Ero sivun ”Tinoksen Jumalanäiti” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Tínoksen Jumalanäiti – Evangelístria ja Megalohari (“Suuri Armo”) == |
|||
''Ιερός Ναός της Ευαγγελιστρίας της Τήνου'' / ''Ieros Naos tes Evagelistrias tes Tinou'' eli ''Παναγία της Τήνου'' / ''Panagia tes Tinou'', '''Tinoksen Jumalanäiti''' (kirkko) eli '''Panagia Tinos''' tai kreikkalaisittain '''Megalokhare Tinos''' (''suuri armo, siunaus'') tai '''Evangelistria Tinos''' (''Jumalanäiti Hyvä sanoma''). Tinoksen Jumalanäiti on myös [[ikoni]], joka on julistettu Kreikan kansan omaksi pyhäksi, koska se ilmestyi samaan aikaan, kun moderni Kreikan valtio syntyi. Ikonista ja kirkosta on sittemmin tullut arvostetummat uskonnolliset symbolit kaikkialla Kreikassa. |
|||
[[Kuva:Tinoksen_ja_hap-ai.png|thumb|400 px|<center>Tinoksen Jumalanäiti<br><small>( |
[[Kuva:Tinoksen_ja_hap-ai.png|thumb|400 px|<center>Tinoksen Jumalanäiti - Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen ikoni<br><small>(Kuva: AI-ON)</small></center>]] |
||
Ikonin löysi perimätiedon mukaan Neitsyt Marian ilmestymisen jälkeen pyhä nunna [[Pelagia Tinoslainen|'''Pelagia''']], jolle Maria paljasti paikan, minne ikoni oli haudattu. Ikoni on saanuta aikaan useita ihmeitä. Se on kokonaan koteloitu hopeisen [[riisa]]n sisään ja koristeltu jalokivillä, hopealla ja kullalla. Yleisimmin sitä kutsutaan nimellä ''Megalokhare'' (Suuri armo) tai lyhyemmin ''Khárē Tēs'' (Hänen armonsa). Ikonia kunnioitetaan myös merenkulkijain suojelijana ja heikkojen parantajana. |
|||
Tínoksen saarella Kreikassa kunnioitetaan erityisesti Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen ikonia, joka löydettiin 30. tammikuuta 1823 Pyhän Johannes Edelläkävijän muinaisen kirkon raunioista. Ikonin löytymiseen liittyy useita näkyjä ja Jumalansynnyttäjän johdatukseksi koettuja tapahtumia. Tínoksen ikoni on yhä yksi Kreikan pyhimmistä aarteista ja tärkeimpiä Jumalansynnyttäjän pyhiinvaelluskohteita. |
|||
Ikoni sijaitsee sitä varten Tinokselle rakennetussa rakennuksessa, joka vihittiin käyttöönsä vuonna 1830 ja siitä lähtien se on ollut kristittyjen suuri [[pyhiinvaellus]]kohde Kreikassa hieman samalla tavalla kuin Lourdes Ranskassa tau Fatima Portugalissa. Kirkko saa vuosittain suuria lahjoituksia hopeisina ja kultaisina [[Votiivi|votiiveina]], jotka myydään ja käytetään hyväntekeväisyyteen. |
|||
=== Ikonin nimet eri kielillä === |
|||
== Muistopäivä == |
|||
[[Kuva:theodokos_megalohari_ai-on.png|thumb|400 px|<center>Tinoksen Jumalanäiti<br><small>(Kuva: AI-ON)</small></center>]] |
|||
Tínoksen ikoni tunnetaan useilla nimillä, joita käytetään rinnakkain eri kielissä ja perinteissä. Ikonimaalausta ja lähdehakua varten nimimuodot kannattaa tuntea myös alkuperäisillä kirjoitusasuilla. |
|||
==== Suomi ==== |
|||
Ikonilla on kolme muistopäivää ortodoksisessa kalenterissa (tosin ei ole merkitty kalenteriin Suomessa): |
|||
* Tínoksen Jumalanäiti / Tínoksen Jumalansynnyttäjä |
|||
* Ikonin löytymisen muistopäivä tammikuun 30. päivänä |
|||
* Megalohari (Suuri Armo) |
|||
* yhtäaikaa Marian ilmestyspäivänä maaliskuun 25. päivänä |
|||
* Suuri Armo (Megalohari-nimen suomennos) |
|||
* Ikonin ilmestymisen muistopäivä heinäkuun 23. päivänä |
|||
* Evangelístria (Ilosanoman vastaanottanut; viittaa Marian ilmestykseen) |
|||
== |
==== Kreikka ==== |
||
* Παναγία της Τήνου (Panagía tís Tínou) – “Tínoksen Kaikkeinpyhin” |
|||
* Katso ikonin kuva [http://www.alithia.gr/newspaper/images/Panagia%20Tinou.jpg Panagia Tinou] |
|||
* Ευαγγελίστρια (Evangelístria) – “Ilosanoman vastaanottanut / Ilosanoman saaja” |
|||
* Orthodox Wiki: [http://orthodoxwiki.org/Panagia_of_Tinos Panagia of Tinos] |
|||
* Μεγαλόχαρη (Megalócharē, myös Megalohari) – “Suuri armo” |
|||
==== Kyrillinen kirjoitus (slaavilainen käyttö) ==== |
|||
Ikoniin viitataan joskus slaavilaisissa yhteyksissä yleisnimityksillä, jolloin nimestä voi esiintyä esimerkiksi seuraavia muotoja: |
|||
* Богородица Тиносская (Bogoroditsa Tinosskaja) – “Tínoksen Jumalansynnyttäjä” |
|||
* Икона Благовещения (Тинос) [Ikona Blagoveščenija (Tinos)] – “Marian ilmestyksen ikoni (Tínos)” |
|||
=== Uninäky iäkkäälle miehelle === |
|||
Vähän ennen Marian ilmestyksen juhlaa vuonna 1821 iäkäs mies nimeltä '''Mikael Polyzoes''' näki unen, jossa Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle kirkkaissa valkeissa vaatteissa. Hän kehotti vanhusta kaivamaan '''Antoni Doxarasin''' pellolla kaupungin ulkopuolella. Siellä olisi hänen ikoninsa.<br> |
|||
<br> |
|||
Jumalansynnyttäjä käski myös rakentamaan paikalle kirkon, sillä siinä oli ollut kirkko ennenkin. Taivaan Kuningatar lupasi auttaa tehtävän toteuttamisessa.<br> |
|||
<br> |
|||
Herättyään Mikael teki ristinmerkin ja ajatteli ensin, että uni olisi ollut kiusaus. Kuitenkin Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle uudelleen: huone täyttyi lempeästä valosta, ja hänen kasvoillaan oli sanoin kuvaamatonta armoa ja suloisuutta. Hän sanoi: |
|||
<blockquote> |
|||
''“Miksi pelkäät? Pelkosi johtuu epäuskosta. Kuule: minä olen Panagia, Kaikkeinpyhin. Tahdon, että kaivat Antoni Doxarasin pellolla, missä ikonini on haudattuna. Sinä rakennat sinne kirkon, ja minä autan sinua.”''</blockquote> |
|||
=== Ensimmäiset kaivaukset ja merkilliset tapahtumat === |
|||
Seuraavana aamuna Mikael kertoi näystään kylän papille. Pappi kehotti häntä tulemaan ripille ja osallistumaan pyhään ehtoolliseen, sillä hän piti näkyä mahdollisena kiusauksena.<br> |
|||
<br> |
|||
Vanhus ei kuitenkaan ollut vakuuttunut siitä, että kyse olisi ollut pelkästä unesta. Hän kertoi kokemuksestaan kyläläisille. Osa nauroi, mutta kaksi miestä uskoi hänen sanansa ja lähti hänen kanssaan pellolle kaivamaan.<br> |
|||
<br> |
|||
Kaivaukset eivät aluksi tuottaneet tulosta. Lopulta löytyi vanhan muurin jäännöksiä ja tiiliä, mutta etsintä oli keskeytettävä, etteivät turkkilaiset saisi tietää asiasta.<br> |
|||
<br> |
|||
Myöhemmin pellon omistaja yritti käyttää löytyneitä tiiliä uunin rakentamiseen, mutta laasti ei tarttunut ja uuni sortui yhä uudelleen. Työmiehet alkoivat pitää tätä merkkinä siitä, ettei muinaisen kirkon tiiliä saanut käyttää arkiseen rakentamiseen. |
|||
=== Pyhä Pelagia ja Jumalansynnyttäjän kehotus === |
|||
Kesäkuussa 1822 pyhä [[Pelagia Tinoslainen|'''Pelagia''']], siihen aikaan kahdeksankymmentävuotias [[nunna]], näki useita näkyjä. Hän eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen naisluostarissa Kechrovouníoksen vuorella, noin tunnin matkan päässä kylästä.<br> |
