Ero sivun ”Moldoviţa” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
| (17 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | [[Kuva:Moldovita01.jpg|thumb|200px|<center>Moldoviţan Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Moldovita02.jpg|thumb|200 px|<center>Moldoviţan avoin kuisti<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Moldovita03.jpg|thumb|200 px|<center>Hyvin säilyneitä ikoneja kirkon ulkoseinässä<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]'''Moldoviţan luostaria''' rakennettiin vuosina 1402-1410 [[voievod]] [[Alexandru cel Bun]]’in toimesta. Hän lahjoitti maan, joka oli kaukana muista kylistä ja rakentamiseen tarvittavat tataariorjat. Syrjäisen sijoituksen toivottiin aktivoivan aluetta. Rakennustyö kesti 1400-luvun lopulle, kunnes maanvyörymä tuhosi luostarin. Rauniot näkyvät vieläkin 500 metrin päässä nykyisestä [[luostari]]sta. | |
| − | |||
| − | '''Moldoviţan luostaria''' rakennettiin vuosina 1402-1410 [[voievod]] [[Alexandru cel Bun]]’in toimesta. Hän lahjoitti maan, joka oli kaukana muista kylistä ja rakentamiseen tarvittavat tataariorjat. Syrjäisen sijoituksen toivottiin aktivoivan aluetta. Rakennustyö kesti 1400-luvun lopulle, kunnes maanvyörymä tuhosi luostarin. Rauniot näkyvät vieläkin 500 metrin päässä nykyisestä [[luostari]]sta. | ||
| − | Voeivod [[Petru Rareş]], [[Ştefan cel Mare]]n poika valitsi paikan uudelle luostarille hieman alempaa. Hän rakennutti luostarin vuonna 1532 ja pyhitti sen kirkon [[ | + | Voeivod [[Petru Rareş]], [[Ştefan cel Mare]]n poika valitsi paikan uudelle luostarille hieman alempaa. Hän rakennutti luostarin vuonna 1532 ja pyhitti sen kirkon [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys|Neitsyt Marian ilmestykselle]]. Tämän muistoksi kaiverrettiin kivilaatta, joka on sisäänkäynnin vasemmalla puolella. Samoihin aikoihin lisättiin kirkolle muurit ja puolustustornit ja se näyttää pieneltä linnoitukselta. |
| − | Pohjaratkaisultaan luostarin [[kirkko]] on perinteinen kolmiosainen, jossa on viisi huonetta. Jokaisessa huoneessa on oma kaarisysteemi. Kirkon pääsalin katon kaaret poikkeavat muista moldovalaisista, sillä se muodostaa tähden neljän kaaren sijaan. Rareşille tyypillistä avointa kuistia tukee neljä pilaria edessä ja kaksi taaempana. Moldoviţan avoin kuisti on toinen joka rakennettiin [[ | + | Pohjaratkaisultaan luostarin [[kirkko]] on perinteinen kolmiosainen, jossa on viisi huonetta. Jokaisessa huoneessa on oma kaarisysteemi. Kirkon pääsalin katon kaaret poikkeavat muista moldovalaisista, sillä se muodostaa tähden neljän kaaren sijaan. Rareşille tyypillistä avointa kuistia tukee neljä pilaria edessä ja kaksi taaempana. Moldoviţan avoin kuisti on toinen joka rakennettiin [[Moldova (historiallinen alue)|Bukovinaan]]. Ensimmäinen oli [[Humor]]issa. Kirkon katto on tehty puunkappaleista. |
== Avoin kuisti == | == Avoin kuisti == | ||
