Kaste
Ortodoksi.netista
| Ortodoksisen kirkon Sakramentit eli mysteeriot | |
|
Kaste | |
Kaste on ortodoksisen kirkon sakramentti eli mysteerio, jossa henkilö liitetään ortodoksisen kirkon jäseneksi. Siihen liittyy oleellisena osana toinen mysteerio, mirhalla voitelu.
Kasteeseen liittyy edeltäviä toimituksia, varsinainen kaste ja kasteen jälkeisiä toimituksia. Ne kaikki ovat kastetoimituksen oleellisia osia.
Tässä artikkelissa keskitytään pääasiassa lapsen kastamiseen. Aikuisen kastamisessa noudatetaan soveltuvin osin samoja asioita.
Kaste tarkoittaa ortodoksisessa kirkossa uudelleen syntymistä, uudelleen aloittamista, kuolemista vanhalle elämäntavalle ja syntymistä uudelle elämäntavalle. Kasteessa ihminen osallistuu pääsiäistapahtumaan, joka on uudestisyntyminen vedestä ja Pyhästä Hengestä, uudestisyntyminen Jumalan valtakuntaan.
Kastetta edeltävät toimitukset
Nimenanto
Kaste ei ole nimenantotilaisuus. Nimenanto tehdään jo ennen kastetta. Alkuperäisen ortodoksisen käytännön mukaan lapsi tuodaan kahdeksan päivän ikäisenä kirkkoon nimenantoa varten (Luuk.2:21-23). Nykyisin nimenanto toimitetaan kuitenkin useimmiten kotona, mutta usein se jää valitettavasti tekemättä ja se suoritetaan silloin kasteen yhteydessä. (Kts. Euhologion -> Lapselle kahdeksantena päivänä nimeä annettaessa)
Ortodoksisen perinteen mukaisesti lapselle annetaan vain yksi nimi, jonkun pyhän ihmisen mukaan. Tästäkin poiketaan nykyisin usein mm. kansallisen kulttuuriympäristön vaikutuksesta.
Lasta tulisi ortodoksisen perinteen mukaan kutsua nimen annosta alkaen tai mieluummin jo syntymästä alkaen hänen oikealla nimellään. Nimi ei ole salaisuus, vaan nimi, jonka lapsi syntyessään saa, tulee pyhien kalenterista. Myöskään erilaiset kutsuma- ja hellittelynimet eivät oikein sovi lapsen nimeksi ennen kastetta, vaan hänestä tulisi käyttää hänen omaa nimeään.
Nimenannon yhteydessä pappi siunaa lapsen otsaa, suuta ja rintaa ja lausuu rukouksen mainiten jo lapsen uuden nimen.
Kirkkoon tuotaessa pappi ottaa lapsen syliinsä ja kohottaa häntä ristin muotoon kirkon oven tai etuhuoneessa olevan Jumalansynnyttäjän ikonin edessä ja lausuu erillisen rukouksen.
Rukoukset kasteen edellä
Kastetilaisuudessa kummi tuo alastomaksi riisutun lapsen (esim. pyyhkeeseen käärittynä) papin eteen. Pappi tekee lapsen otsaan ristinmerkin ja lausuu nimenantamisrukouksen, jos nimenantotoimitus on toimittamatta. Sitten seuraavat ns. eksorkismirukoukset. Eksorkismi on sanan mukaisesti pahan (pahojen henkien) pois karkottamista. Eksorkismi suoritetaan kaikille kasteeseen valmistautuville tarkoituksena erottaa kastettava pahan hengen moraalisesta vaikutuksesta.
Kysymykset kummille
Näiden rukouksien jälkeen kummi vastaa kastettavan lapsen puolesta papin esittämiin kysymyksiin, joissa kysytään pahasta hengestä luopumisesta ja Kristuksen puoleen kääntymisestä. Kummi, jonka sylissä lapsi on, vastaa siis näihin. Aikuiskasteessa kastettava itse vastaa kysymyksiin. Samalla kummi tai kastettava tunnustaa kristillisen uskonsa ja lukee uskontunnustuksen. Tämän vuoksi kummin on oltava ortodoksisen kirkon jäsen.