|||
<br> |
|||
Näyissä Jumalansynnyttäjä käski häntä menemään kylän arvostetun miehen, '''Stamatelos Kangadeen''', luo ja pyytämään tätä kaivattamaan esiin Pyhän Johannes Edelläkävijän kirkon Antoni Doxarasin pellolla.<br> |
|||
<br> |
|||
Pelagia pelästyi ja ajatteli ensin, että kyse olisi mielikuvituksesta. Hän vaikeni pitkään, kunnes Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle kolmannen kerran nuhdellen ja käski häntä olemaan kuuliainen.<br> |
|||
<br> |
|||
Kun Pelagia heräsi, hän näki saman salaperäisen Naisen ja kysyi, kuka hän oli. Tällöin Nainen lausui: |
|||
<blockquote> |
|||
''“Julista, maa, suurta iloa.”'' |
|||
</blockquote> |
|||
Pelagia vastasi ymmärrettyään: |
|||
<blockquote> |
|||
''“Ylistäkää, taivaat, Jumalan kunniaa.”'' |
|||
</blockquote> |
|||
Nämä sanat ovat Marian ilmestyksen juhlan aamupalveluksen kanonin 9. veisun megalynarionista.<br> |
|||
<br> |
|||
Pelagia kertoi näyistään [[igumenia]]lle ja Stamatelos Kangadeelle. Kangades ilmoitti tapahtumista myös piispa '''Gabrielille''', joka oli jo kuullut Mikaelin näystä ja näki Pelagian kertomuksen vahvistavan sen. Piispa kehotti koko saarta yhteistyöhön kirkon ja ikonin löytämiseksi. |
|||
=== Kirkon perustukset löytyvät – mutta ikoni ei vielä === |
|||
Kaivaukset aloitettiin syyskuussa 1822 Kangadeen johdolla. Esille kaivettiin Pyhän Johanneksen kirkon perustukset. Kirkko oli tuhoutunut arabien hyökkäyksessä vuonna 1200.<br> |
|||
<br> |
|||
Läheltä löytyi vanha kaivo, mutta ikonia ei vielä löydetty. Varat loppuivat ja työ keskeytettiin.<br> |
|||
<br> |
|||
Jumalansynnyttäjä ilmestyi kuitenkin uudelleen pyhälle Pelagialle ja kehotti jatkamaan. Piispa Gabriel vetosi lahjoittajiin, jotta vanhan kirkon perustuksille voitaisiin rakentaa uusi kirkko. Uusi kirkko omistettiin Pyhälle Johannes Edelläkävijälle sekä Eläväksi tekevälle lähteelle. |
|||
=== Ikonin löytyminen 30. tammikuuta 1823 === |
|||
30. tammikuuta 1823 työmiehet tasoittivat maata kirkon sisällä valmistellakseen uuden kivisen lattian asentamista. Puolenpäivän aikaan eräs työmies, '''Emmanuel Matsos''', osui hakullaan puukappaleeseen ja halkaisi sen kahtia.<br> |
|||
<br> |
|||
Hän huomasi, että puun toinen puoli oli palanut ja toisella puolella näkyi maalauksen jälkiä. Kun hän pyyhkäisi multaa pois, hän näki sen olevan ikoni. Hän liitti kappaleet yhteen, teki ristinmerkin ja kumarsi ikonia kunnioittaen.<br> |
|||
<br> |
|||
Kun ikoni puhdistettiin, se osoittautui Marian ilmestyksen ikoniksi. Halkeama kulki ikonin keskeltä Jumalansynnyttäjän ja arkkienkeli Gabrielin välistä, mutta kumpikaan hahmo ei ollut vahingoittunut. Tätä pidettiin ihmeenä.<br> |
|||
<br> |
|||
Ikoni toimitettiin samana päivänä piispa Gabrielille. Piispa suuteli ikonia ja huudahti: |
|||
<blockquote> |
|||
''“Suuri olet Sinä, Herra, ja ihmeelliset ovat Sinun tekosi!”''</blockquote> |
|||
=== Evangelístrian kirkko Tínoksella === |
|||
Ikonin löytymisen jälkeen Tínoksen asukkaat innostuivat rakentamaan Jumalansynnyttäjän kunniaksi suuren ja kauniin kirkon. Ihmiset lahjoittivat rahaa ja tekivät myös itse työtä kirkon rakentamiseksi.<br> |
|||
<br> |
|||
Kirkosta tuli nimeltään '''Evangelístria''', ''“Hän, joka vastaanotti ilosanoman”''. Kreikaksi kirkon nimi esiintyy muodossa: |
|||
* Ιερός Ναός της Ευαγγελιστρίας της Τήνου (Ierós Naós tís Evangelístrias tís Tínou). |
|||
<br> |
|||
Ikonin löytyminen ajoittui aikaan, jolloin moderni Kreikan valtio oli syntymässä. Tämän vuoksi ikonia on pidetty koko Kreikan kansan yhteisenä pyhänä ikonina, ja sekä ikonista että Evangelístrian kirkosta tuli vähitellen koko maan arvostetuimpia uskonnollisia symboleja. |
|||
=== Ikonin muistopäivät === |
|||
Tínoksen Jumalansynnyttäjän ikonia kunnioitetaan erityisesti seuraavina päivinä: |
|||
* 30. tammikuuta – ikonin löytymisen muistopäivä |
|||
* 25. maaliskuuta – Marian ilmestyksen juhla (Evangelístria) |
|||
* 23. heinäkuuta – Pyhän Pelagian muistopäivä |
|||
Pyhä Pelagia Tínoslainen nukkui pois Herrassa 28. huhtikuuta 1834, mutta hänen muistopäiväänsä vietetään 23. heinäkuuta. |
|||
=== Ikonin kunnioitus ja ihmeet === |
|||
Tínoksen Jumalansynnyttäjän ikonia kunnioitetaan edelleen yhtenä Kreikan pyhimmistä aarteista. Ikoniin liitetään lukemattomia parantumisen ihmeitä ja pelastumisia vaarasta siitä lähtien, kun se löydettiin. Nimi Megalohari – Suuri Armo – kuvastaa sitä, miten Jumalansynnyttäjän esirukouksen on koettu auttavan hädässä ja tuovan lohdutusta, terveyttä ja suojaa. |
|||
=== Liturgiset tekstit === |
|||
Ikonin muistopäivänä voidaan veisata sille osoitetut tropari ja kontakki.<br> |
|||
<br> |
|||
[[Luokka:Ikonit]] |
[[Luokka:Ikonit]] |
||
Nykyinen versio 28. tammikuuta 2026 kello 14.20
Tínoksen Jumalanäiti – Evangelístria ja Megalohari (“Suuri Armo”)
Tínoksen saarella Kreikassa kunnioitetaan erityisesti Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen ikonia, joka löydettiin 30. tammikuuta 1823 Pyhän Johannes Edelläkävijän muinaisen kirkon raunioista. Ikonin löytymiseen liittyy useita näkyjä ja Jumalansynnyttäjän johdatukseksi koettuja tapahtumia. Tínoksen ikoni on yhä yksi Kreikan pyhimmistä aarteista ja tärkeimpiä Jumalansynnyttäjän pyhiinvaelluskohteita.
Ikonin nimet eri kielillä
Tínoksen ikoni tunnetaan useilla nimillä, joita käytetään rinnakkain eri kielissä ja perinteissä. Ikonimaalausta ja lähdehakua varten nimimuodot kannattaa tuntea myös alkuperäisillä kirjoitusasuilla.
Suomi
- Tínoksen Jumalanäiti / Tínoksen Jumalansynnyttäjä
- Megalohari (Suuri Armo)
- Suuri Armo (Megalohari-nimen suomennos)
- Evangelístria (Ilosanoman vastaanottanut; viittaa Marian ilmestykseen)
Kreikka
- Παναγία της Τήνου (Panagía tís Tínou) – “Tínoksen Kaikkeinpyhin”
- Ευαγγελίστρια (Evangelístria) – “Ilosanoman vastaanottanut / Ilosanoman saaja”
- Μεγαλόχαρη (Megalócharē, myös Megalohari) – “Suuri armo”
Kyrillinen kirjoitus (slaavilainen käyttö)
Ikoniin viitataan joskus slaavilaisissa yhteyksissä yleisnimityksillä, jolloin nimestä voi esiintyä esimerkiksi seuraavia muotoja:
- Богородица Тиносская (Bogoroditsa Tinosskaja) – “Tínoksen Jumalansynnyttäjä”
- Икона Благовещения (Тинос) [Ikona Blagoveščenija (Tinos)] – “Marian ilmestyksen ikoni (Tínos)”
Uninäky iäkkäälle miehelle
Vähän ennen Marian ilmestyksen juhlaa vuonna 1821 iäkäs mies nimeltä Mikael Polyzoes näki unen, jossa Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle kirkkaissa valkeissa vaatteissa. Hän kehotti vanhusta kaivamaan Antoni Doxarasin pellolla kaupungin ulkopuolella. Siellä olisi hänen ikoninsa.
Jumalansynnyttäjä käski myös rakentamaan paikalle kirkon, sillä siinä oli ollut kirkko ennenkin. Taivaan Kuningatar lupasi auttaa tehtävän toteuttamisessa.
Herättyään Mikael teki ristinmerkin ja ajatteli ensin, että uni olisi ollut kiusaus. Kuitenkin Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle uudelleen: huone täyttyi lempeästä valosta, ja hänen kasvoillaan oli sanoin kuvaamatonta armoa ja suloisuutta. Hän sanoi:
“Miksi pelkäät? Pelkosi johtuu epäuskosta. Kuule: minä olen Panagia, Kaikkeinpyhin. Tahdon, että kaivat Antoni Doxarasin pellolla, missä ikonini on haudattuna. Sinä rakennat sinne kirkon, ja minä autan sinua.”
Ensimmäiset kaivaukset ja merkilliset tapahtumat
Seuraavana aamuna Mikael kertoi näystään kylän papille. Pappi kehotti häntä tulemaan ripille ja osallistumaan pyhään ehtoolliseen, sillä hän piti näkyä mahdollisena kiusauksena.
Vanhus ei kuitenkaan ollut vakuuttunut siitä, että kyse olisi ollut pelkästä unesta. Hän kertoi kokemuksestaan kyläläisille. Osa nauroi, mutta kaksi miestä uskoi hänen sanansa ja lähti hänen kanssaan pellolle kaivamaan.
Kaivaukset eivät aluksi tuottaneet tulosta. Lopulta löytyi vanhan muurin jäännöksiä ja tiiliä, mutta etsintä oli keskeytettävä, etteivät turkkilaiset saisi tietää asiasta.
Myöhemmin pellon omistaja yritti käyttää löytyneitä tiiliä uunin rakentamiseen, mutta laasti ei tarttunut ja uuni sortui yhä uudelleen. Työmiehet alkoivat pitää tätä merkkinä siitä, ettei muinaisen kirkon tiiliä saanut käyttää arkiseen rakentamiseen.
Pyhä Pelagia ja Jumalansynnyttäjän kehotus
Kesäkuussa 1822 pyhä Pelagia, siihen aikaan kahdeksankymmentävuotias nunna, näki useita näkyjä. Hän eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen naisluostarissa Kechrovouníoksen vuorella, noin tunnin matkan päässä kylästä.
Näyissä Jumalansynnyttäjä käski häntä menemään kylän arvostetun miehen, Stamatelos Kangadeen, luo ja pyytämään tätä kaivattamaan esiin Pyhän Johannes Edelläkävijän kirkon Antoni Doxarasin pellolla.
Pelagia pelästyi ja ajatteli ensin, että kyse olisi mielikuvituksesta. Hän vaikeni pitkään, kunnes Jumalansynnyttäjä ilmestyi hänelle kolmannen kerran nuhdellen ja käski häntä olemaan kuuliainen.
Kun Pelagia heräsi, hän näki saman salaperäisen Naisen ja kysyi, kuka hän oli. Tällöin Nainen lausui:
“Julista, maa, suurta iloa.”
Pelagia vastasi ymmärrettyään:
“Ylistäkää, taivaat, Jumalan kunniaa.”
Nämä sanat ovat Marian ilmestyksen juhlan aamupalveluksen kanonin 9. veisun megalynarionista.
Pelagia kertoi näyistään igumenialle ja Stamatelos Kangadeelle. Kangades ilmoitti tapahtumista myös piispa Gabrielille, joka oli jo kuullut Mikaelin näystä ja näki Pelagian kertomuksen vahvistavan sen. Piispa kehotti koko saarta yhteistyöhön kirkon ja ikonin löytämiseksi.
