Toiminnot

Ero sivun ”Liturgia” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

Rivi 18: Rivi 18:
  
 
* [[proskomidi]] eli pyhitettävän kirkkoleivän eli ''prosforan'' ja viinin valmistaminen liturgiapalvelusta varten
 
* [[proskomidi]] eli pyhitettävän kirkkoleivän eli ''prosforan'' ja viinin valmistaminen liturgiapalvelusta varten
* opetettavien eli [[katekumeni]]en liturgia, joka on osoitettu eritoten kasteopetusta saaville ja uskon totuuksiin perehtyville (''aiemmin heidän piti poistua tämän osan jälkeen kirkosta, nykyisin kaikki ovat mukana'')
+
* opetettavien eli [[katekumeeni]]en liturgia, joka on osoitettu eritoten kasteopetusta saaville ja uskon totuuksiin perehtyville (''aiemmin heidän piti poistua tämän osan jälkeen kirkosta, nykyisin kaikki ovat mukana'')
 
* uskovaisten liturgia, joka on osoitettu uskovaisille, siis kastetuille ortodoksisen kirkon jäsenille, jotka ainoastaan saavat osallistua tämän osan aikana Ehtoolliseen
 
* uskovaisten liturgia, joka on osoitettu uskovaisille, siis kastetuille ortodoksisen kirkon jäsenille, jotka ainoastaan saavat osallistua tämän osan aikana Ehtoolliseen
  

Versio 21. marraskuuta 2008 kello 21.44

Tämä artikkeli on osa artikkelisarjasta:
Tutustu
ortodoksiseen kirkkoon
Traditio
Raamattu
Uskontunnustus
Ekumeeniset kirkolliskokoukset
Pyhät
Ortodoksinen jumalanpalvelus
osa 1 | osa 2 | osa 3
Liturgia
Kanonit
Ikoni
Symbolismi
Pyhä Kolminaisuus
Isä (Jumala)
Jeesus Kristus
Pyhä Henki
Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko
Ekklesiologia
Kirkkohistoria
Mysteriot
Ortodoksisen kirkon palveluksia
Jumalallinen liturgia
Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia eli Paastoliturgia
Kirkollinen vuorokausi
Ehtoopalvelus | Ehtoonjälkeinen palvelus | Puoliyöpalvelus | Aamupalvelus
Hetket
Ensimmäinen hetki | Kolmas hetki | Kuudes hetki | Yhdeksäs hetki
Vigilia
Muita palveluksia
Akatistos | Rukouspalvelus eli Moleben
Suuri vedenpyhitys | Pieni vedenpyhitys
Kodin pyhittäminen | Muun kohteen siunaaminen
Pappeuteen vihkiminen | Avioliitto liturgian yhteydessä
Hautaaminen | Panihida | Parastaasi

(Jumalallinen) liturgia (kreikaksi leiturgia, yhteinen palvelus) on ortodoksisen kirkon yleinen ja yhteinen jumalanpalvelus, jossa ortodoksit voivat osallistua Pyhään Ehtoolliseen. Liturgia on kaikkein tärkein jumalanpalvelus. Kaksi yleisintä liturgiaa on nimetty Pyhän Johannes Krysostomoksen ja Pyhän Basileios Suuren mukaan. Suomessa toimitettavia muita liturgioita ovat Apostoli Jaakobin liturgia ja ennenpyhitettyjen lahjain liturgia. Näiden lisäksi on olemassa mm. pyhän evankelista Markuksen liturgia, pyhän Klemens Roomalaisen liturgia sekä 500-luvulla Rooman piispana olleen pyhän Gregorios Suuren eli Gregorios Dialogoksen liturgia, joita ei kuitenkaan täydellisenä yleensä toimiteta Suomessa. Se toimitetaan kuitenkin ennenpyhitettyjen lahjain liturgiana eli paastoliturgiana vain suuren paaston aikana tiettyinä päivinä.

Apostoli Jaakobin liturgia jätettiin perimätiedon mukaan Jerusalemin ja evankelista Markuksen liturgia Aleksandrian seurakunnalle. Pyhä Basileios Suuri lyhensi apostoli Jaakobin liturgiaa ja pyhä Johannes Krysostomos taasen lyhensi edelleen pyhän Basileios Suuren liturgiaa.

Liturgia kuvaa Kristuksen elämää: profeettojen ennustuksia Hänestä, Hänen ilmestymistään maan päälle, Hänen kärsimyksiään, kuolemaansa, ylösnousemistaan ja taivaaseen menemistä.

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgiassa ei toimiteta eukaristiaa vaan käytetään aiemmin (edellisenä sunnuntaina) siunattuja ja pyhitettyjä ehtoollisaineita.

Liturgiaan valmistaudutaan paastolla ja valmistusrukousten lukemisella sekä käymällä ajoittain synnintunnustuksella (osallistumalla katumuksen mysteerioon eli sakramenttiin eli rippiin).

Papisto toimittaa liturgian aina täydellisissä jumalanpalveluspuvuissaan ja kaikki liturgian toimittajat (siis papisto) osallistuvat ehtoolliseen. Kirkkokansasta ehtoolliseen osallistuvat kaikki siihen valmistautuneet ortodoksien kirkon jäsenet.

Useissa ortodoksissa maissa (mm. Venäjällä) ehtoollisella käyminen edellyttää lähes aina osallistumista katumuksen mysteerioon. Mm. Suomessa tämä ei ole ehdoton edellytys. Ennen Ehtoollista luetaan ehtoollisrukous, joka ei siis ole yleinen synnintunnustus.