Joskus eksorkismirukouksiin ja sitä seuraaviin kysymyksiin liittyy esim. papin puhaltaminen kastettavan kasvoihin tai kuviteltua paholaista kohti sylkeminen, jonka tekee kummi lapsen puolesta. Ne jätetään kuitenkin nykyään valitettavasti yhä useammin pois kastetapahtumasta.
Vedenpyhitys ja rukoukset kastettavan puolesta
Seuraavaksi pappi pyhittää kasteveden rukouksilla ja tekemällä veteen ristinmerkin ja siihen mahdollisesti myös puhaltamalla. Samoin hän siunaa kasteessa tarvittavan öljyn, jota lisätään hieman kasteastiaan eli kolimvitraan ristin muotoisesti.
Kastettavan voiteleminen öljyllä
Samalla pyhitetyllä öljyllä pappi tekee ristin ensin kastettavan otsaan ja lausuu:
- ”Voidellaan Jumalan palvelija (kastettavan nimi) riemun öljyllä, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”
Sitten voidellaan rinta ja selkä (sielun ja ruumiin parannukseksi), korvat (uskon kuulemiseksi), kädet (Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet) ja jalat (askeleittesi edistämiseksi). Tämä tapahtuma ei ole ns. mirhalla voitelu, joka tapahtuu erikseen kasteen jälkeen.
Kaste
Pappi ottaa lapsen kastetta varten käsivarsilleen, suojaa lapsen kasvot kämmenellä ja upottaa lapsen kasteastiaan kolme kertaa. Vaihtoehtoisesti voidaan suorittaa myös valelukaste, mikäli upotusta ei voida jostain syystä suorittaa.
Kastettaessa pappi lausuu:
- ”Kastetaan Jumalan palvelija (etunimi) Isän, amen, Pojan, amen, ja Pyhän Hengen nimeen, amen.”
Upottamisessa kiteytyy kasteen merkitys: Vesi tuhoaa toisen elämän, mutta panee alulle toisen; se hukuttaa vanhan ihmisen ja synnyttää uuden. Tätä kuvaannollista hukuttamista ei voida mielekkäästi ilmaista muuten kuin veteen upottamalla.
Kasteen jälkeen lauletaan psalmi 32 ja kastettava puetaan valkoiseen kastepukuunsa, pelastuksen pukuun, ja kastettavan kaulaan ripustetaan kasteristi, joka kummin tulisi hankkia kastettavalle. Pappi lausuu:
- ”Puetaan Jumalan palvelija (etunimi) vanhurskauden vaatteeseen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”
Kasteen jälkeiset toimitukset
Pyhällä mirhalla voitelun sakramentti eli mysteerio
Kastetta seuraa välittömästi toinen ortodoksisen kirkon sakramentti eli mysteerio, pyhällä mirhalla voiteleminen.
Siitä on oma artikkelinsa oheisen linkin takana: Mirhalla voitelu
Kasteastian kiertäminen
Mirhalla voitelun jälkeen pappi yhdessä kastettavan ja hänen kumminsa kanssa kiertää kasteastian ympäri kolme kertaa. Kuoro tai läsnä olevat laulavat samalla:
- ”Niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet. Halleluja.” (Gal.3:27)
Kasteastian ympäri tehty saatto kuvaa ikuista liittoa Kristuksen kanssa aivan samalla tavalla kuin avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Alkukirkossa kastettavat kastettiin pääsiäisenä erillisessä kastekappelissa ja sieltä tultiin sitten ristisaatossa kirkkoon ja kastettavat osallistuivat pyhään Ehtoolliseen liturgiassa. Tätäkin tuo pieni saatto omalla tavallaan kuvaa ja muistuttaa.
