Kirkon historian aikajana

Kirkon historia on tärkeä osa ortodoksista uskoa. Ortodoksisuus määrittyy jatkumona, joka on alkanut niistä, jotka ensin saarnasivat Kristuksen totuutta maailmalle. Niistä, jotka auttoivat muodostamaan uskomme muotoa, ja jotka veivät eteenpäin muuttumatonta ortodoksisen kirkon traditiota.

Kirkon historian aikajanan on laatinut Petja Pyykkönen. Osa vuosiluvuista on viitteellisiä, koska varmaa tietoa varsinkaan varhaisesta historiasta on erittäin vaikea saada. Ehdota muutosta tai lisäystä.

Uuden testamentin aika

• 27 eKr.-180 jKr. Pax Romana
• 20 eKr. Herodes aloittaa toisen temppelin suuren rakennustyön Jerusalemissa
• 7 eKr.–4eKr. Kristus syntyi Betlehemissä. 14 000 lasta tapetaan.
• 1 Juutalainen apokryfi ”Mooseksen taivaaseenastuminen” kirjoitetaan
• 6 Augustus panee Herodeksen viralta; Samariasta, Juudeasta ja Idumeasta tulee suoran Rooman hallinnon alainen Juudean provinssi, jonka pääkaupunki on Kesareassa; Quirinius saa Syyrian maaherran viran ja panee Juudeassa toimeen väestönlaskennan veronkeräystä varten
• 7–26 Rauhan aika, Juudeassa ja Galileassa on suhteellisen rauhallista
• 18–36 prefekti Valerius Gratus nimittää Kaifaksen juutalaisten ylipapiksi
• 19 Juutalaiset, juutalaiset proselyytit ja astrologit karkotetaan Roomasta
• n. 25-26 Joosef Kihlaaja kuolee
• 26–36 Pontius Pilatus Juudean prefektinä
• 26–29 Johannes Kastaja aloittaa toimintansa "Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuonna" (Luuk. 3:1–2); Jeesuksen kaste (Mark. 1:4–11); Johannes Kastaja pidätetään ja mestataan (Luuk. 3:19–20, Juutalaisten muinaisajat 18.5.2)
• 28–30 Jeesuksen julkinen toiminta, ristiinnaulitseminen (tai 31)
• n. 30 ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen kuolema; Paavalin kääntymys Damaskon tiellä (Apt. 9)
• 32 Apostolit kokoontuvat Jerusalemissa ja valitsevat Matteuksen Juudas Iskariotin tilalle 12. apostoliksi

Apostolinen aika (33-100)

• n.30-33 Jeesuksen ylösnousemus ja ilmestyminen ihmisille; ensimmäinen helluntai; Jerusalemin kirkko, ensimmäinen kirkko perustetaan, kristittyjä vainotaan (Ap.t. 7:54–8:8)
• 33-70 Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin nykyisen Jordanian Rihabin kaupungin läheisyyteen
• 34 Apostoli Pietari perustaa Antiokian seurakunnan
• 35 Nimitystä ”kristitty” käytetään ensimmäisen kerran Antiokiassa
• 37 Joosef Arimatialainen matkustaa Britanniaan, jossa hän rantautuu Glastonburyyn
• 40 Apostoli Barnabas lähetetään Jerusalemista Antiokiaan vahvistamaan seurakuntaa, koska kirkon johtajat pakenivat vainojen vuoksi; Neljäs makkabialaiskirja kirjoitetaan; Simon Pietari kastaa roomalaisen kenturion Corneliuksen, jota pidetään ensimmäisenä pakanakäännynnäisenä (Ap.t. 10)
• 44 Jaakob Sebedeuksen poika teloitetaan Herodes Agrippa I:n käskystä (Ap.t. 12:1–3)
• 45 Apostoli Jaakob, Herran veli valitaan Jerusalemin piispaksi
• n. 46–48 Paavali ja Barnabas lähetysmatkalla Kyproksella (Ap.t. 13:4–12)
• 47 (tai 48-49) Apostolien kokous Jerusalemissa, jossa päätetään, ettei ei-juutalaisten tarvitse noudattaa juutalaisten tapoja tullakseen kristityiksi (Ap.t. 15)
• 48–99 Paavalin kirjeet kirjoitetaan
• 49 Keisari Claudius ajaa juutalaiset pois Roomasta.
• n. 49-52 Paavali lähetysmatka Korinttiin apostoli Silaksen kanssa (Ap.t. 18)
• 50 Pääsiäismellakka Jerusalemissa, 20–30 000 kuolee
• 50 Jesajan taivaaseenastuminen kirjoitetaan
• 52 Apostoli Tuomas saapuu Keralaan Intiaan
• 53-57 Apostoli Paavalin kolmas lähetysmatka
• n. 57 Paavalin viimeinen käynti Jerusalemissa (Ap.t. 21)
• n. 58 Paavali pidätetään ja vangitaan Kesareaan (Ap.t. 25:4)
• n. 60 Paavali saarnaa Roomassa (Ap.t. 28:15–31)
• 62 Apostoli Jaakob, Herran veli kivitetään ylipappi Ananus ben Artanuksen käskystä, Clodius Albinus panee Ananuksen viralta
• 62 Apostoli Andreas ristiinnaulitaan Patraksella
• 64 Rooman palo, Nero syyttää 'kristittyjä', vainot alkavat; varhaisin maininta kristityistä Roomassa (Tacitus); Paavali mestataan (Kol. 1:24, Ef. 3:13, 2 Tim. 4:6–8, 1 Klem. 5:5–7); Pietari ristiinnaulitaan (Joh. 21:18, 1 Piet. 5:13, Origenes)
• 66–73 Juutalaisten kansannousu
• 68 Roomalaiset tuhoavat essealaisen Qumranin yhteisön; Nero tekee itsemurhan
• 69 Ignatios Antiokialaisesta tulee Antiokian kolmas piispa
• 70 Markuksen evankeliumi kirjoitetaan; Jerusalemin ja Herodeksen temppelin tuhoaminen (Uuden Testamentin kirjojen kirjoittamisen ajankohdista on kaksi koulukuntaa, toisen mukaan ne ajoitetaan ajalle 40–96 jaa.)
• 71 Apostoli Markus matkustaa Egyptiin
• n. 75–90 Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot kirjoitetaan
• 80–85 Matteuksen evankeliumi kirjoitetaan
• n. 80-90 Didakhe kirjoitetaan
• 81–96 Johannes tai hänen oppilaansa kirjoittaa Johanneksen ilmestyksen; Domitianuksen vainot
• 98-117 Trajanuksen vainot
• 90 Jamnian kokous (kyseenalaistettu) määrittelee pesäeron juutalaisten ja kristittyjen välillä
• 90–100 Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen kirjeet kirjoitetaan
• 100 Apostoli Johannes kuolee

Nikean kirkolliskokousta edeltänyt aika (100-325)