| − | Moldoviţan seinien [[ikoni]]t ovat parhaimmin säilyneet keskiaikaiset ikonit Bukovinassa. Useat maalaukset ovat yhä erotettavissa selvästi. Tosin monia [[fresko]]ja on töherrelty kaiverruksin ja nimikirjoituksin Itävalta-Unkarin sotilaiden ja myöhempien sankarien toimesta. Kirkon ikonit sisällä ja ulkona on maalattu 1537 usean maalaajan toimesta. Ikonien kokonaisuus muodostaa [[ortodoksisen kalenterin]]. Ulkoseinä on tasainen lukuun ottamatta riviä pieniä syvennyksiä. Ulkoseinän ikoneita: | + | Moldoviţan seinien [[ikoni]]t ovat parhaimmin säilyneet keskiaikaiset ikonit Bukovinassa. Useat maalaukset ovat yhä erotettavissa selvästi. Tosin monia [[fresko]]ja on töherrelty kaiverruksin ja nimikirjoituksin Itävalta-Unkarin sotilaiden ja myöhempien sankarien toimesta. Kirkon ikonit sisällä ja ulkona on maalattu 1537 usean maalaajan toimesta. Ikonien kokonaisuus muodostaa [[ortodoksinen kalenteri|ortodoksisen kalenterin]]. Ulkoseinä on tasainen lukuun ottamatta riviä pieniä syvennyksiä. Ulkoseinän ikoneita: |
* Kirkon itäpäädyn ulkoseinässä on harvinainen ikoni, jossa Kristus on kuvattuna [[Diskos|diskoksessa]] [[tähti]] päällään, kuvaten [[Ehtoollinen|ehtoollisen]] [[mysteerio]]ta, jossa leipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi. | * Kirkon itäpäädyn ulkoseinässä on harvinainen ikoni, jossa Kristus on kuvattuna [[Diskos|diskoksessa]] [[tähti]] päällään, kuvaten [[Ehtoollinen|ehtoollisen]] [[mysteerio]]ta, jossa leipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi. | ||
* Kirkon eteläseinässä on harvinaisen selvänä säilynyt maalaus hyökkäyksestä [[Konstantinopoli]]in, jossa pyydetään [[Jumalansynnyttäjä]]n suojelusta. | * Kirkon eteläseinässä on harvinaisen selvänä säilynyt maalaus hyökkäyksestä [[Konstantinopoli]]in, jossa pyydetään [[Jumalansynnyttäjä]]n suojelusta. | ||
* Eteläseinän itäosasta löytyy hahmoja, joita harvemmin kuvataan [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] perinteessä - filosofeja. Seinään on kuvattu Thukydides, Homeros, Aristoteles, Aristarkos, Platon, Sybil, Porfyrios, Sokrates, Aristokritus ja Plutarkhos. | * Eteläseinän itäosasta löytyy hahmoja, joita harvemmin kuvataan [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] perinteessä - filosofeja. Seinään on kuvattu Thukydides, Homeros, Aristoteles, Aristarkos, Platon, Sybil, Porfyrios, Sokrates, Aristokritus ja Plutarkhos. | ||
| − | * Avoimessa kuistissa sijaitsee sinne tyypillinen maalaus ulko-oven ympärillä. Se esittää [[Viimeinen tuomio|viimeistä tuomiota]]. Tässä maalauksessa | + | * Avoimessa kuistissa sijaitsee sinne tyypillinen maalaus ulko-oven ympärillä. Se esittää [[Viimeinen tuomio|viimeistä tuomiota]]. Tässä maalauksessa Muhammed esitetään [[hereetikko]]jen joukossa. |
| − | * [[Mooses | + | * [[Mooses, Jumalan näkijä|Mooseksen]] [[palava pensas]], jossa tuleen on kuvattu Neitsyt Maria. Ikoni kertoo ortodoksisen kirkon [[mariologia]]sta. |
* Tyypillinen 24 hymnin [[akatistos]] [[Jumalansynnyttäjä]]lle, joka on jaettu neljään riviin. Ensimmäisissä kahdessatoista kuvassa on kuvattu [[Joulu|Kristuksen syntymään]] liittyviä tapahtumia, muun muassa: | * Tyypillinen 24 hymnin [[akatistos]] [[Jumalansynnyttäjä]]lle, joka on jaettu neljään riviin. Ensimmäisissä kahdessatoista kuvassa on kuvattu [[Joulu|Kristuksen syntymään]] liittyviä tapahtumia, muun muassa: | ||