Hiusten leikkaaminen
Mirhalla voitelemisen jälkeen kastettava voidaan pukea kokonaan. Pappi suorittaa vielä mirhavoiteen pois pyyhkimisen pienellä sienellä, lausuen samalla:
- ”Vanhurskautettu olet, kastettu olet, valistettu olet, mirhalla voideltu olet, pyhitetty olet Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Kastetapahtuman lopuksi kastettavalta leikataan vielä hiuksia päästä ristin muotoisesti. Päähän ei suinkaan tehdä ristinmuotoista aukkoa, vaan hiuksia leikataan hieman neljältä sivulta. Tämä leikkaaminen kuvaa kuuliaisuutta ja sitä, että ihminen täydellisesti antaa itsensä Jumalalle. Hiukset ovat voiman vertauskuva (Tuom.16:17).
Kirkottaminen
Kun lapsen syntymästä on kulunut 40 päivää, lapsi ja äiti pitäisi ortodoksisen perinteen mukaisesti kirkottaa. Äiti kummin saattamana tuo lapsensa ja itsensä kirkkoon kirkotettavaksi eli aloittamaan kirkollisen elämän (Luuk:2:27).
Tavallisesti kirkottaminen tapahtuu kasteen jälkeen.
Kirkottamisessa pappi tulee kirkon ovelle vastaan äitiä ja lasta ja lukee siellä rukouksia äidin ja lapsen puolesta. Mikäli lapsi on kastettu, pappi ottaa lapsen ja tekee sillä ristin kirkon ovella ja lausuu rukouksen:
- ”Kirkkoon otetaan Jumalan palvelija (etunimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”
Sen jälkeen pappi vie lapsen kirkkoon pysähtyen ensin keskellä kirkkoa ja lausuen tuon em. rukouksen.
Lapsi viedään vielä pyhälle portille. Pappi laskee lapsen maahan portin eteen ja lausuu rukouksen. Aikaisemmin poikalapsi vietiin pyhään alttariin, mutta nykyään tästä käytännöstä on luovuttu.
Rukouksien ja siunauksen jälkeen pappi antaa lapsen äidille kirkosta pois vietäväksi.
Ehtoolliseen osallistuminen
Kasteen ja voitelun mysteeriot saavat täyttymyksensä, kun äsken kastettu osallistuu välittömästi tilaisuuden jälkeen pyhään Ehtoolliseen kirkon eukaristiapalveluksessa, liturgiassa.
Kaste voidaan myös toimittaa liturgian yhteydessä, jolloin nimenanto on suoritettava ennen kasteliturgiaa. Nykykäytännössä Suomessa nimenanto erillisenä osana jää usein pois, jos kaste toimitetaan liturgian yhteydessä. Ns. Paavalin liturgiakaavan mukaan kaste toimitetaan pienen saaton yhteydessä.
Katso myös
- Kummi ja kummius ortodoksisessa kirkossa
- Nimi ja siihen liittyvä pyhän muistopäivä
- Seurakunta kasvatuksellisena yhteisönä (opetuspuhe)
Euhologion
- Lapselle kahdeksantena päivänä nimeä annettaessa
- Rukoukset pyhän kasteen edellä
- Rukous lapsivuoteessa olevan äidin puolesta
- Pyhän kasteen mysteerio
- Pyhän kasteen toimitus kuolemanvaarassa olevalle lapselle
- Pyhällä mirhalla voitelun mysteerio
- Rukoukset hiuksia leikattaessa
- Rukous keskenmenon tapahduttua
- Rukoukset 40. päivänä lapsen syntymän jälkeen
Aiheesta muualla
- www.ort.fi: Sakramentit / kaste
- www.ort.fi: Sakramentit / mirhavoitelu
- Tsasounan suunnalta/isä Raimo Sissonen: Kasteen sakramentti
- Tsasounan suunnalta/isä Raimo Sissonen: Voitelun sakramentti
Kirjallisuutta
- Arkkipiispa Paavali & Matti Sidoroff: Kaste ja katumus
- Arkkipiispa Herman: Pyhästä kasteesta ja seurakunnasta
- Kalevi Kasala: Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten - kirkkotiedon käsikirja
- John Meyendorff: Bysantin teologia
- Ortodoksinen usko (uskonoppi), OKJ
- Arkkimandriitta Cleopa Ilie: Ortodoksisesta uskosta (ss. 151-165)
| Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot |
|
Kaste | Mirhalla voitelu | Katumus | Ehtoollinen | Avioliitto| Pappeus Sairaanvoitelu |