm. [https://www.facebook.com/groups/23528533743/ Facebookin Yksiäänisen laulun ystävät -ryhmästä].
  
[[Luokka:Liturgiset tekstit]][[Luokka:Bysanttilaiset sävelmät]][[Luokka:Bysanttilaiset sävelmät/Triodion ja pentekostarion]][[Luokka:Triodion]][[Luokka:Pentekostarion]][[Luokka:Slaavilaiset sävelmät]]
+
[[Luokka:Liturgiset tekstit]][[Luokka:Vanhat lauluperinteet]][[Luokka:Vanhat lauluperinteet/Triodion ja pentekostarion]][[Luokka:Triodion]][[Luokka:Pentekostarion]][[Luokka:Slaavilaiset sävelmät]]

Nykyinen versio 8. huhtikuuta 2012 kello 12.39

Joosef Nikodemoksen kanssa - Bulgarialainen sävelmä, Suuren perjantain virrelmästikiira, 5. säv.

Neliönuotti-irmologion (1600-luvun viim. neljännes), Venäjän kansalliskirjasto (Pietari), Kap.Q.63, f. 192v-193r

suom. sov. Maria Takala-Roszczenko

Veisujen sävelmät kuuluvat ns. vanhoihin ortodoksisiin lauluperinteisiin. Ne kaikki juontavat juurensa bysanttilaiseen traditioon. Bysanttilaisten sävelmien lisäksi veisuja on sovitettu suomen kieleen mm. slaavilaisilla znamennyj-, demestvennyj- ja valamolaisella sävelmällä sekä georgialaisen sävelmistön mukaan. Ne ovat pääosin yksiäänisiä. Georgialainen laulutraditio taas rakentuu perinteisesti kolmiääniselle laululle. Liturgisissa teksteissä on käytetty pääosin Septuaginta-psalttarinkäännöstä.

Nuottimateriaali on vapaasti käytettävissä. Suomen bysanttilaisen musiikin seura ry. järjestää vuosittain "Yhteen ääneen" -laulutapahtumia, joissa lauletaan yksinomaan vanhoja sävelmistöjä käyttäen, osin myös alkukielillä. Yhdistyksen toiminnasta saa lisätietoa mm. Facebookin Yksiäänisen laulun ystävät -ryhmästä.

Tiedoston historia

Päiväystä napsauttamalla näet, millainen tiedosto oli kyseisellä hetkellä.

PäiväysKokoKäyttäjäKommentti
nykyinen5. huhtikuuta 2012 kello 17.39 (99 KiB)Petja (keskustelu | muokkaukset)Joosef Nikodemoksen kanssa - Bulgarialainen sävelmä, Suuren perjantain virrelmästikiira, 5. säv. Neliönuotti-irmologion (1600-luvun viim. neljännes), Venäjän kansalliskirjasto (Pietari), Kap.Q.63, f. 192v-193r suom. sov. Maria Takala-Roszczenko
  • Et voi tallentaa uutta tiedostoa tämän tilalle.

Tähän tiedostoon ei ole linkkejä miltään sivulta.