• 107 Ignatios Antiokialainen syötetään leijonille; Jerusalemin toinen piispa Simeon ristiinnaulitaan
• n. 120-220 Apologeettojen aika (Justinos Marttyyri, Aristeides Ateenalainen, Tatianos Assyrialainen, Athenagoras Ateenalainen, Theofilus Antiokialainen, Felix Marcus Minucius, Tertullianus, Kodratos, Meliton Sardeslainen, Apollinaris Claudius
• 124 Apostolit Kodratos ja Aristeides Ateenalainen esittävät apologiat keisari Hadrianukselle Ateenassa.
• 130 Justinos Marttyyrin kääntyminen
• 132-135 Toinen juutalaissota eli Bar Kokhban kapina: suurin osa Palestiinan juutalaisista pakkosiirrettiin valtakunnan muihin osiin. Hadrianus ryhtyi määrätietoisesti vainoamaan juutalaisia ja nimesi Juudean Syria Palaestinaksi ja Jerusalemin Aelia Capitolinaksi.
• 135 Joulusta juhlapäivä Roomassa.
• 140 Pietarin ilmestys (Apokryfi)
• 142-144 Markion Sinopelainen, meni Roomaan ja perusti kirkon, jota myöhemmin kutsuttiin markionismiksi. Julistettiin harhaoppiseksi 144 (tai 147).
• 150 Kreikkalainen egyptiläisten evankeliumi (Nag Hammadi)
• 150 Valentinos (myös Valentinios) oli tunnetuin kristillinen gnostilainen teologi ja valentinolaisuuden perustaja.
• 150 Justinos Marttyyri määrittelee liturgian.
• 155 Rooman piispa Anicetus ja Polykarpos Smyrnalainen yrittivät ratkaista pääsiäisen vieton ajankohtaan liittyvää ristiriitaa. Yhteisymmärrystä ei löytynyt, mutta ehtoollisyhteys ryhmittymien välillä säilyi.
• 155 (tai 160) Polykarpos Smyrnalaisen marttyyrikuolema
• 155 (tai 156) Montanismin alku
• 160-175 Tatianos Assyrialainen kirjoittaa "Diatessaron"
• 161-180 Marcus Aureliuksen vainot
• 165 Justinos Marttyyrin marttyyrikuolema
• 166-174 Paavi Soter erotti erillisen vuosittaisen pääsiäisjuhlan viikoittaisten sunnuntaiden lisäksi Krituksen ylösnousemuksen juhlaksi, kvartodesimaanien tilalle.
• 170 (tai 175) Tatianos Assyrialainen kirjoittaa "Diatessaronin", jossa hän harmonisoi neljä kanonista evankeliumitekstiä yhdeksi.
• 170 Muratorin kaanon, varhaisin tunnettu Uuden testamentin kirjojen kaanon.
• 170 (tai 193-211) Simmakos Ebioniitin (Ἐβιωνίτης Σύμμαχος) uusi kreikankielinen käännös Vanhasta Testamentista.
• 175 Paavalin teot (apokryfi)
• 180 Hegesippos kuoli
• 180 Ireneos Lyonilainen kirjoitti “Harhaoppeja vastaan”
• 180 Dyfan Merthyrilaisesta tulee Britannian ensimmäinen marttyyri
• 180-192 Theodotionin kreikankielinen käännös Vanhasta Testamentista.
• 189-198 Kvartodesimaanikiista (Huom! Polykarpos Smyrnalainen ja paavi Anicetus väittelivät asiasta jo 155)
• 190 Pantaenus Aleksandrialainen perusti Aleksandrian katekeettikoulun
• 193 Rooman kirkolliskokous tuomitsee pääsiäisen vieton Nisan-kuun 14.
• 200 (tai 190-202) Ireneos Lyonilainen kuoli
• pappismarttyyri Haralampos Magnesilainen koki marttyyrikuoleman
• 202-210 Septimius Severuksen vainot
• 203 Perpetua Karthagolainen, Felisitas Roomalainen, Revocatus, Saturus ja Saturninus kokevat marttyyrikuoleman Karthagon amfiteatterissa
• 206 kuningas Abgar IX kääntää Edessan kristityksi
• 209 (tai n.251 tai 304) Alban, Britannian protomarttyyri koki marttyyrikuoleman
• 210 Hippolytos Roomalainen kirjoittaa ”Kaikkien harhaoppien vääräksi osoittaminen” (Philosophumena) ja ”Apostolinen Traditio”, jossa on ensimmäinen tunnettu pappeuteen vihkimisen kuvaus.
• 215 (tai 223) Tertullianus kääntyy montanismiin
• 220 Sextus Julius Africanus kirjoittaa “Chronographiai”, maailman historian vuoteen 217 asti
• 225-250 Didascalia Apostolorum eli Apostolien opetukset, vanhin säilynyt teos kirkkojärjestyksestä kuvaa ajan kirkon elämää
• 227 Origenes aloittaa kirjoittamaan Genesiksen kommentaaria, saa valmiiksi ”Ensimmäisistä prinsiipeistä”
• 232 Heraklas Aleksandrialaisesta tulee Aleksandrian paavi
• 235-238 Keisari Maximinus Thraxin vainot, joissa Hippolytos Roomalainen kokee marttyyrikuoleman
• 240 Dura-Europosissa rakennettiin kirkko
• 240 Origenes kirjoitti Heksaplan
• 244 Plotinos perusti neo-platonisen koulun Roomaan, joka vaikutti vielä keskiajan teologeihin
• 246 Pappismarttyyri Paavali Erakko vetäytyy Egyptin erämaahan kilvoittelemaan ja hänestä tulee ensimmäinen kristitty erakko
• 246-247 Kaksi Arabian kirkolliskokousta
• 247 Rooma juhli valtakunnan tuhannetta vuotta, jonka aikana koettiin jakso, jolloin kristittyjen vainot kiristyivät
• 247 Dionysios Aleksandrialaisesta tuli Aleksandrian patriarkka
• 248 Origenes kirjoitti ”Kelsosta vastaan” (Contra Celsum)
• 249-251 Deciuksen vainot
• 251-256 Karthagon kirkolliskokous (jossa oli 5 tapaamista) tuomitsee novatiolaiset
• 253-260 Valerianuksen vainot
• 258 Keisari Valerianus teloitutti kaikki kristityt piispat, seurakunnanvanhimmat ja diakonit
• 258 Cyprianus Karthagolainen kokee marttyyrikuoleman
• 264 Paavali Samosatalainen ekskommunikoidaan
• 265 Modalistiset monarkianistit käyttivät Kyrenessä termiä homoousios eli yhtä olemusta käytettiin ensimmäisen kerran kuvaamaan Isän ja Pojan suhdetta.
• 265-270 Gregorios Neokesarealainen näkee ensimmäisen tunnetun Jumalansynnyttäjän ilmestyksen
• 270 Antonios Suuri aloittaa luostariliikkeen
• 272 Sabbas Sotajoukkojenjohtajan (Stratelates) ja 70 sotilaan marttyyrikuolema
• 274-275 Keisari Aurelianuksen vainot
• 276 Mani ristiinnaulittiin, manikealaisuuden perustaja
• 283-284 Kosmas ja Damianos Roomalaiset kokevat marttyyrikuoleman
• 284 Andreas Sotajoukkojenjohtaja (Stratelates) ja 2593 hänen kanssaan sotilastaan kokivat marttyyrikuoleman. Koptikirkon marttyyrien muistokalenteri alkaa tästä päivästä, ollen päivä yksi.
• 285 Antonios Suuri pakenee erämaahan elämään rukouksessa
• 293-305 Diocletianuksen vainot
• 301 Gregorios Armenialainen käännyttää kuningas Tiridates I kristinuskoon. Armenia ottaa kristinuskon ensimmäisenä valtionuskonnoksi.
• 302 Nikomediassa surmataan 20 000 kristittyä
• 303-312 Diocletianuksen ja Galeriuksen vainot, joita kutsutaan myös Suureksi Vainoksi. Näissä kuoli myös suurmarttyyri Georgios Voittaja
• 305 Panteleimon Parantaja ja Katariina Aleksandrialainen kokivat marttyyrikuoleman
• 305-311 Lactantius kirjoitti ”Divinae institutiones” (Uskonoppi), ensimmäinen systemaattinen latinankielinen selostus kristillisestä teologiasta
• 306 Demetrios Mirhanvuodattaja koki marttyyrikuoleman
• 306 Elviran synodi Espanjassa vaatii pidättäväisyyttä koko papistolta, ankaria rangaistuksia uskosta luopumisesta ja aviorikoksesta
• 311 Keisari Galerius antaa suvaitsevaisuusediktin lopettaen vainot hänen osassaan valtakuntaa
• 311 Donatistit kapinoivat Karthagossa
• 312 Konstantinos Suuri saa näyn. Milviuksen sillan taistelu, jonka jälkeen Konstantinos on läntisen osan keisari.
• 312 Lukianos Antiokialainen koki marttyyrikuoleman
• 313 Milanon edikti, Konstantinos ja Licinius päättävät kristittyjen vainot
• 314 Ancyran kirkolliskokous ja Arlesin kirkolliskokous, jossa tuomitaan donatismi.
• 314–340 Eusebios Kesarealainen kirjoittaa Kirkkohistorian
• 315 Neokesarean kirkolliskokous
• 316 Lactantius kirjoittaa ”De Mortibus Persecutorum”, jossa kerrotaan vainoista
• 318 Athanasios Suuren teos ”Inkarnaatiosta” julkaistaan, vaikuttaen areiolaisuuden tuomitsemiseen
• 320 (tai 318) Pakhomios Suuri perusti ensimmäisen muureilla ympäröidyn luostarin Egyptin Tabannesiin, Nag Hammadin kaupungin lähelle.
• 321 Konstantinos Suuri julistaa sunnuntain viralliseksi lepopäiväksi
• 324 Konstantinos Suuri voittaa Licinuksen ja hänestä tulee koko valtakunnan keisari

Nikealainen aika (325-451)

• 325 Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous pidettiin Nikeassa, jossa vahvistettiin oppi kolminaisuudesta sekä Nikean uskontunnustus, tuomittiin areiolaisuus, määriteltiin pääsiäisen ajankohta
• 326 Keisarinna Helena löysi Kristuksen ristin
• 326 Kuningas Mirian III teki kristinuskosta Georgian virallisen uskonnon
• 328 Athanasios Suuri Aleksandrian patriarkaksi (328-373)
• 329 Athanasios Suuri vihki Frumentiuksen pappeuteen ja lähetti hänet saarnaamaan Etiopiaan
• 330 Konstantinos Suuri perusti Konstantinopolin, josta tuli Rooman pääkaupunki
• 330 Amoun ja Makarios Suuri perustivat luostareita Egyptin erämaahan
• 335 Sylvester Rooman paavi kuoli
• 336-338 Athanasios Suuri pakenee Trieriin (nyk. Saksa) ja kertoi eurooppalaisille Pakhomios Suuren luostarisäännöistä, jotka herättävät kiinnostuksen luostarilaitokseen Euroopassa
• 337 Konstantinos Suuri kuoli
• 340 Visigoottien hengellinen johtaja Wulfila kääntyy areiolaisuuteen, johon hän käännyttää monia germaaneja. Käänsi kreikankielisen Uuden Testamentin goottien kielelle.
• 341 Antiokian kirkolliskokous
• 341 Keisari Constans kieltää pakanalliset rituaalit kuoleman rangaistuksen uhalla
• 342-352 Nikolaos Ihmeidentekijä kuoli
• 343 (tai 347) Sardikan kirkolliskokous (Daakiassa, nyk. Bulgaria)
• 348 Pakhomios Suuri ja Spyridon, Trimythusin piispa kuolivat
• 350 Ninian perusti kirkon Skotlannissa ja alkoi saarnata Pikteille
• 351 Kunniallisen Ristin ilmestyminen Jerusalemissa
• 355 (tai 338-340) Niina Georgialainen kuolee
• 356 Antonios Suuri kuoli
• 356-359 Hilarius Poitierslainen kirjoitti maanpaossa areiolaisuutta vastaan
• 357 Sirmiumin kolmas kirkolliskokous, joka oli areiolaisuuden huipentuma, päättää ”Siriumin jumalanpilkasta” (Blasphemy of Sirmium)
• 355-365 Areiolainen vastapaavi Felix II nousi Rooman kirkon johtoon Constantius II avustuksella
• 358 Basileios Suuri perusti luostarin Annesokseen Pontoksessa, josta tulee itäisen luostariliikkeen malli
• 359 Seleukeian kirkolliskokous idässä ja Riminin kirkolliskokous lännessä
• 360 Martin Toursilainen perusti ensimmäisen luostarin Ranskassa Ligugeen
• 360 Constantius II rakensi ensimmäisen Hagia Sofian kirkon
• 361-363 Keisari Julianus Apostata yrittää palauttaa pakanallisuuden
• 362 Aleksandrian kirkolliskokous epäonnistuu Antiokian skisman (362-414) päättämisessä
• 363 Keisari Jovianus palauttaa kristinuskon valtionuskonnoksi kannattaen ortodoksista uskoa ja palauttaa Athanasios Suuren Aleksandrian patriarkaksi
• 363 (tai 364) Laodikean (Fryygiassa) kirkolliskokouksessa annettiin 60 kanonia ja tuomittiin sapattina lepääminen ja julistettiin Herran päiväksi sunnuntai
• 367 Athanasios Suuri kirjoittaa pastoraaliset kirjeet listaten ensimmäisen kerran Uuden testamentin kaanonin sisältäen kaikki 27 kirjaa
• 367 Hilarius Poitierslainen kuoli
• 367-403 Epifanios Kyproslainen kirjoitti Panarionin harhaoppeja vastaan
• 370-379 Basileios Suuri Kaesarean piispaksi
• 372-394 Gregorios Nyssalainen piispana
• 373 Athanasios Suuri ja Efraim Syyrialainen kuolivat
• 374-397 Ambrosius Milanolainen piispana
• 376 Visigootit kääntyvät areiolaisuuteen
• 378 Meletios Antiokialainen palaa Antiokian piispaksi
• 378 Keisari Valens hävisi Adrianopolin taistelun visigootteja vastaan heikentäen valtakunnan pohjoisrajaa
• 380 Keisari Theodosios teki kristinuskosta Rooman valtakunnan virallisen uskonnon
• 381-383 Gregorios Teologi Konstantinopolin piispana
• 381 Toinen ekumeeninen kirkolliskokous Konstantinopolissa, Nikean kolminaisuusopin täydentäminen ja uskontunnustus
• 381 Aquileian kirkolliskokous suistaa areiolaisia piispoja vallasta Ambrosius Milanolaisen johdolla
