Toiminnot

Ero sivun ”Pavlos (metropoliitta)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
Rivi 3: Rivi 3:
 
Hänet vihittiin [[diakoni]]ksi 1956 ja hän valmistui [[Halkin teologinen seminaari|Halkin teologisesta seminaarista]] 1958. Papiksi hänet vihittiin marraskuun lopussa 1970 ja nimitettiin samalla [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin patriarkaain]] [[Pyhä synodi|Pyhän synodin]] pääsihteeriksi. <br>
 
Hänet vihittiin [[diakoni]]ksi 1956 ja hän valmistui [[Halkin teologinen seminaari|Halkin teologisesta seminaarista]] 1958. Papiksi hänet vihittiin marraskuun lopussa 1970 ja nimitettiin samalla [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin patriarkaain]] [[Pyhä synodi|Pyhän synodin]] pääsihteeriksi. <br>
 
<br>
 
<br>
Hänet valittiin ''Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitaksi'' vuonna 1974. Hänen metropoliittakautensa aikana hiippakunta kehittyi toiminnallisessti varsin paljon ja se hankki mm. omat kirkkorakennukset Uppsalassa (1976), Tukholmassa (1978), Oslossa (1987) ja Göteborgissa (1998). Varsinaisen kirkollisen tehtävänsä lisäksi lisäksi metropoliitta Pavlos on ollut aktiivinen tutkija ja kansainvälisesti tunnustettu kirkollisen oikeushistorian tutkimuksestaan. Hän väitteli teologian tohtoriksi Thessalonikin Aristoteles yliopistossa 1972 ja väitöskirja käitteli [[Mirhalla voitelu|mirhavoitelua]] ortodoksisessa kirkossa. Hän oli myös oikeustieteen tohtori samasta yliopistosta. Eläkkeelle hän jäi tai oikeammin laitettiin tästä tehtävästään vuonna 2014.<br>
+
Hänet valittiin Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisen Skandinavian metropoliittakunnan päämieheksi, ''Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitaksi'' vuonna 1974. Hänen metropoliittakautensa aikana metropoliittakunta kehittyi toiminnallisessti varsin paljon ja se hankki mm. omat kirkkorakennukset Uppsalassa (1976), Tukholmassa (1978), Oslossa (1987) ja Göteborgissa (1998). Varsinaisen kirkollisen tehtävänsä lisäksi lisäksi metropoliitta Pavlos on ollut aktiivinen tutkija ja kansainvälisesti tunnustettu kirkollisen oikeushistorian tutkimuksestaan. Hän väitteli teologian tohtoriksi Thessalonikin Aristoteles yliopistossa 1972 ja väitöskirja käitteli [[Mirhalla voitelu|mirhavoitelua]] ortodoksisessa kirkossa. Hän oli myös oikeustieteen tohtori samasta yliopistosta. Eläkkeelle hän jäi tai oikeammin laitettiin tästä tehtävästään vuonna 2014.<br>
 
<br>
 
<br>
 
Erilaisten kiistojen jälkeen Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliittana häntä seurasi kesäkuusta 2014 alkaen metropoliita '''[[Cleopas Strongylis]]''' (Κλεόπας Στρογγύλης. Metropoliitta Pavlos nimettiin tuollon ''Amaseian metropoliitaksi''. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt vaaleja, ja 4. kesäkuuta 2014 ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi nimesi hänet ''entiseksi Amaseian metropoliitaksi'' (πρώην Αμασείας). <br>
 
Erilaisten kiistojen jälkeen Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliittana häntä seurasi kesäkuusta 2014 alkaen metropoliita '''[[Cleopas Strongylis]]''' (Κλεόπας Στρογγύλης. Metropoliitta Pavlos nimettiin tuollon ''Amaseian metropoliitaksi''. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt vaaleja, ja 4. kesäkuuta 2014 ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi nimesi hänet ''entiseksi Amaseian metropoliitaksi'' (πρώην Αμασείας). <br>

Versio 17. helmikuuta 2022 kello 15.23

metropoliitta Pavlos Menevioglou
(kuva © Ekumeeninen payriarkaatti)
Eläkkeellä ollut Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta, sittemmin entinen Amaseian metropoliitta Pavlos [Paulos] (Παῦλος Μενεβίσογλου / Menevisoglou) syntyi Makrochorissa (Μακροχώρι) Istanbulissa Turkissa 27.11.1935 ja kuoli Ruotsissa 16.2.2022.


Hänet vihittiin diakoniksi 1956 ja hän valmistui Halkin teologisesta seminaarista 1958. Papiksi hänet vihittiin marraskuun lopussa 1970 ja nimitettiin samalla Konstantinopolin patriarkaain Pyhän synodin pääsihteeriksi.

Hänet valittiin Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisen Skandinavian metropoliittakunnan päämieheksi, Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitaksi vuonna 1974. Hänen metropoliittakautensa aikana metropoliittakunta kehittyi toiminnallisessti varsin paljon ja se hankki mm. omat kirkkorakennukset Uppsalassa (1976), Tukholmassa (1978), Oslossa (1987) ja Göteborgissa (1998). Varsinaisen kirkollisen tehtävänsä lisäksi lisäksi metropoliitta Pavlos on ollut aktiivinen tutkija ja kansainvälisesti tunnustettu kirkollisen oikeushistorian tutkimuksestaan. Hän väitteli teologian tohtoriksi Thessalonikin Aristoteles yliopistossa 1972 ja väitöskirja käitteli mirhavoitelua ortodoksisessa kirkossa. Hän oli myös oikeustieteen tohtori samasta yliopistosta. Eläkkeelle hän jäi tai oikeammin laitettiin tästä tehtävästään vuonna 2014.

Erilaisten kiistojen jälkeen Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliittana häntä seurasi kesäkuusta 2014 alkaen metropoliita Cleopas Strongylis (Κλεόπας Στρογγύλης. Metropoliitta Pavlos nimettiin tuollon Amaseian metropoliitaksi. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt vaaleja, ja 4. kesäkuuta 2014 ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi nimesi hänet entiseksi Amaseian metropoliitaksi (πρώην Αμασείας).

Ruotsissa toimiva suomalainen ortodoksinen seurakunta toimii Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitan alaisuudessa. Suomesa laajasta käännöstyöstään tunnettu, sittemmin kreikkalaisen seurakunnan pappina Ruotsissa työtä tehnyt isä Johannes Seppälä (1944–2017) toimi myös metropoliitta Pavloksen sihteerinä.