| − | ** [[Neitsyt Marian ilmestys]] | + | ** [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys|Neitsyt Marian ilmestys]] |
| − | ** Neitsyt Maria tapaa [[ | + | ** Neitsyt Maria tapaa [[Elisabet (vanhurskas)|Elisabethin]] |
| − | ** [[Joosef]]in epäröinti | + | ** [[Joosef Kihlaaja|Joosef]]in epäröinti |
** [[Joulu|Kristuksen syntymä]] | ** [[Joulu|Kristuksen syntymä]] | ||
| − | ** [[tietäjät|Kolmen tietäjän]] matka | + | ** [[Itämaan tietäjät|Kolmen tietäjän]] matka Betlehemiin |
** Palvovat tietäjät | ** Palvovat tietäjät | ||
** Tietäjien paluu kotimaahan | ** Tietäjien paluu kotimaahan | ||
** Pako Egyptiin | ** Pako Egyptiin | ||
| − | ** [[Kristuksen temppeliin tuominen]] | + | ** [[Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen|Kristuksen temppeliin tuominen]] |
Neitsyt Marian akatistoksen ikonityyppi esiintyi ensin miniatyyrina. Freskona se esiintyi ensimmäisen kerran [[Athos|Athoksella]]. Koko eteläseinän länsipuolen maalaukset kertovat sen ajan ortodoksisuuden suhteesta Neitsyt Mariaan. | Neitsyt Marian akatistoksen ikonityyppi esiintyi ensin miniatyyrina. Freskona se esiintyi ensimmäisen kerran [[Athos|Athoksella]]. Koko eteläseinän länsipuolen maalaukset kertovat sen ajan ortodoksisuuden suhteesta Neitsyt Mariaan. | ||
| Rivi 33: | Rivi 31: | ||
Kirkon sisällä takaseinässä on tyypillinen fresko, jossa kirkon rakennuttaja, Petru Rareş, vaimonsa Elenan ja poikiensa Ilieş’in ja Ştefanin kanssa luovuttaa pientä Moldoviţan luostaria valtaistuimella istuvalle Kristukselle. Kirkon arvokkain ikoni on [[Kristuksen ristiinnaulitseminen|Kristuksen ristiinnaulitsemisesta]] kertova fresko, jota on verrattu italialaiseen taiteeseen. Sen uusi ikonografinen elementti on Mooseksen läsnäolo Kristuksen ristiinnaulitsemisessa. | Kirkon sisällä takaseinässä on tyypillinen fresko, jossa kirkon rakennuttaja, Petru Rareş, vaimonsa Elenan ja poikiensa Ilieş’in ja Ştefanin kanssa luovuttaa pientä Moldoviţan luostaria valtaistuimella istuvalle Kristukselle. Kirkon arvokkain ikoni on [[Kristuksen ristiinnaulitseminen|Kristuksen ristiinnaulitsemisesta]] kertova fresko, jota on verrattu italialaiseen taiteeseen. Sen uusi ikonografinen elementti on Mooseksen läsnäolo Kristuksen ristiinnaulitsemisessa. | ||
| − | Luostarista löytyy käsikirjoituksia 1400-luvulta lähtien, jotka ovat kulttuurin ja feodaalitaiteen aarteita. Näitä ovat muun muassa [[Evankeliumi]] vuodelta 1613 ja Psalttari vuodelta 1614. Vuonna 1785 Itävalta-Unkarin valloituksen jälkeen käsikirjoitukset hävisivät. Luostarin museossa on lisäksi Petru Rareşin [[ | + | Luostarista löytyy käsikirjoituksia 1400-luvulta lähtien, jotka ovat kulttuurin ja feodaalitaiteen aarteita. Näitä ovat muun muassa [[Evankeliumi]] vuodelta 1613 ja Psalttari vuodelta 1614. Vuonna 1785 Itävalta-Unkarin valloituksen jälkeen käsikirjoitukset hävisivät. Luostarin museossa on lisäksi Petru Rareşin kirkkoistuin. |
| + | |||