• 382 Rooman kirkolliskokous piispa Damasus I johdolla, jossa ehkä määriteltiin ensimmäinen läntinen Uuden testamentin kaanon, jota käytettiin myös Vulgatassa
• 382 Paavi Siricius käytti ensimmäisenä paavina Pontifex Maximus arvonimeä
• 383 Etiopian apostoli Frumentius, Aksumin piispa kuoli
• 384 Bordeauxin kirkolliskokous tuomitsi Pricillianus Ávilaisen
• 385 Pricillianus Ávilainen kuoli, ensimmäinen harhaoppisena teloitettu
• 385 Gregorios Nyssalainen kuoli
• 386 Kyrillos Jerusalemilainen kuoli
• 386 Theodosios Suuri (keisari) alkoi rakentaa Paavalinkirkkoa muurien ulkopuolella (San Paolo fuori le mura) Roomaan
• 387 Ambrosius Milanolainen kastoi pääsiäisenä Augustinuksen
• 391 Gregorios Teologi kuoli
• 391 Theodoros Suuri suljetutti kaikki ei-kristilliset temppelit
• 392 Makarios Suuri kuoli
• 393 Theodoros Suuri lopetti pakanalliset Olympialaiset
• 393 Hippon kirkolliskokous julkaisi raamatun kaanonin
• 394 Epifanos Kyproslainen hyökkäsi Origeneen harhaoppeja vastaan
• 394 Konstantinopolin kirkolliskokous pidettiin
• 394 Bagain (Afrikassa) donatistinen kokous pidettiin 310 piispan voimin
• 395 Augustinuksesta tuli Hippon piispa
• 395 Theodosios Suuri kuoli ja valtakunta jaettiin uudelleen
• 397 Karthogon kirkolliskokous julkaisi raamatun kaanonin
• 397 Ambrosius Milanolainen ja Martin Toursilainen kuolivat
• 398-404 Johannes Krysostomos Konstantinopolin arkkipiispana
• 399 Origeneen opit julisettiin harhaoppisiksi paavi Anastasius I Roomalaisen johdolla
• 400 Etiopian- ja syyriankielinen raamattu
• 402 Keisari Honorius siirsi Länsi-Rooman pääkaupungin Milanosta Ravennaan
• 403 Porfyrios Gazalainen ryhtyi sulkemaan Gazan pakanatemppeleitä
• 403 Tammen kirkolliskokous Kalkedonian lähiössä nimeltä ”Tammi” (Oak) karkottaen Johannes Krysostomoksen
• 404 Munkki Telemakhos koki marttyyrikuoleman, jonka johdosta keisari Honorius kielsi gladiaattoritaistelut
• 405 Hieronymus Stridoniumilainen käänsi Vulgatan
• 405 Mooses Etiopialainen koki marttyyrikuoleman
• 406 Germaanit hyökkäsivät Galliaan, jolloin Rooman ja Britannian yhteys katkesi
• 406 Mesrob Mashtots käänsi raamatun armenian kielelle
• 407 Johannes Krysostomos kuoli maanpaossa
• 410 Alarik hävitti Rooman kaupunkia
• 410 Seleukeian kirkolliskokous tuomitsee Mesopotamian nestoriolaiset piispat
• 411 Karthagon kirkolliskokous tuomitsi Pelagiuksen
• 412 Honorius kielsi lailla donatismin
• 412-444 Kyrillos Aleksandrialainen Aleksandrian piispana, karkotti Novatianuksen
• 413 Markellinus Karthagolainen koki marttyyrikuoleman
• 414 Antiokian skisma ratkaistiin
• 415 Johannes Cassianus perusti luostarin Marseillesiin
• 416 Karthagon ja Mileviksen kirkolliskokoukset tuomitsevat Pelagiuksen ja vakuuttivat paavi Innocent I ekskommunikoimaan hänet
• 423-457 Theodoretos Kyyroslainen laittoi Tatianos Assyrialaisen Diatessaron kovaan käyttöön
• 428 Nestoriuksesta tulee Konstantinopolin patriarkka
• 429 Sisoes Egyptiläinen kuoli
• 430 Neilos Askeetti kuoli
• 431 Efesoksen ekumeeninen kirkolliskokous: Kristuksen luonto, nestoriolaisuuden torjuminen, Neitsyt Marian julistaminen Jumalansynnyttäjäksi (kreik. Theotokos)
• 432 Patrick Irlantilainen aloitti lähetystyön Irlannissa
• 430 Ninian piktien apostoli kuoli
• 435 Johannes Cassianus kuoli
• 435 Nestorius karkotettiin luostariin Saharassa
• 439 Karthago joutui vandaalien käsiin
• 440-461 Paavi Leo I
• 444 Kyrillos Aleksandrialainen kuoli
• 447 Maanjäristys Konstantinopolissa
• 447 Toledon kirkolliskokous lisäsi sanan “filique” Nikean uskontunnustukseen
• 449 Efesoksen rosvosynodi Dioskorus Aleksandrialaisen johdolla keisarin määräyksestä vapauttamaan syytteistä Eutykhes Monofysiitti
• 450 Petros Chrysologos kuoli
• 450 (tai jo 439) Sokrates Scholasticus ja Sozomenos, kirjoittivat “Kirkon historian” jatkaen Eusebiuksen työtä

Bysanttilainen aika (451-843)