Kirkon perustukset löytyvät – mutta ikoni ei vielä
Kaivaukset aloitettiin syyskuussa 1822 Kangadeen johdolla. Esille kaivettiin Pyhän Johanneksen kirkon perustukset. Kirkko oli tuhoutunut arabien hyökkäyksessä vuonna 1200.
Läheltä löytyi vanha kaivo, mutta ikonia ei vielä löydetty. Varat loppuivat ja työ keskeytettiin.
Jumalansynnyttäjä ilmestyi kuitenkin uudelleen pyhälle Pelagialle ja kehotti jatkamaan. Piispa Gabriel vetosi lahjoittajiin, jotta vanhan kirkon perustuksille voitaisiin rakentaa uusi kirkko. Uusi kirkko omistettiin Pyhälle Johannes Edelläkävijälle sekä Eläväksi tekevälle lähteelle.
Ikonin löytyminen 30. tammikuuta 1823
30. tammikuuta 1823 työmiehet tasoittivat maata kirkon sisällä valmistellakseen uuden kivisen lattian asentamista. Puolenpäivän aikaan eräs työmies, Emmanuel Matsos, osui hakullaan puukappaleeseen ja halkaisi sen kahtia.
Hän huomasi, että puun toinen puoli oli palanut ja toisella puolella näkyi maalauksen jälkiä. Kun hän pyyhkäisi multaa pois, hän näki sen olevan ikoni. Hän liitti kappaleet yhteen, teki ristinmerkin ja kumarsi ikonia kunnioittaen.
Kun ikoni puhdistettiin, se osoittautui Marian ilmestyksen ikoniksi. Halkeama kulki ikonin keskeltä Jumalansynnyttäjän ja arkkienkeli Gabrielin välistä, mutta kumpikaan hahmo ei ollut vahingoittunut. Tätä pidettiin ihmeenä.
Ikoni toimitettiin samana päivänä piispa Gabrielille. Piispa suuteli ikonia ja huudahti:
“Suuri olet Sinä, Herra, ja ihmeelliset ovat Sinun tekosi!”
Evangelístrian kirkko Tínoksella
Ikonin löytymisen jälkeen Tínoksen asukkaat innostuivat rakentamaan Jumalansynnyttäjän kunniaksi suuren ja kauniin kirkon. Ihmiset lahjoittivat rahaa ja tekivät myös itse työtä kirkon rakentamiseksi.
Kirkosta tuli nimeltään Evangelístria, “Hän, joka vastaanotti ilosanoman”. Kreikaksi kirkon nimi esiintyy muodossa:
- Ιερός Ναός της Ευαγγελιστρίας της Τήνου (Ierós Naós tís Evangelístrias tís Tínou).
Ikonin löytyminen ajoittui aikaan, jolloin moderni Kreikan valtio oli syntymässä. Tämän vuoksi ikonia on pidetty koko Kreikan kansan yhteisenä pyhänä ikonina, ja sekä ikonista että Evangelístrian kirkosta tuli vähitellen koko maan arvostetuimpia uskonnollisia symboleja.
Ikonin muistopäivät
Tínoksen Jumalansynnyttäjän ikonia kunnioitetaan erityisesti seuraavina päivinä:
- 30. tammikuuta – ikonin löytymisen muistopäivä
- 25. maaliskuuta – Marian ilmestyksen juhla (Evangelístria)
- 23. heinäkuuta – Pyhän Pelagian muistopäivä
Pyhä Pelagia Tínoslainen nukkui pois Herrassa 28. huhtikuuta 1834, mutta hänen muistopäiväänsä vietetään 23. heinäkuuta.
Ikonin kunnioitus ja ihmeet
Tínoksen Jumalansynnyttäjän ikonia kunnioitetaan edelleen yhtenä Kreikan pyhimmistä aarteista. Ikoniin liitetään lukemattomia parantumisen ihmeitä ja pelastumisia vaarasta siitä lähtien, kun se löydettiin. Nimi Megalohari – Suuri Armo – kuvastaa sitä, miten Jumalansynnyttäjän esirukouksen on koettu auttavan hädässä ja tuovan lohdutusta, terveyttä ja suojaa.
Liturgiset tekstit
Ikonin muistopäivänä voidaan veisata sille osoitetut tropari ja kontakki.