| + | Vuonna 1932 Moldoviţasta tuli [[nunna]]luostari. Luostari oli pahoin vaurioitunut ja katto oli mennyt huonoon kuntoon. Luostaria uudistettiin ja restauroitiin vuosina 1954–1960. Maalausten restaurointi aloitettiin 2002. Luostarissa on nykyään 41 nunnaa ja kaksi pappia. Luostarin [[igumeni|igumeniana]] toimii Benedicta Tatulici. Moldoviţa kuuluu UNESCOn maailmanperintölistalle. | ||
| − | + | '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' | |
| − | + | '''Lue myös''' | |
| − | + | * [[Moldova (historiallinen alue)]] | |
| + | * [[Moldovan voievodit 1400-1568]] | ||
| + | * [[Voievod]] | ||
| + | * [[Pyhä Ştefan cel Mare]] | ||
| + | * [[Paisi Velitškovski|Paisie de la Neamţ]] | ||
| + | * [[Alexandru cel Bun]] | ||
| + | * [[Cleopa Ilie]] | ||
| + | * [[Daniel Hesykasti]] | ||
| + | |||
| + | '''Muualla Internetissä''' | ||
| − | = | + | <youtube v="uZTinN-HcB4" /> |
| − | + | {{Romanian luostarit}} | |
| − | |||
| − | [[Luokka: | + | [[Luokka:Nunnaluostarit]] |
| + | [[Luokka:Romania]] | ||
[[Luokka:Romanian luostarit]] | [[Luokka:Romanian luostarit]] | ||
Nykyinen versio 27. joulukuuta 2010 kello 14.13
Moldoviţan luostaria rakennettiin vuosina 1402-1410 voievod Alexandru cel Bun’in toimesta. Hän lahjoitti maan, joka oli kaukana muista kylistä ja rakentamiseen tarvittavat tataariorjat. Syrjäisen sijoituksen toivottiin aktivoivan aluetta. Rakennustyö kesti 1400-luvun lopulle, kunnes maanvyörymä tuhosi luostarin. Rauniot näkyvät vieläkin 500 metrin päässä nykyisestä luostarista.
Voeivod Petru Rareş, Ştefan cel Maren poika valitsi paikan uudelle luostarille hieman alempaa. Hän rakennutti luostarin vuonna 1532 ja pyhitti sen kirkon Neitsyt Marian ilmestykselle. Tämän muistoksi kaiverrettiin kivilaatta, joka on sisäänkäynnin vasemmalla puolella. Samoihin aikoihin lisättiin kirkolle muurit ja puolustustornit ja se näyttää pieneltä linnoitukselta.
Pohjaratkaisultaan luostarin kirkko on perinteinen kolmiosainen, jossa on viisi huonetta. Jokaisessa huoneessa on oma kaarisysteemi. Kirkon pääsalin katon kaaret poikkeavat muista moldovalaisista, sillä se muodostaa tähden neljän kaaren sijaan. Rareşille tyypillistä avointa kuistia tukee neljä pilaria edessä ja kaksi taaempana. Moldoviţan avoin kuisti on toinen joka rakennettiin Bukovinaan. Ensimmäinen oli Humorissa. Kirkon katto on tehty puunkappaleista.
Avoin kuisti
Moldoviţan seinien ikonit ovat parhaimmin säilyneet keskiaikaiset ikonit Bukovinassa. Useat maalaukset ovat yhä erotettavissa selvästi. Tosin monia freskoja on töherrelty kaiverruksin ja nimikirjoituksin Itävalta-Unkarin sotilaiden ja myöhempien sankarien toimesta. Kirkon ikonit sisällä ja ulkona on maalattu 1537 usean maalaajan toimesta. Ikonien kokonaisuus muodostaa ortodoksisen kalenterin. Ulkoseinä on tasainen lukuun ottamatta riviä pieniä syvennyksiä. Ulkoseinän ikoneita:
- Kirkon itäpäädyn ulkoseinässä on harvinainen ikoni, jossa Kristus on kuvattuna diskoksessa tähti päällään, kuvaten ehtoollisen mysteeriota, jossa leipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi.