• 451 Khalkedonin ekumeeninen kirkolliskokous: Kristuksen luonto, Jerusalem patriarkaatiksi, monofysitismin torjuminen --> orientaaliortodoksit erosivat kirkosta
• 452 Johannes Edelläkävijän pään toinen löytyminen
• 452 Attila valtasi Pohjois-Italian
• 455 Vandaalit ryöstävät Roomaa
• 455 Anglit ja saksit valtaavat Britannian
• 457 Viktorius Aquitainialainen laski pääsiäisen viettoajan seuraaviksi 532 vuodeksi juliaanisen kalenterin mukaan
• 457 Ensimmäinen keisari, joka saa kruunauksen Konstantinopolin patriarkalta
• 459 Simeon Styliitta kuoli
• 461 Leo I ja Patrick Irlantilainen kuolivat
• 462 Vuoden alku siirrettiin syyskuun 1. päivään
• 462 Studionin luostari perustettiin
• 466 Georgian kirkko autokefaaliseksi
• 471 Konstantinopolin patriarkka Akakios oli ensimmäinen, jota kutsuttiin ekumeeniseksi patriarkaksi
• 473 Euthymios Suuri kuoli
• 476 Länsi-Rooma kukistui
• 484 Sabbas Pyhitetty perusti lavran Jerusalemiin
• 484 Beth Lapatin kirkolliskokous Persiassa julistaa nestoriolaisuuden Assyrian kirkon viralliseksi opiksi, erottaen Assyrian kirkon Konstantinopolin kirkon yhteydestä
• 484-519 Akakian skisma Konstantinopolin ja Rooman välillä
• 490 Naomh Bhríde perusti Kildaren luostarin Irlannissa
• 494 Rooman paavi Gelasius I määritteli kirkon ja valtion suhteen kirjeessään keisarille (Duo sunt)
• 496 Remy (Regimius) Rheimsiläinen kastoi frankkien kuninkaan Clovis I (Klodvig)
• 500 Pseudo-Dionysios Areopagita kirjoitti ”Mystillinen teologia”
• 506 Armenian ortodoksinen kirkko eroaa kalkedonialaisuudesta
• 512 Genevieve Pariisilainen kuoli
• 525 Dionysius Exiguus teki pohjan kristilliselle kalenterille ja laski Jeesuksen syntymäajan väärin
• 527 Keisari Justinianos perusti pyhän Katariinan luostarin Siinaille
• 528 Prokopius Gazalainen kuoli
• 529 Ateenan pakanallinen yliopisto suljettiin ja tilalle kristillinen yliopisto Konstantinopoliin
• 529 Benedictus Nursialainen perusti Monte Cassinon luostarin
• 529 Orangen kirkolliskokous tuomitsi pelagianismin
• 529 Kristuksen syntymäkirkko poltettiin samaritanialaisten kapinassa
• 529 Theodosios Suuri (kenobiarkki) kuoli
• 529-534 Keisari Justinianos kokosi teoksen Corpus Juris Civilis
• 530 Brendan Navigoija rantautui Newfoundlandissa perustaen lyhytaikaisen irlantilaisten munkkien yhteisön
• 532 Sabbas Pyhitetty kuoli
• 534 Rooma tuhoaa vandaalien areiolaisen kuningaskunnan
• 534 Maltasta tulee Bysantin provinssi
• 535-536 Epätavallinen ilmasto johti nälänhätään ympäri maailmaa
• 536 Ekumeeninen patriarkka Menas kutsui koolle kirkolliskokouksen pohtimaan Khalkedonin kysymyksiä. Kokous tuomitsi Severus Antiokialaisen.
• 537 Hagia Sofia valmistui
• 538 Keisari Justinianos saa kaikki viisi patriarkaattia ehtoollisyhteyteen maastakarkoitusten ja pakottamisen avulla
• 539 Ravennasta tuli Bysantin eksarkaatti
• 541 Mor Yacqub Burd`ono (Jaakob Baradeus) organisoi ei-khalkedonialaisen kirkon läntisessä Syyriassa (nk. jakobiitit), joka leviää Armeniaan ja Egyptiin
• 541-542 Justinianoksen rutto tappoi 100 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa ja noin 40 % Konstantinopolin väestöstä
• 543 Konstantinopolin kirkolliskokous tuomitsi Apokatastasis-opin
• 544 Mor Yacqub Burd`ono (Jaakob Baradeus) vihki Sergius Tellalaisen Antiokian piispaksi muodostaen pysyvän skisman Syyrian ortodoksisen kirkon ja Khalkedonialaisen Antiokian kirkon välille
• 545 Ciaran Clonmacnoiselainen perusti Clonmacnoisen luostarin Irlannissa
• 547 (tai 550) Daavid Walesilainen vannoo uskollisuuttaan Jerusalemin patriarkalle ja käännyttää Walesin
• 553 Konstantinopolin ekumeeninen kirkolliskokous: Kristuksen luonto, edellisten kirkolliskokousten päätösten lisävahvistukset
• 554 Armenian kirkko erosi virallisesti lännestä Dvinin toisen kirkolliskokouksen aikana, jolloin diofysitistinen muoto khalkedonialaisuudesta torjuttiin
• 556 Romanos Melodos kuoli
• 563 Columba Ionalainen aloitti lähetystyön piktien parissa Skotlannissa ja perusti Ionan luostarin
• 569 Lopullinen skisma khalkedonialaisten ja ei-khalkedonialaisten välillä Egyptissä
• 576 Kaksi hierarkia Aleksandriassa: Khalkedonialainen (kreikkalainen) ja monofysiittinen (koptilainen)
• 577 Patriarkka Johannes Skolastikos kokosi nomokanonin
• 579 Langobardit surmasivat 400 marttyyria Sisiliassa
• 580 Langobardit ryöstivät Monte Cassinon luostarin
• 587 (tai 589) Visigoottien kuningas Reccared luopui areiolaisuudesta ja valitsi ortodoksisuuden
• 589 Toledon kolmas kirkolliskokous lisäsi filioque-sanan Nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen taistellakseen areiolaisuutta vastaan
• 590–604 Paavi Gregorios Dialogos, uudisti kirkon organisaatiota ja hallintoa, sekä teki liturgisia uudistuksia (esim. EPL ja gregoriaaninen laulu)
