Ero sivun ”Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous''' on [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] ylin päättävä elin lukuun ottamatta kanonisia asioita. | '''Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous''' on [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] ylin päättävä elin lukuun ottamatta kanonisia asioita. | ||
| − | Kirkolliskokouksessa on 36 edustajaa, joista puolet on [[Maallikko|maallikoita]] ja puolet [[papisto]]a ja [[Kanttori|kanttoreita]]. [[Piispa]]t ovat kirkolliskokouksen itseoikeutettuja jäseniä. Kirkolliskokouksen sihteerinä toimii kirkollishallituksesta siihen määrätty toimihenkilö. Kokouksessa on ollut myös puheoikeutettuna mukana kirkon palvelukeskuksen johtaja | + | Kirkolliskokouksessa on 36 edustajaa, joista puolet on [[Maallikko|maallikoita]] ja puolet [[papisto]]a ja [[Kanttori|kanttoreita]]. [[Piispa]]t ovat kirkolliskokouksen itseoikeutettuja jäseniä. Kirkolliskokouksen sihteerinä toimii kirkollishallituksesta siihen määrätty toimihenkilö. Kokouksessa on ollut myös puheoikeutettuna mukana kirkon palvelukeskuksen johtaja ja kirkon lakimies. |
Kirkolliskokous tekee esityksiä Suomen ortodoksisen kirkon keskeiseksi lainsäädännöksi ja hoitaa kirkon ylintä hallintoa, mm. nimittää piispat virkoihinsa, jonka jälkeen [[Suomen ortodoksinen kirkollishallitus|kirkollishallitus]] nimittää piispat antamalla heille valtakirjat virkaan. | Kirkolliskokous tekee esityksiä Suomen ortodoksisen kirkon keskeiseksi lainsäädännöksi ja hoitaa kirkon ylintä hallintoa, mm. nimittää piispat virkoihinsa, jonka jälkeen [[Suomen ortodoksinen kirkollishallitus|kirkollishallitus]] nimittää piispat antamalla heille valtakirjat virkaan. | ||
Versio 9. helmikuuta 2021 kello 21.28
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon ylin päättävä elin lukuun ottamatta kanonisia asioita.
Kirkolliskokouksessa on 36 edustajaa, joista puolet on maallikoita ja puolet papistoa ja kanttoreita. Piispat ovat kirkolliskokouksen itseoikeutettuja jäseniä. Kirkolliskokouksen sihteerinä toimii kirkollishallituksesta siihen määrätty toimihenkilö. Kokouksessa on ollut myös puheoikeutettuna mukana kirkon palvelukeskuksen johtaja ja kirkon lakimies.
Kirkolliskokous tekee esityksiä Suomen ortodoksisen kirkon keskeiseksi lainsäädännöksi ja hoitaa kirkon ylintä hallintoa, mm. nimittää piispat virkoihinsa, jonka jälkeen kirkollishallitus nimittää piispat antamalla heille valtakirjat virkaan.
Uskonoppia ja kanoneita koskevat ratkaisut tarvitsevat Suomen ortodoksisten piispojen piispainkokouksen vahvistuksen ja joissain harvoissa asioissa myös Ekumeenisen patriarkan tai sen Pyhän Synodin (kanonisen) vahvistuksen.
Paikallinen kirkolliskokous on erotettava esim. ekumeenisista eli kaikkia kirkkoja koskevista kirkolliskokouksista sekä paikalliskirkkojen omista yleisortodoksisista kirkolliskokouksista. Ekumeenisia kirkolliskokouksia ortodoksinen kirkko tunnustaa ensimmäiseltä vuosituhannelta (vv. 325 - 787) seitsemän kappaletta.