- Kirkon eteläseinässä on harvinaisen selvänä säilynyt maalaus hyökkäyksestä Konstantinopoliin, jossa pyydetään Jumalansynnyttäjän suojelusta.
- Eteläseinän itäosasta löytyy hahmoja, joita harvemmin kuvataan ortodoksisessa perinteessä - filosofeja. Seinään on kuvattu Thukydides, Homeros, Aristoteles, Aristarkos, Platon, Sybil, Porfyrios, Sokrates, Aristokritus ja Plutarkhos.
- Avoimessa kuistissa sijaitsee sinne tyypillinen maalaus ulko-oven ympärillä. Se esittää viimeistä tuomiota. Tässä maalauksessa Muhammed esitetään hereetikkojen joukossa.
- Mooseksen palava pensas, jossa tuleen on kuvattu Neitsyt Maria. Ikoni kertoo ortodoksisen kirkon mariologiasta.
- Tyypillinen 24 hymnin akatistos Jumalansynnyttäjälle, joka on jaettu neljään riviin. Ensimmäisissä kahdessatoista kuvassa on kuvattu Kristuksen syntymään liittyviä tapahtumia, muun muassa:
- Neitsyt Marian ilmestys
- Neitsyt Maria tapaa Elisabethin
- Joosefin epäröinti
- Kristuksen syntymä
- Kolmen tietäjän matka Betlehemiin
- Palvovat tietäjät
- Tietäjien paluu kotimaahan
- Pako Egyptiin
- Kristuksen temppeliin tuominen
Neitsyt Marian akatistoksen ikonityyppi esiintyi ensin miniatyyrina. Freskona se esiintyi ensimmäisen kerran Athoksella. Koko eteläseinän länsipuolen maalaukset kertovat sen ajan ortodoksisuuden suhteesta Neitsyt Mariaan.
Hyvin säilyneitä ikoneja kirkon ulkoseinässä
Kirkon sisällä takaseinässä on tyypillinen fresko, jossa kirkon rakennuttaja, Petru Rareş, vaimonsa Elenan ja poikiensa Ilieş’in ja Ştefanin kanssa luovuttaa pientä Moldoviţan luostaria valtaistuimella istuvalle Kristukselle. Kirkon arvokkain ikoni on Kristuksen ristiinnaulitsemisesta kertova fresko, jota on verrattu italialaiseen taiteeseen. Sen uusi ikonografinen elementti on Mooseksen läsnäolo Kristuksen ristiinnaulitsemisessa.
Luostarista löytyy käsikirjoituksia 1400-luvulta lähtien, jotka ovat kulttuurin ja feodaalitaiteen aarteita. Näitä ovat muun muassa Evankeliumi vuodelta 1613 ja Psalttari vuodelta 1614. Vuonna 1785 Itävalta-Unkarin valloituksen jälkeen käsikirjoitukset hävisivät. Luostarin museossa on lisäksi Petru Rareşin kirkkoistuin.
Vuonna 1932 Moldoviţasta tuli nunnaluostari. Luostari oli pahoin vaurioitunut ja katto oli mennyt huonoon kuntoon. Luostaria uudistettiin ja restauroitiin vuosina 1954–1960. Maalausten restaurointi aloitettiin 2002. Luostarissa on nykyään 41 nunnaa ja kaksi pappia. Luostarin igumeniana toimii Benedicta Tatulici. Moldoviţa kuuluu UNESCOn maailmanperintölistalle.
Lue myös
- Moldova (historiallinen alue)
- Moldovan voievodit 1400-1568
- Voievod
- Pyhä Ştefan cel Mare
- Paisie de la Neamţ
- Alexandru cel Bun
- Cleopa Ilie
- Daniel Hesykasti
Muualla Internetissä
'"`UNIQ--youtube-00000000-QINU`"'