• 591-628 Langobardien kuningatar Theodelinda edisti nikealaista kristinuskoa ja hylkäsi areiolaisuuden
• 593 Anastasios Siinailainen palautti Antiokian patriarkaatin
• 594 Evagrius Skolastikon kirkkohistoria päättyy
• 596 Paavi Gregorios Dialogos lähetti Augustinus Canterburylaisen 40 munkin kanssa Etelä-Britanniaan käännyttämään juutteja.
• 597 Columba Ionalainen kuoli
• 600 Johannes Siinailainen kirjoitti Portaat-teoksen
• 612 (tai 615) Pyhä keihäs ja Pyhä sieni tuotiin Palestiinasta Konstantinopoliin
• 614 Persian kuningas Khosrau II valloitti Damaskoksen ja Jerusalemin: Vei Kristuksen ristin, Kristuksen syntymäkirkko vaurioitui tulipalossa, yli 65 000 kristittyä surmattiin
• 617 Persian armeija valtasi Khalkedonin pitkän piirrityksen jälkeen
• 618 Cóemgen Irlantilainen kuoli
• 622 Islamilainen ajanlasku alkoi
• 626 Neitsyt Marian akatistos kirjoitettiin Konstantinopolin piirityksen jälkeen
• 627-633 Keisari Herakleios I voitti sassanidi-persialaiset ja palautti Kristuksen ristin ja heikensi sassanidien dynastiaa
• 630 Toinen Ristin ylentäminen
• 632 Muhammed perusti islamin
• 633 Modestus Jerusalemilainen kuoli
• 634-644 Arabi-muslimit hyökkäsivät Bysanttiin vallaten Syyrian (634), Jerusalemin (636), Persian (639), Mesopotamian (639), Armenian (640), Egyptin (641), Kyproksen (649)
• 638 Arabit sallivat juutalaisten palata Jerusalemiin
• 639 Syyrialais-ortodoksisen orientaaliortodoksisen kirkon lähetyssaarnaaja Alopen perusti ensimmäisen kristillisen luostarin Kiinan pääkaupunkiin nimeltä Ch'ang-an
• 640 Aleksandrian kirjasto tuhoutui
• 650 Areiolaisuus koki viimeisen kolauksen, kun langobardit kääntyivät nikealaiseen kristinuskoon
• 651 Persian valtakunnan loppu, kun kuningas Yezdegherd III sassanidien dynastiasta kuoli
• 654 Arabit valtasivat Rhodoksen
• 655 Martinus Roomalainen kuoli
• 662 Maksimos Tunnustaja kuoli
• 664 Cedd Lastinghamlainen kuoli
• 664 Whitbyn kirkolliskokous yhdisti kelttiläisen kristillisyyden Brittein saarilla nikealaiseen kristinuskoon
• 668 Theodore Tarsuslaisesta tuli Canteburyn arkkipiispa
• 669-678 Ensimmäinen arabien hyökkäys Konstantinopoliin
• 680-681 Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous Konstantinopolissa tuomitsi monotelitismin
• 681-686 Wilfrid Riponin igumeni käännytti Sussexin
• 685 ensimmäiset munkit saapuivat Athos-vuorelle
• 685 Athanasios Siinailainen kuoli
• 685 Johannes Maron valittiin maroniittien patriarkaksi erottaen heidät ortodoksisesta kirkosta
• 687 Cuthbert Lindisfarnen piispa kuoli
• 687-691 Kalliomoskeija valmistui Jerusalemissa
• 692 Trullon viisi-kuudes kirkolliskokous
• 698 Muslimit valtasivat Karthagon
• 698 Aquileian kirkolliskokous päätti Kolmen jakeen skisman
• 698 Kiinassa keisari Wu’n kristittyjen vainoja
• 700 Iisak Niniveläinen kuoli
• 710 Rooman paavi Konstantinus teki viimeisen paavillisen vierailun Konstantinopoliin ennen vuotta 1967
• 711 Umaijadien maihinnousu Espanjassa
• 712 Andreas Kreetalainen kuoli
• 717-718 Toinen arabien hyökkäys Konstantinopoliin
• 719 Nubian kristityt khalkedonialaisen kirkon alaisuudesta koptikirkon alaisuuteen
• 730 Keisari Leo III Isaurialainen määräsi kaikki ikonit tuhottavaksi aloittaen ensimmäisen ikonoklastisen aikakauden
• 731 Bede Venerabilis sai valmiiksi Englantilaisten kirkkohistorian
• 732 Frankit pysäyttivät muslimien invaasion Toursin taistelussa
• 740 Kasaarit kääntyivät vapaaehtoisesti juutalaisuuteen
• 746 Bysantin joukot valtasivat arabeilta takaisin Kyproksen
• 749 Johannes Damaskolainen kuoli
• 750 Konstantinuksen lahjakirja väärennettiin antaen Rooman paaville lisää valtaa
• 751 Langobardit valtasivat Ravennan lopettaen Ravennan bysanttilaisen eksarkaatin
• 754 Ikonoklastinen kirkolliskokous Konstantinopolissa
• 754 Bonifatius Creditionilainen kuoli
• 768 Elfoddw Gwyneddin arkkipiispan ansioista Walesin kirkko määritteli pääsiäisen ajankohdan ortodoksisen tavan mukaan
• 772 Kaarle Suuri alkoi taistelemaan sakseja vastaan ja käännytti heidät kristityiksi
• 787 Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous Nikeassa palautti ikonien kunnioittamisen
• 794 Kaarle Suuri lisäyttää filioque sanan nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen Frankfurt am Mainin kirkolliskokouksessa
• 800 Kaarle Suuri kruunattiin Rooman keisariksi
• 800 Kellsin kirja tehtiin Irlannissa
• 810 Rooman paavi Leo III kieltää lisäämästä filioque-sanaa uskontunnustukseen
• 814 Bulgarialaiset piirittävät Konstantinopolia
• 820 Keisari Leo V kuoli ja ikonoklasmi alkoi hiipua
• 824 Arabit valloittavat Kreetan Bysantilta
• 826 Ansgar aloitti saarnaamaan Tanskassa ja tanskalainen kuningas Harald Klak otti kasteen
• 836 Theodoros Studiolainen kuoli
• 839 Ensimmäinen rusien ja Bysantin välinen sota

Myöhäisbysanttilainen aika (843-1054)

• 843 Ortodoksisuuden sunnuntaita vietettiin ensimmäisen kerran
• 846 Muslimit hyökkäsivät Roomaan
• 849-865 Ansgar teki lähetystyötä Pohjois-Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa
• 850 Theofanes Tunnustaja kuoli
• 858 Fotios Suuresta tuli Konstantinopolin patriarkka
• 860 Toinen rusien ja Bysantin sota
• 860 Kiovan rusit ottivat kasteen
• 861 Kyrillos ja Methodios lähtivät Konstantinopolista käännyttämään slaaveja

• 861 Konstantinopolin kirkolliskokous vahvisti Fotios Suuren Konstantinopolin patriarkaksi ja antoivat 17 kanonia
• 862 Rostislav Moravialainen kääntyi kristityksi
• 863 Kyrillos ja Methodios käänsivät ensimmäisen liturgiset ja raamatulliset tekstit kirkkoslaaviksi
• 863 Venetsialaiset varastavat apostoli Markuksen pyhäinjäännökset Aleksandriasta
• 864 Boris Bulgarialainen otti kasteen
• 865 Bulgaria kääntyi kristinuskoon
• 865 Kassiani Hymnografi kuoli
• 867 Konstantinopolin kirkolliskokous tuomitsi Fotios Suuren johdolla Rooman paavi Nikolaus I anateemaan hänen hyökkäyksistään kreikkalaisia lähetystyöntekijöitä vastaan Bulgariassa ja paavin lähetystyöntekijöiden filioque-sanan käytöstä. Nikolaus kuoli samana vuonna ehtimättä kuulla kokouksen tuomiota.
• 867 Bysantin keisari Basileios I Makedonialainen murhautti Mikael III ja nousi valtaistuimelle ja nimitti uudelleen Ignatios I Konstantinopolin patriarkaksi
• 869-870 Konstantinopolin vuoden 869-870 vihamielinen kirkolliskokous‎ otti patriarkaatin aseman pois Fotios Suurelta
• 870 Serbia kääntyi kristinuskoon
• 870 Arabit valtasivat Malta Bysantilta
• 877 Ignatios I kuoli ja asetti seuraajakseen Fotios Suuren
• 877 Arabit valtasivat Sisilian Bysantilta
• 879-880 Neljäs Konstantinopolin kirkolliskokous vahvisti Fotios Suuren Konstantinopolin patriarkaksi, tuomitsi lisäykset Nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen ja julisti, että Rooman ja Konstantinopolin patriarkkojen asemat ovat yhtäläiset. Rooman paavi Johannes VIII hyväksyi vastahakoisesti kokouksen päätökset.
• 883 Muslimit polttivat Monte Cassinon luostarin
• 885 Athos-vuori sai poliittisen autonomian
• 885 Methodios kuoli
• 886 Bulgaria omaksui kirkkoslaavin aakkoset
• 897 Rooman paavi Stefanus VII piti oikeudenkäynnin kuollutta paavia Formosusta vastaan, joka johti kansan vastarintaan ja hänen Stefanuksen kuolemaan
• 899 Alfred Suuri kuoli
• 907 Kolmas rusien ja Bysantin sota
• 910 Benediktiiniluostari Clunyssa Ranskassa perustettiin
• 912 Normanneista tuli kristittyjä
• 927 Konstantinopoli tunnnusti Bulgarian kirkon autokefalian
• 931 Clunyn liike alkoi
• 935 Václav Bohemian ruhtinas koki marttyyrikuoleman
• 941 Neljäs rusien ja Bysantin välinen sota
• 944 Bysantti valtasi uudelleen Edessan ja sai taas haltuunsa Kristuksen kääriliinan
• 957 Olga Venäläinen otti kasteen
• 960 Bysantti valtasi takaisin Kreetan
• 962 Tanskasta tuli kristillinen valtio, kun kuningas Harald Sinihammas otti kasteen
• 962 Paavi Johannes XII ja keisari Otto I perustivat pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan
• 963 Athanasios Athoslainen perusti ensimmäisen luostarin Athokselle, Suuren lavran
• 965 Svjatoslav I Kiovalainen tuhosi Kasaarien imperiumin
• 966 Antikristillisiä levottomuuksia Jerusalemissa
• 968 Rilan luostari perustettiin
• 968 Svjatoslav I Kiovalainen voitti Bulgarian aloittaen ensimmäisen Bulgarian valtion romahtamisen
• 968-71 Viides rusien ja Bysantin sota, jossa Bysantti voitti rusien, petsenegien, unkarilaisten ja bulgarien liittouman, jota johti Svjatoslav I Kiovalainen
• 969 Bysantti valtasi Antiokian ja Aleppon arabeilta
• 973 Moravia (Määri) liitettiin Prahan hiippakuntaan asettaen läntiset slaavit Saksan kirkon alaisuuteen
• 975 Bysantin keisari Johannes I Tzimiskes Kourkouas valloitti Syyriasta Emesnan, Baalbekin, Damaskoksen, Tiberiaksen, Nasaretin, Kesarean, Sidonin, Beirutin, Byblosin ja Tripolin, mutta epäonnistui Jerusalemin valloituksessa
• 978 Edward Marttyyri kuoli
• 980 Amalfionin luostari perustettiin Athoksella
• 983 Theodoros Varjagi ja hänen poikansa Johannes kokivat marttyyrikuoleman
• 984 Vastapaavi Bonifatius VII murhautti Rooman paavi Johannes XIV:n väittäen hänen murhanneen Rooman paavi Benedictus VI:n vuonna 974
• 987 Kuudes rusien ja Bysantin välinen sota, jossa Vladimir Kiovalainen auttoi joukkoineen Bysanttia ja otti vastaan ortodoksisen uskon ja esitteli sen alamaisilleen
• 988 Prinssi Vladimir Kiovalainen kastettiin, jota pidetään Venäjän ja Ukrainan kirkkojen perustamisen ja hän meni naimisiin Bysantin keisarin Basileios II tyttären Annan kanssa
• 989 Jumalan Rauha eli Pax Dei julistettiin Charrouxin kirkolliskokouksessa
• 992 Kiovan ensimmäinen metropoliitta Mihail I Kiovalainen kuoli
• 1009 Sergios II Konstantinopolilainen poisti Rooman paavi Sergius IV nimen Konstantinopolin diptyykeistä, koska hän oli kirjoittanut patriarkalle kirjeen, jossa hän käytti filioque-sanaa
• 1009 Pyhän haudan kirkko Jerusalemissa tuhottiin
• 1012 Kalifi Al-Hakim bi-Amr Allah aloitti juutalaisia ja kristittyjä kohtaan painostuksen, jossa tuhottiin kaikki uskonharjoittamispaikat
• 1014 Filioque-sanaa käytettiin ensimmäisen kerran Roomassa paavi Benedictus VIII kruunatessa Henri II keisariksi
• 1015 Vladimir Kiovalainen kuoli
• 1017 Tanskan kuningas Knuut kääntyi kristinuskoon
• 1022 Simeon Uusi Teologi kuoli
• 1024 Seitsemäs rusien ja Bysantin välinen sota
• 1024 Olavi Haraldinpoika perusti ensimmäisen uskon kodifikaation Norjaan, luoden Norjan kirkon perustan
• 1027 Bysanttilaiset ottivat suojeluvastuun frankeilta Jerusalemissa ja alkoivat rakentaa uudelleen Pyhän haudan kirkkoa
• 1033 Melkisedek I Georgialainen kuoli
• 1034 Patriarkka Aleksios Studitis kirjoitti ensimmäisen Studionin typikonin
• 1036 Keisari Mikael IV Paflagonialainen teki rauhan Egyptin kalifin kanssa ja sai luvan rakentaa uudelleen Pyhän haudan kirkon
• 1043 Kahdeksas rusien ja Bysantin välinen sota
• 1045-1052 Novgorodiin rakennettiin Hagia Sofia -katedraali, joka on Venäjän vanhin kirkko
• 1046 Sutrin kirkolliskokous: Rooman paavi Sylvester III maanpakoon, paavi Gregorius VI syyllistyi simoniaan ja kirkolliskokous nimitti paaviksi Klemens II
• 1051 Kiovan luolaluostari perustettiin
• 1052 Edward Tunnustaja rakennutti Westminster Abbeyn Lontoossa
• 1053 Lasaros Gallesionvuoren ihmeidentekijä kuoli

Suuren skisman jälkeinen aika 1054-1453)