Nämä artikkelit ovat osia sarjasta, jonka otsikko on:
Liturgia
Liturgiaan valmistautuminen
Liturgiset esineet
Jumalanpalveluspuvut
Proskomidi
Hetket
Suitsuttaminen
Opetettavien liturgia
Alkusiunaus
Suuri ektenia
Antifonit eli Vuorolaulut
1. Psalmi 103
2. Psalmi 146
3. Jumalan ainokainen kuolematon poika ja Sana
Autuuden lauseet
Pieni saatto
Troparit ja kontakit
Pyhän Kolminaisuuden virsi eli Trisagion
Epistola eli Apostoliset kirjeet
Evankeliumi
Opetuspuhe
Hartauden ektenia
Vainajien ektenia
Opetettavien ektenia
Uskovaisten liturgia
Kerubiveisu
Suuri saatto
Anomusektenia
Proskomidirukous
Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus
EUKARISTIA ALKAA
1. Anafora eli Lahjain ylentämisen rukous
a. Kehotukset
b. Prefatio
c. Sanctus
d. Anamnesis
e. Epiklesis
f. Muuttuminen
g. Intercessio - Esirukoukset
2. Anomusektenia
3. Herran rukous
4. Ehtoollinen
Ambonin takainen rukous
Antidora
Psalmi 34
Loppusiunaus

Liturgiapalveluksessa on kolme osaa:

  • proskomidi eli pyhitettävän kirkkoleivän eli prosforan ja viinin valmistaminen liturgiapalvelusta varten
  • opetettavien eli katekumeenien liturgia, joka on osoitettu eritoten kasteopetusta saaville ja uskon totuuksiin perehtyville (aiemmin heidän piti poistua tämän osan jälkeen kirkosta, nykyisin kaikki ovat mukana)
  • uskovaisten liturgia, joka on osoitettu uskovaisille, siis kastetuille ortodoksisen kirkon jäsenille, jotka ainoastaan saavat osallistua tämän osan aikana Ehtoolliseen

Samana päivä pappi voi toimittaa vain yhden liturgian.

Liturgia on Vapahtajan asettama

Kristus asetti liturgian salaisen ehtoollisen aikana, torstai-iltana oman kuolinpäivänsä aattona. Hän otti leivän, siunasi sen, mursi ja antoi opetuslapsilleen, sanoen (1.Kor.11:24):

"Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."

Sitten hän otti kalkin, jossa oli vedellä sekoitettua viiniä, kiitti Jumalaa ja antoi sen opetuslapsilleen, sanoen (Matt.26:27-28):

"Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi."

Liturgian historiaa

Apostolit Herran esimerkkiä ja käskyä noudattaen toimittivat helatorstain jälkeen Herran Ehtoollisen sakramenttia joka päivä (Apt.2:42-46) uskovaisten kokouksissa. Tuolloin liturgia oli lyhyt eikä siinä ollut montaa osaa. Sisältöön kuului Raamatun lukemista ja opetus, psalmien ja pyhien veisujen laulaminen, rukouksia, Lahjain siunaaminen ja Ehtoollisen jakaminen sekä kiitosrukoukset. (Apt.2:42; 20:7; 1.Kor.10.16; 11:20,21 ja 14:1; Kol.4:16; Ef.5:19)

Apostolisella ajalla oli kahdenlaisia jumalanpalveluksia:

  1. Julkisia aamupäiväpalveluksia, jotka koostuivat Raamatun lukemisesta ja sen selittämisestä ja hengellisistä veisuista
  2. Suljettuja iltapäivällä pidettyjä palveluksia, joissa Raamatun lukemisen ja selittämisen lisäksi oli ehtoollinen ja rakkaudenateria. Tämä palvelus oli tarkoitettu vain kristityille.

Marttyyrikirkon aikana noista kahdesta palveluksesta kehittyi yksi kaksiosainen jumalanpalvelus:

  1. Alussa kaikille avoin opetettavien eli katekumenien liturgia
  2. Opetettavien poistuttua oli uskovaisten liturgia, jossa olivat mm. leivän ja viinin siunaaminen ja ehtoollinen.

Kaksi ensimmäistä vuosisataa liturgia säilyi apostolien esimerkin mukaisena ja samansisältöisenä.Toisen ja kolmannen vuosisadan paikkeilla kootussa Apostolien säännöissä on laaja liturgia, joka monessa kohtaa on samanlainen, kuin nykyinen liturgia. Neljännellä vuosisadalla laadittiin liturgian toimittamisjärjestys, jonka mukaan liturgia nykyisinkin toimitetaan.

Pyhän Basileios Suuren liturgian toimittamisajat Suomessa

Pyhän Basileios Suuren liturgiaa toimitetaan ainoastaan 10 kertaa vuodessa:

Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgian toimittamisajat Suomessa

Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia toimitetaan täydellisenä useimmiten eli silloin, kun ei toimiteta yllä mainittuja pyhän Basileios Suuren liturgioita eikä ennenpyhitettyjen lahjain liturgiaa.

Liturgian toimittamispaikka

Liturgia toimitetaan aina kirkossa, joka on sille luonnollisin paikka. Piispan luvalla liturgian voi toimittaa myös muualla esimerkiksi tšasounassa tai jossain muussa tilapäisessä tilassa kuten kotona tai muussa kokoontumistilassa. Tällaiset palvelukset ovat kuitenkin poikkeuksia, eikä sellainen saisi muodostua tavaksi. Vain kirkossa ovat jumalanpalvelukseen oleellisesti kuuluvat kaikki osat käytettävissä ja palveluksen tukena. Tällaisia ovat esimerkiksi ikonit, kirkonkellot, kaikki sakraaliesineet, lampukat jne. sekä tietysti tärkeimpänä: kirkossa on jumalanpalvelusta varten vihitty ja pyhitetty alttari.

Katso myös:

Kirjallisuutta:

  • Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset