Toiminnot

Arkkipiispan kappeli (Ravenna)

Kohteesta Ortodoksi.net

Ravennan arkkipiispan kappeli (vas.) ja Ortodoksinen kastekirkko
(Kuva © Pyykkönen)
Kappelin alttari ja holvi
(Kuva © Pyykkönen)
Kristus, Paavali ja Pietari
(Kuva © Pyykkönen)
Daria, Perpetua ja Felisitas. Vasemmalla Luca Longhin maalaus.
(Kuva © Pyykkönen)
Ravennan Arkkipiispan kappeli on yksityisomistuksessa oleva kappeli, joka sijaitsee arkkipiispan palatsin toisessa kerroksessa aivan Ortodoksisen kastekirkon vieressä. Se on kuuluisa mosaiikeistaan ja on otettu mukaan UNESCOn maailmanperintölistalle. Kappelin yhteydessä on museo, jonka päänähtävyytenä on arkkipiispa Maximilianin kaiverruttama norsunluinen piispanistuin.

Historia

Arkkipiispan kappeli rakennettiin 400-luvun lopulla ja tuolta ajalta ei ole säilynyt paljoa kirjallisia lähteitä. Pappi Andrea Agnellus tallensi kappelin olemassaolon 800-luvulla teokseensa Codex Pontificalis Ecclesiae Ravennatis. Agnellus kertoi, että kappelin olisi rakennuttanut Ravennan kuuluisa arkkipiispa Pietari Krysologos (n.380–450, piispana 433-450), koska rakennuksesta löytyy nimi Petrus. Hän ei kuitenkaan tiennyt toisesta samannimisestä arkkipiispasta, Pietari II (piispana 494–519), joka eli myöhemmin. Nykytutkijoiden mukaan Pietari II on Arkkipiispan kappelin rakennuttaja.

Agnellus kertoi kappelin olleen pyhitetty apostoli Andreakselle. Kappeli on todennäköisesti ollut alun perin pyhitetty jollekin muulle ja pyhitetty uudelleen apostoli Andreakselle arkkipiispa Maximilianin (546-556) toimesta. Maximilian toi Konstantinopolista Ravennaan apostoli Andreaksen parran, jota säilytettiin kaupungissa pyhäinjäännöksenä, minkä vuoksi juuri hän on todennäköisesti muutoksen takana. Sitä, kenelle kappeli oli alun perin pyhitetty 400-luvun lopulla, ei tiedetä. Koska kappelin lahjoittaja oli arkkipiispa Pietari II, todennäköisintä on, että kappeli on alun perin pyhitetty apostoli Pietarille.

Kappeli on käynyt läpi useita muodonmuutoksia. Siitä on suljettu ikkuna ja ovi, sekä siihen on tehty uusi ovi. Muutostöiden seurauksena alttari siirrettiin länsipäätyyn. Kappelia on restauroitu alkuperäiseen asuun ja ikkuna ja ovi ovat jälleen alkuperäisessä asussaan. Vuonna 1796 arkkipiispan kappeliin asennettiin Jumalansynnyttäjän mosaiikki, joka oli otettu vuonna 1734 uusitusta Ursianan basilikasta. Jumalansynnyttäjän mosaiikki sijaitsee kappelin alttarin yllä yhdessä apostolien Pietarin ja Paavalin mosaiikkien kanssa.

Mosaiikit

Ravennan Arkkipiispan kappelin mosaiikeista näkyy areiolaisuuden vastustus. Kappelin rakennuttaneen Ravennan arkkipiispa Pietari II nimi näkyy yhä mosaiikkina alttarin yllä ja hänen kuvansa on eteiskäytävässä. Kappelin näyttävin mosaiikki on holvikatossa sijaitseva neljän enkelin mosaiikki, jotka kannattelevat sini-valko-punareunaista ympyrää, jonka sisällä on sinisellä taustalla kultainen Kristuksen monogrammi. Tämä kuvaa Kristuksen läsnäoloa ja koko ympyrä on kuvaus taivaasta, Jumalan asuinpaikasta. Enkeleiden vierestä löytyvät evankelistojen eläinhahmoiset mosaiikit. Kappelista löytyy myös mosaiikki, jossa Kristus on petojen keskellä (psalmi 91) ja ulos mennessä muistutuksena viimeistä tuomiota kuvaava mosaiikki.

Apsiksesta löytyy Kristuksen mosaiikki, jonka oikealla puolella on apostolit Paavali ja Jaakob sekä Johannes ja vasemmalla puolella apostoli Pietari ja Andreas ja Filippus. Paavali on roomalaisesta tavasta poiketen Kristuksen oikealla puolella. Tämä on ehkä tarkoituksen mukaisesti tehty, jotta se korostaisi Ravennan itsenäisyyttä suhteessa Roomaan kyseenalaistamalla Pietarin auktoriteetin. Loput apostolit ovat länsipuolella kaaressa kahta puolen. Kristuksen sädekehä on ympyrän muotoinen, josta lähtee sisään päin säteitä. Tämän Arkkipiispan kappelista löytyvän osittain säilyneen mosaiikin takia, joissakin lähteissä on virheellisesti arveltu kappelin olleen alun perin pyhitetyn Kristus Vapahtajalle. Holvin ja apsiksen välissä on koristekuvioita ja lintuja liljojen oksilla.

Vasemmassa kaaressa on ylhäällä Kristuksen monogrammi, jonka vierellä on alfa ja omega. Monogrammin molemmin puolin on yhteensä kuusi naismarttyyria: Sesilia Roomalainen, Eugenia Roomalainen, Eufemia Kaikkienylistämä Kalkedonialainen, Daria Roomalainen, Perpetua Karthagolainen, Felisitas Roomalainen. Heidän kaikkien mosaiikit löytyvät myös pyhän Apollinaren Uudesta Basilika. Daria ja Eugeniaa lukuun ottamatta muita naisia muisteltiin Ravennassa käytetyssä Ambrosiuksen liturgiassa. Vuodesta 550 lähtien Eufemian ja Eugenian pyhäinjäännöksiä säilytettiin Ravennassa, ehkä jopa Arkkipiispan kappelissa. Nämä ovat ehkä syinä juuri näiden naispyhien kuvauksien valinnalle. Sivukaarten alta seinästä löytyy 1500-luvulla temperalla maalatut Luca Longhin maalaukset.

Ikkunakaarella on kuusi miespyhää: Krysanthos Roomalainen, Pietari Krysologos, Cassianus Roomalainen, Kosmas ja Damianos Roomalaiset, sekä Polykarpos Smyrnalainen. Heillä kaikilla on jokin yhteys Ravennaan. Cassianus oli Ravennan alaisesta Imolasta. Polykarpoksen mosaiikki löytyy myös pyhän Apollinaren Uudesta Basilikasta. Kosmas ja Damianos ovat sekä Ambosiuksen liturgiassa kanonissa että roomalaisessa liturgiassa. Krysologos oli Ravennan kuuluisa arkkipiispa Pietari I Krysologos, joka kuoli Cassianuksen muistojuhlassa Imolassa.

Petja Pyykkönen

Katso myös