• 1054 Kardinaali Humbertus ekskommunikoi patriarkka Mikael Kerularioksen, muodostaen merkittävän käännekohdan suuressa skismassa idän ja lännen kirkkojen välillä
• 1059 Seldžukit valtasivat Anatoliassa Kesarean ja Anin, sekä Armenian
• 1065 Giorgi Hagiorite kuoli
• 1073 Rooman paavi Gregorios VII käynnisti gregoriaanisen uudistuksen (papiston selibaatti, paavin primääriys keisarikunnassa, paaville oikeus erottaa keisari), joka johti vastakkainasetteluun keisari Henri IV kanssa
• 1074 Fedosi Kiovalainen kuoli
• 1075 Dictatus Papae -dokumentti edisti paavin ylivaltaa
• 1077 Seldžukit valtasivat Jerusalemin ja Nikean
• 1082 Konstantinopolin kirkolliskokous
• 1084 Seldžukit valtasivat Antiokian
• 1087 Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirto Myrasta Bariin
• 1088 Urbanus II valittiin Rooman paaviksi. Hänestä tuli Clunyn liikkeen vahva tukija
• 1095 Ensimmäinen ristiretki
• 1098 Ristiretkeläiset valtasivat Antiokian
• 1099 Ristiretkeläiset valtasivat Jerusalemin ja perustivat Jerusalemin latinalaisen kuningaskunnan
• 1108 Novgorodin piispa Nikita Kiovan luolista kuoli
• 1113 Johanniittojen ritarikunta perustettiin suojelemaan Pyhän Maan pyhiinvaeltajia
• 1118 Temppeliherrojen ritarikunta perustetaan Pyhän Maan puolustamiseksi
• 1144 Goottilaisen arkkitehtuurin valtakausi lännen kirkossa alkaa Pariisin pyhän Deniksen basilikan kunnostuksesta
• 1147 Kiovan ruhtinas Juri Dolgoruk perusti Moskovan
• 1147–1149 Toinen ristiretki
• 1150-1160 Kuningas Erik Jedvardsson perusti Ruotsin roomalaiskatolisen kirkon
• 1155 Vladimirin Jumalanäiti saapui Bogoljubovoon
• 1155 Karmeliittajärjestö perustettiin
• 1155 Ruotsin kuninkaan Eerikin ristiretki Suomeen eli ensimmäinen ristiretki Suomeen (todenperäisyys epävarma)
• 1156-1157 Konstantinopolin kirkolliskokous
• 1173 Richard Viktorin luostarin johtaja kuoli
• 1177 Jerusalemin latinalainen kuningaskunta voitti taistelun Saladinia vastaan
• 1180 Viimeinen ortodoksien ehtoollisyhteys latinalaisten kanssa Antiokiassa
• 1185 Toinen Bulgarian valtakunta perustettiin
• 1186 Bysantin keisari tunnusti Bulgarian ja Serbian
• 1187–1191 Kolmas ristiretki. Saladin valtasi Jerusalemin ja luovutti pyhät paikat takaisin ortodokseille
• 1189 Etiopian keisari Gebre Mesqel Lalibela rakennutti Lalibelan
• 1191 Saksalainen ritarikunta perustettiin
• 1202–1204 Neljäs ristiretki, Konstantinopoli ryöstetään lyöden viimeisen sinetin Suureen skismaan
• 1205 Franciscus Assisilainen perusti fransiskaani-järjestön
• 1212 Lasten ristiretki
• 1213 Tamar Georgialainen kuoli
• 1216 Dominikaaniveljestö perustettiin
• 1217-1221 Viides ristiretki
• 1220 Englantilainen piispa Richard Le Poore antoi viimeisen silauksen Sarum Use -liturgialle
• 1219-1263 Aleksanteri Nevski
• 1223 Fransiskaaniveljestö tunnustettiin virallisesti
• 1226 Karmeliitta-järjestö tunnustettiin virallisesti
• 1228 Kuudes ristiretki
• 1231 Rooman paavi Gregorius IX aloitti inkvisition harhaoppien kitkemiseksi
• 1235 Savva Serbialainen kuoli
• 1236 Kuningas Ferdinand III valtasi Córdoban Espanjanssa takaisin muslimeilta
• 1237 Kultainen orda aloitti valtakauden Venäjällä
• 1240 Mongolit ryöstävät Kiovan
• 1240 Aleksanteri Nevski voitti ruotsalaiset Nevan taistelussa
• 1242 Aleksanteri Nevskin novgorodilaiset joukot voittivat saksalaisen ritarikunnan Peipsijärven taistelussa
• 1244 Turkkilaiset palkkasoturit valtasivat ja ryöstivät Jerusalemin Egyptin hallitsijan Salih Ayyubin toimesta, mikä laukaisi seitsemännen ristiretken
• 1245 Ensimmäinen Lyonin roomalaiskatolinen kirkolliskokous antoi kardinaaleille punaisen hatun käyttöoikeuden ja Pyhälle Maalle verotusoikeuden
• 1247 Ayyub valtasi Jerusalemin ajaen turkkilaiset pois
• 1248–1254 Seitsemäs ristiretki
• 1249 Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen eli toinen ristiretki Suomeen (ajoituksesta epävarmuutta)
• 1252 Rooman paavi Innocentius IV antoi inkvisitiolle oikeuden kidutukseen
• 1258 Mikael VIII Palaiologos nousi Nikean valtakunnan keisariksi perustaen viimeisen Rooman (bysanttilaisen) dynastian
• 1260 Kyproksen kirkko alistettiin roomalaiskatolisen kirkon alle
• 1260 Turinin kääriliina tehtiin
• 1261 Latinalainen valta Konstantinopolissa päättyi ja ortodoksinen patriarkaatti nostettiin jälleen toimintaan
• 1261 Keisari Mikael VIII Palaiologos teki Mystraksesta Morean despotaatin keskuksen, jossa bysanttilainen kulttuuri koki renessanssin
• 1268 Egyptiläiset mamelukit valtasivat Antiokian
• 1269 Ortodoksinen patriarkka palasi Antiokiaan 171 vuoden maanpaon jälkeen lopettaen latinalaisen patriarkan vallan
• 1270 Kahdeksas ristiretki
• 1271-1272 Yhdeksäs ristiretki, joka oli viimeinen ristiretki Pyhälle Maalle
• 1274 Tuomas Akvinolainen kirjoittaa Summa Theologiaen, joka vaikutti paljon lännen kirkon ajatteluun
• 1274 Toinen Lyonin roomalaiskatolinen kirkolliskokous julisti unionin roomalaiskatolisen lännen ja ortodoksisen idän kirkon välillä, jota ei yleisesti hyväksytty idässä
• 1275 Unionistipatriarkka Johannes XI Vekkos valittiin Konstantinopolin patriarkaksi korvaten patriarkka Josef I, joka vastusti Lyonin unionia
• 1280 Kebra Nagast kirjoitettiin Etiopisassa
• 1281 Paavi Martinus IV hyväksyi ristiretken juuri perustettua Konstantinopolin bysanttilaista keisarikuntaa kohtaan, ekskommunikoiden keisari Mikael VIII Palaiologoksen ja mitätöiden vuoden 1274 unionin
• 1285 Konstantinopolin kirkolliskokous mitätöi vuoden 1274 Lyonin unionin ja tuomitsee kirkon latinalaistajat
• 1287 Läntistä riitusta käytettiin viimeisen kerran Athoksella Amalfionin luostarissa
• 1291 Acre vallattiin lopettaen ristiretket Pyhällä Maalla
• 1293 Ruotsalainen ristiretki Karjalaan eli kolmas ristiretki Suomeen
• 1298 Ambrosius Milanolainen, Augustinus, Hieronymus Stridoniumilainen ja Gregorios Dialogos nimettiin lännen kirkon ensimmäisiksi kirkonopettajiksi

kesken

Kansalliskirkkojen aika 1453->

kesken

Vallankumousten ja Diasporan aika 1917->

kesken

Petja Pyykkönen

Ehdota muutosta tai lisäystä